Web-sisällön esitys

Yhteystietokortti: Oma Häme -sovellus

Sisältöjulkaisija

Aluevaltuuston kokous -teksti ja Oma Hämeen logo
UUTINEN
14.02.2025

Aluevaltuusto kokoontuu vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 18.2. Forssaan

Kokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuuston kokous -teksti ja Oma Hämeen logo

Aluevaltuusto kokoontuu vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 18.2. Forssaan

UUTINEN / 14.02.2025

Kokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluevaltuuston kokous -teksti ja Oma Hämeen logo

UUTINEN / 14.02.2025

Aluevaltuusto kokoontuu vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 18.2. Forssaan

Aluevaltuusto kokoontuu vuoden 2025 ensimmäiseen kokoukseensa Forssaan tiistaina 18. helmikuuta. Kaupungintalon valtuustosalissa pidettävä kokous alkaa klo 17. Seuraa kokousta suorana verkosta

Kokouksessa käsitellään muun muassa varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteita sekä Kanta-Hämeen alueellista hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025–2028. Lisäksi tehdään henkilövalintoja. Tutustu kokouksen esityslistaan

 

Hoitopuhelu vastaa vastaanottokäyntiä ja sisältää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käytävän keskustelun.
UUTINEN
14.02.2025

Hoitopuhelut ovat nyt maksullisia – näin se vaikuttaa sinuun

Hoitopuhelu vastaa vastaanottokäyntiä ja sisältää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käytävän keskustelun .

Hoitopuhelu vastaa vastaanottokäyntiä ja sisältää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käytävän keskustelun.

Hoitopuhelut ovat nyt maksullisia – näin se vaikuttaa sinuun

UUTINEN / 14.02.2025

Hoitopuhelu vastaa vastaanottokäyntiä ja sisältää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käytävän keskustelun .

Hoitopuhelu vastaa vastaanottokäyntiä ja sisältää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käytävän keskustelun.

UUTINEN / 14.02.2025

Hoitopuhelut ovat nyt maksullisia – näin se vaikuttaa sinuun

Oma Hämeen hoitopuhelut ovat nyt maksullisia. Tämä tarkoittaa, että jos terveyteesi liittyvä asia voidaan hoitaa puhelimitse ja puhelu korvaa fyysisen vastaanottokäynnin, peritään siitä asiakasmaksu.

Perusterveydenhuollossa lääkärinkäynnin maksun voi periä kolmelta kerralta kalenterivuodessa. Se sisältää fyysiset vastaanottokäynnit, hoitopuhelut ja mahdolliset muut etäasioinnit.
Erikoissairaanhoidossa hoitopuhelu maksaa saman verran kuin poliklinikkakäynti.

Mikä on hoitopuhelu?
Hoitopuhelu vastaa vastaanottokäyntiä ja sisältää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käytävän keskustelun esimerkiksi:

  • Oireista ja voinnista
  • Hoidon toteutumisesta ja jatkohoidosta
  • Tarvittavista tai tehdyistä tutkimuksista
  • Lääkityksistä ja hoitosuunnitelmasta

Koska hoitopuhelu vastaa sisällöltään vastaanottokäyntiä, siitä peritään maksu aivan kuten fyysisestä käynnistä.

Hoitopuhelun asiakasmaksu ja maksukatto

Hoitopuhelu kerryttää maksukattoa, eli jos olet maksanut asiakasmaksuja tietyn summan verran vuoden aikana, voit saada vapautuksen lopuista maksuista. Maksukatto suojaa sinua suurilta terveydenhuoltokuluilta.

Hoitopuhelun asiakasmaksu veloitetaan joko lähettämällä lasku kotiin tai e-laskuna, jos se on valittu käyttöön.

Milloin hoitopuhelu on maksuton?

Hoitopuhelu on maksuton, jos se liittyy lakisääteisesti maksuttomaksi määriteltyihin tutkimuksiin tai hoitoihin. Tarkempia tietoja maksuttomista tilanteista löydät verkkosivuiltamme.

Muistathan, että hoitopuhelu on osa laadukasta hoitoa ja helpottaa asiointiasi ilman, että sinun tarvitsee lähteä paikan päälle vastaanotolle.

Oma Häme perii asiakasmaksuja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa (734/1992) ja asetuksessa (912/1992) määritellyin perustein. Maksuttomat palvelut on säädetty erikseen laissa.

Lue lisää: Oma Hämeen asiakasmaksuihin tulee muutoksia 1.1.2025 alkaen - Oma Häme

UUTINEN
13.02.2025

Ikäihmisten uusi asumisyksikkö nousee Lopelle – ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan syksyllä  

Lopella on vietetty torstaina 13.2. ikäihmisten uuden asumisyksikön harjannostajaisia.

Ikäihmisten uusi asumisyksikkö nousee Lopelle – ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan syksyllä  

UUTINEN / 13.02.2025

Lopella on vietetty torstaina 13.2. ikäihmisten uuden asumisyksikön harjannostajaisia.

UUTINEN / 13.02.2025

Ikäihmisten uusi asumisyksikkö nousee Lopelle – ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan syksyllä  


 

Lopella on vietetty torstaina 13.2. ikäihmisten uuden asumisyksikön harjannostajaisia. Uusi yksikkö valmistuu elokuun lopussa, ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan tiloihin syksyllä 2025.  

Lopen kirkonkylälle nouseva ikäihmisten uusi asumisyksikkö on saavuttanut harjakorkeuden, ja harjannostajaisia päästiin juhlimaan torstaina työmaahenkilöstön ja kutsuvieraiden kesken. Uuden asumisyksikön rakennustyöt alkoivat keväällä 2024 ja tällä hetkellä työmaalla tehdään sisätöitä kuten kalusteasennuksia, laatoituksia ja lattiamattotöitä. Työmaalla työskentelee päivittäin noin 25 henkilöä. Suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Rakennusliike Lapti Oy ja rakennuksen omistaa Suomen Hoiva ja Asunto Oy. Uuteen rakennukseen muuttavat nykyiset Eedilän asukkaat. 

– Kaksikerroksiseen palveluasumisen yksikköön tulee yhteensä 49 asukaspaikkaa. Palvelukotiin rakentuvat asunnot ovat muuntojoustavia ja niissä voidaan tarjota joko ympärivuorokautista palveluasumista tai yhteisöllistä asumista ikäihmisille - tai molempia. Kaikkiin huoneisiin tulee asukkaalle oma keittiö. Asuinhuoneiden lisäksi hoivakodista löytyy yhteiset ruoka- ja oleskelutilat, päivätoimintatila, kuntosali, saunaosastot, pyykkitila sekä henkilökunnan tiloja. Asukkaat ovat tiloissa vuokralla, sanoo ikäihmisten asumispalveluiden tulosaluejohtaja Raila Lahtinen.  

Harjannostajaisissa puheen piti mm. kansanedustaja Timo Heinonen (kok.).

– On tärkeää, että tällaiset palvelut, joita tarvitaan joka päivä, ovat lähellä. Siinä vanhusten asumispalvelut ovat keskiössä. Tätä taloa kun katsoo, ei voi olla kuin tyytyväinen arkkitehtiin ja rakentajaan. Talo on kuin se olisi ollut tällä historiallisella paikalla naapuritalojen tapaan jo sata vuotta, Heinonen sanoi.

Keskiössä kodinomaisuus ja viihtyisä piha-alue

Kooltaan palveluasumisen yksikkö on 3 300 m². Kohteen suunnittelussa on ollut keskiössä sisä- ja ulko-oleskelutilojen kodinomaisuus – valoisat, viihtyisät ja toimivat tilat ovat niin asukkaiden kuin henkilökunnankin iloksi. Rakentamisessa on panostettu viihtyisään piha-alueeseen, josta löytyy erilaisia oleskelualueita, muistopuutarha, pergola, marjapensaita, viherkasveja ja istutusallas asukkaiden omille istutuksille. Asumisyksikön tarkoituksena on tukea asukkaiden hyvinvointia luomalla miellyttävät puitteet niin yksityisyyttä kunnioittavalle asumiselle kuin sosiaaliselle kanssakäymiselle.  

– Rakennustyöt ovat edenneet sujuvasti ja hyvässä yhteistyössä. Olemme suunnittelussa ja toteutuksessa ottaneet vahvasti huomioon paikallisuuden. Punatiilinen palvelutalo istuu mukavasti alueen muuhun rakennuskantaan. Tontilta puretun vanhan navetan perustuksissa käytettyjä kivilohkareita tullaan hyödyntämään palvelutalon pihan maisemoinnissa. Lisäksi palvelutalon oleskelutiloihin tulee maisematapettia, joissa komeilee Lopen Iso-Melkuttimen ja Luutalammin järvimaisemat, kertoo aluejohtaja Tuomo Turkkinen Laptilta.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle ikäihmisten lähipalveluiden kehittäminen on tärkeä asia.  

– Oma Hämeessä on linjattu, että ikääntyneiden pitkäaikainen palveluasuminen on lähipalvelua, joten tämä uusi yksikkö on tärkeä erityisesti Lopella asuville ikääntyville ja heidän omaisilleen. On tärkeää, että pystymme tarjoamaan asuntoja mahdollisimman läheltä omaa kotia niille alueen ikääntyneille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista palveluasumista. On myös henkilökunnan kannalta tärkeää, että olosuhteet työyksikössä ovat toimivat, jotta he pystyvät mahdollistamaan asukkaille sujuvan arjen ja tarvitsemansa tuen, sanoo Oma Hämeen ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Jorma Haapanen.  

Lopen uusi ikäihmisten asumisyksikkö saa myös uuden nimen lähiviikkoina. Oma Häme keräsi nimiehdotuksia nimikilpailulla alkuvuoden ajan ja voittajanimi julkistetaan lähiaikoina.


Kuvassa etualalla olevat kivilohkareet ovat tontilta puretun vanhan navetan perustuksista. Lohkareita hyödynnetään palvelutalon pihan maisemoinnissa.

Oma Hämeen logo
UUTINEN
12.02.2025

Hyvinvointisi tueksi –sivusto kokoaa yhteen hyvinvointia tukevat palvelut

Uudistunut sivusto avataan kevään aikana asukkaiden käyttöön.

Oma Hämeen logo

Hyvinvointisi tueksi –sivusto kokoaa yhteen hyvinvointia tukevat palvelut

UUTINEN / 12.02.2025

Uudistunut sivusto avataan kevään aikana asukkaiden käyttöön.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 12.02.2025

Hyvinvointisi tueksi –sivusto kokoaa yhteen hyvinvointia tukevat palvelut

Oma Häme ottaa kevään aikana käyttöön uudistuneen Hyvinvointisi tueksi -sivuston. Sivusto kokoaa yhteen osoitteeseen Kanta-Hämeen alueen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ja toiminnan, tietoa hyvinvoinnista sekä itsehoidon vinkkejä.

Tavoitteenamme on, että asukkaat löytävät hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan helposti ja että ammattilaiset voivat ohjata asukkaita hyvinvointia edistävään toimintaan.

–  Sivuston kautta voi löytää mahdollisuuksia osallistua oman alueen toimintaan tai tukimahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin. Hyvinvointia ja arjen pärjäävyyttä tukevia palveluita löytyy usein myös kunnista, järjestöistä tai seurakunnista, projektipäällikkö Sanna Anttonen kertoo.

Sivustolta voi etsiä hyvinvointia tukevia palveluita, selata alueen palvelumahdollisuuksia tai tutustua lisää hyvinvoinnin edistämisen teemoihin. Asukas voi löytää sivustolta tukea esimerkiksi elintapoihin, mielen hyvinvointiin tai kulttuuriin liittyvissä asioissa.

Sivuston pilottivaihe on ohi ja se julkaistaan osana Oma Hämeen verkkosivuja kevään aikana.

 

Oma Hämeen logo ja teksti yhdenvertaisuus
UUTINEN
11.02.2025

Kanta-Hämeen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on julkaistu

Toteutussuunnitelmaa esitellään webinaarissa 12. helmikuuta.

Oma Hämeen logo ja teksti yhdenvertaisuus

Kanta-Hämeen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on julkaistu

UUTINEN / 11.02.2025

Toteutussuunnitelmaa esitellään webinaarissa 12. helmikuuta.

Oma Hämeen logo ja teksti yhdenvertaisuus

UUTINEN / 11.02.2025

Kanta-Hämeen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on julkaistu

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on viime vuosina kehitetty rakenteellista sosiaalityötä ja sen käytäntöjä osana valtakunnallisia hankkeita. Tämän kehitystyön tuloksena on valmistunut alueen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma.

Suunnitelmassa kuvataan rakenteellisen sosiaalityön ideaa, rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen toimenpiteitä tulevina vuosina sekä kartoitetaan rakenteellisen sosiaalityön nykytilannetta ja kehittämistarpeita.

Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena on havaita ja muuttaa syrjiviä rakenteita ja lisätä yhdenvertaisuutta tiedon ja monialaisen yhteistyön avulla. Ihmisten elämään vaikuttavat ongelmat eivät ole aina ratkaistavissa yksilötasolla. Siksi pitäisi kiinnittää huomiota myös, yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja käytäntöihin. Niitä muuttamalla voidaan lisätä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Rakenteellisella sosiaalityöllä pyritään sekä lisäämään tietoa että muuttamaan asioita. 

Rakenteellinen sosiaalityö tuo tietoa päätöksentekoon

Rakenteellinen sosiaalityö on hyvinvointialueelle kuuluvaa lakisääteistä toimintaa ja sen keskeiset ideat ovat tieto, tiedolla vaikuttaminen, osallisuustyö ja asiakaslähtöinen työote. Rakenteellinen sosiaalityö tuo sosiaalihuollon tiedon osaksi yhteistä päätöksentekoa. Se auttaa tunnistamaan ja korjaamaan asiakkaiden kannalta toimimattomia rakenteita niin yhteiskunnassa kuin omassa organisaatiossakin. Tavoitteena on yhdenvertaiset ja asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

– Monimutkaistuvassa maailmassa on tärkeää, että meillä on käytössämme laadukasta ja ajantasaista tietoa hyvinvointialueen asukkaiden tilanteista.  Ratkaisuja haastaviin ilmiöihin tulee etsiä yhdessä asukkaiden ja ammattilaisten kanssa. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma ja siinä esitetyt tavoitteet ovat yksi väline, jolla voimme kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhdenvertaisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi, sanoo erityisasiantuntija Katri Pellinen.

Pellinen ja projektiasiantuntija Anu Ropponen ovat osallistuneet rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman kansalliseen ja paikalliseen kehittämiseen ja vastaavat Kanta-Hämeen suunnitelman kirjallisesta toteutuksesta. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on hyväksytty rakenteellisen sosiaalityön ohjausryhmässä 7.1.2025.

Toteutussuunnitelmaa esitellään webinaarissa 12. helmikuuta

Toteutussuunnitelmaa ja rakenteellista sosiaalityötä Kanta-Hämeessä esitellään keskiviikkona 12. helmikuuta järjestettävässä webinaarissa, joka on kaikille avoin. Oma Häme järjestää webinaarin yhdessä Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa otsikolla Sosiaalihuollon tieto ja teot. Lisätiedot ja linkki webinaariin löytyvät täällä.

Rakenteellinen sosiaalityö on yhteistyölähtöistä. Hyvinvointialueen asukkaat, asiakkaat ja eri toimijat kuten kunnat, järjestöt ja palveluntuottajat ovat tärkeässä roolissa kehitystyössä. Asiakasraatien ja muiden osallistavien menetelmien käyttöä lisätään, jotta saadaan suoraa tietoa ihmisten elinolosuhteista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä.

Rakenteellisen sosiaalityön keskeinen periaate on tiedolla vaikuttaminen. Tietoa kerätään asiakas- ja potilastietojärjestelmistä, asiakkailta, yhteistyökumppaneilta ja viranomaisilta. Teknologisia ratkaisuja kehitetään edelleen, ja vuoden 2025 aikana selvitetään tekoälyn käyttömahdollisuuksia raportoinnissa.

Keskeisenä tavoitteena vakiinnuttaa työorientaatio

Rakenteellisen sosiaalityön työorientaation vakiinnuttaminen Oma Hämeen organisaatioon on yksi keskeisimmistä tavoitteista. Tämä tapahtuu viestinnän, koulutusten, foorumien ja webinaarien avulla. Sosiaalisen raportoinnin ja tiedottamisen kehittämistä jatketaan aktiivisesti. 

Toteuttamissuunnitelmassa esitetään hyvinvointialueelle keskeisiä kehittämiskohteita vuosille 2025–2026

  • Sosiaalisen raportoinnin kehittäminen: Asiakkaiden ja asukkaiden kokemusten sekä asiakastiedon tehokkaampi hyödyntäminen päätöksenteossa.
  • Kirjaamiskäytäntöjen parantaminen: Kirjaamiskoulutusten jatkaminen ja perehdytysohjelman luominen uusille työntekijöille.
  • Yhteisösosiaalityön ja etsivän sosiaalityön kehittäminen: Työmuotojen vakiinnuttaminen ja yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kanssa.

Rakenteellinen sosiaalityö ei ole vain yksittäinen prosessi, vaan jatkuva tapa toimia. Tarkoituksena on vahvistaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia. Toteutussuunnitelman avulla voidaan rakentaa toimivampia palveluja ja vaikuttaa päätöksentekoon entistä paremmin. 

Voit tutustua Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaan täällä 

Lapsi istuu yksin portaissa, huppu päässä, katse maahan päin.
UUTINEN
11.02.2025

Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi on julkaistu ohjeet

Ammattilaisille on saatavilla koulutusta puheeksioton ja puuttumisen tueksi.

Lapsi istuu yksin portaissa, huppu päässä, katse maahan päin.

Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi on julkaistu ohjeet

UUTINEN / 11.02.2025

Ammattilaisille on saatavilla koulutusta puheeksioton ja puuttumisen tueksi.

Lapsi istuu yksin portaissa, huppu päässä, katse maahan päin.

UUTINEN / 11.02.2025

Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi on julkaistu ohjeet


Lapsella on oikeus kasvaa turvassa ja suojassa väkivallalta. Tämä oikeus on turvattu niin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa kuin Suomen lainsäädännössä. Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen on aikuisten velvollisuus ja erityisesti niiden ammattilaisten, jotka kohtaavat työssään lapsia ja nuoria. 

Väkivalta voi olla monimuotoista eikä lapsi välttämättä itse tunnista häneen kohdistuvaa väkivaltaa. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi lapsen vähättely, haukkuminen, nöyryyttäminen tai vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta. Fyysistä väkivaltaa on esimerkiksi lapsen tukistaminen, töniminen tai ravistelu. Laiminlyöntiä voi olla se, ettei lapsen perustarpeista esimerkiksi hygieniasta huolehdita tai emotionaalisesti laiminlyödään ja sivuutetaan lapsi. Vanhempien väliselle väkivallalle altistuminen voi vakavasti vaurioittaa lapsen kasvua ja kehitystä.

Lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan tunnistamisen tueksi on julkaistu kansalliset ohjeet Barnahus.fi -sivulla. Ohjeet auttavat ammattilaista väkivaltaepäilyn tilanteissa ja opastavat millaiset seikat saattavat viitata lapsen kokemaan väkivaltaan eri ikäkausina. Barnahusin julkaisemista ohjeista voivat hyötyä kaikki lasten parissa aikaa viettävät aikuiset esimerkiksi harrastustoiminnan ohjaajat.

– Lasten kanssa työskentelevien on hyvä hankkia itselleen aiheesta lisätietoa, koska tilanteet voivat tulla yksittäiselle työntekijälle eteen yllättäen. Yksittäinen vamma tai muutos lapsen käyttäytymisessä ei ole varma osoitus väkivallasta, mutta epäily tai huoli lapsesta on otettava vakavasti ja selvitettävä tarkemmin, toteaa Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Satu Lyytinen

Kanta-Hämeessä ammattilaisille on saatavilla koulutusta tunnistamisen, puheeksioton ja puuttumisen tueksi. Alueella on myös laadittu yhteiset toimintaohjeet väkivaltaepäilyn tilanteisiin.

Turvallisuutta luodaan yhdessä

Lastensuojelulaki velvoittaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan, opetusalan sekä muita lasten kanssa työskenteleviä ammattihenkilöitä tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos epäily lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai kaltoinkohtelusta herää. Työntekijän on tällöin viipymättä konsultoitava sosiaaliviranomaista ja poliisia. Myös yksityishenkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen.

– Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia ja jokaisella lapsella on oikeus suojeluun. Puheeksioton kautta perhe voi ohjautua palveluiden piiriin kriittisellä hetkellä, joten on tärkeää, ettei sivuuta asiaa, jos huoli on herännyt, Lyytinen muistuttaa. 

Perheille ja väkivaltaa kokeneille lapsille on tarjolla apua niin hyvinvointialueen kuin kolmannen sektorin palveluissa. Väkivaltakokemus satuttaa ja voi vaikuttaa hyvinvointiin pitkäaikaisesti. On tärkeää, että lapsi tai nuori saa kokemusten käsittelyyn apua, vaikka tapahtuneesta olisi jo kulunut aikaa.

Oma Hämeessä on panostettu myös siihen, että väkivaltaa lähisuhteessaan käyttänyt tai sen käyttöä pelkäävä henkilö saa apua aggression hallintaan tai haitallisten asenteiden ja käyttäytymismallien muuttamiseen.

Viranomaistoiminnan ja palveluiden lisäksi tärkeä osa lasten suojelua on yhteisö.

– Omassa arjessaan jokainen voi miettiä miten lapset tulevat kohdatuksi. Aikuisten toiminnalla on suuri merkitys turvallisuuden kokemukselle ja lapsen itsetunnon kehitykselle. Luottamuksellisessa ympäristössä lapsen on tarpeen tullen helpompi kertoa aikuiselle myös vaikeista asioista, Lyytinen korostaa.

Lue lapsiasiavaltuutetun Elina Pekkarisen tiedote uusista ohjeista 

Yhteystiedot väkivaltaepäilyn tilanteissa:

Akuutissa tilanteessa soitetaan aina hätänumeroon 112. Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen tavoittaa kiireellisessä tilanteessa vuorokauden ympäri numerosta 03 629 6560.

Kiireettömässä tilanteessa Oma Hämeen lapsiperheiden palveluohjaus- ja neuvonta vastaa numerosta 03 629 6565 (ma-to klo 9-12) tai lähisuhdeväkivaltatyön yksikköä voi konsultoida numerosta 03 629 6562 (arkisin klo 8-15). 

Kiireettömissä tilanteissa on hyvä ensisijaisesti olla yhteydessä alueen neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Kiireettömän lastensuojeluilmoituksen ja kaikkia ikäryhmiä koskevat huoli-ilmoitukset voit tehdä digitaalisilla lomakkeilla.

 

Sisältöjulkaisija

Assin blogin kuvituskuva
ARTIKKELI
12.02.2025

Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme

Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?

Assin blogin kuvituskuva

Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme

ARTIKKELI / 12.02.2025

Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?

Assin blogin kuvituskuva

ARTIKKELI / 12.02.2025

Blogi: Maailman inhimillisin sairaala Assi – yhteinen unelmamme

Meistä moni on ollut sairaalassa elämänsä aikana. Sairaalaan liittyvät muistot jäävät mieleen pitkäksi aikaa – usein ne liittyvät siihen, miten meidät kohdataan, miten meitä hoidetaan ja miten tunteemme huomioidaan. Näillä kokemuksilla on valtava merkitys, ja ne kertovat, mitä inhimillisyys sairaalaympäristössä voi parhaimmillaan olla.

Olen pohtinut tätä teemaa niin ammattilaisena kuin potilaana. Omat kokemukseni inhimillisyydestä alkoivat jo lapsuudessa, kun jouduin sairaalaan vakavien palovammojen vuoksi. Alle 3-vuotiaana vietin sairaalassa yli kaksi kuukautta. Vaikka olin niin nuori, jotakin siitä ajasta jäi mieleeni. Myöhemmin kirjoitin lapsuuden kirjaseen, että minusta tulee ”sairaalan hoitaja” – ja niin myös kävi. Nyt saan olla mukana rakentamassa uutta Assi-sairaalaa, ja tuo ajatus inhimillisyydestä on kulkenut mukanani joka askeleella.

Vuonna 2026 Hämeenlinnaan valmistuu Assi-sairaala, joka on paitsi moderni ja toimiva, myös Maailman inhimillisin sairaala. Tämä ei ole vain kaunis lause, vaan konkreettinen tavoite, joka ohjaa kaikkea suunnittelua ja toimintaa. Olemme kysyneet asukkailta ja kokemusasiantuntijoilta, mitä inhimillisyys merkitsee sairaalaympäristössä. Olemme keränneet ajatuksia tapahtumissa, kuten Elomessuilla ja Assi-päivissä, ja näiden pohjalta olemme luoneet vahvan perustan tulevalle toiminnalle.

Mitä inhimillisyys sairaalassa tarkoittaa?

Sairaala on monelle paikka, joka herättää tunteita – pelkoa, epävarmuutta, toivoa ja kiitollisuutta. Näiden tunteiden keskellä inhimillisyys, eli lämpö, ymmärrys ja kunnioitus, voi olla ratkaisevan tärkeää. Kyse ei ole suurista resursseista, vaan ennen kaikkea pienistä teoista, jotka osoittavat, että potilas on arvokas yksilö.

Inhimillisyys näkyy esimerkiksi siinä, miten potilas kohdataan. Jokainen tervehdys, katse ja kuunteleminen luo luottamusta ja turvallisuutta. Tämä ei koske vain lääkäreitä ja hoitajia, vaan koko sairaalan henkilökuntaa – jokaisella on roolinsa potilaan kokemuksessa.

Inhimillisyys ei myöskään pysähdy kohtaamiseen. Potilaiden ja heidän läheistensä osallistaminen hoitoon on keskeistä. Kun ihminen voi vaikuttaa omaan hoitopolkunsa kulkuun, hän tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi. Uudet teknologiat, kuten Oma Häme -sovellus, tukevat tätä tavoitetta. Sovelluksen avulla potilaat voivat esimerkiksi päivittää terveystietojaan ja valmistautua hoitoon jo ennen sairaalaan saapumista.

Miksi inhimillisyys on tärkeää?

Inhimillisyys sairaalassa ei ole vain miellyttävä lisä, vaan se voi konkreettisesti parantaa hoidon tuloksia. Potilaat, jotka tuntevat itsensä kuulluiksi ja ymmärretyiksi, sitoutuvat paremmin hoitoonsa. Tämä ei ainoastaan nopeuta toipumista, vaan myös tukee potilaan henkistä hyvinvointia.

Empatia kivun ja pelon keskellä, selkeä viestintä, yksilöllisyyden kunnioittaminen ja arjen pienet teot ovat avaimia inhimillisyyden toteutumiseen. Tärkeää on myös huomioida sairaalan arki – vaikka kiire on osa terveydenhuoltoa, inhimillisyys ei saa jäädä sen jalkoihin. Pieni hetki, jolloin hoitaja lupaa palata pian tai pysähtyy kuuntelemaan, voi olla potilaalle korvaamaton.

Tehdään Assista unelma, josta voimme olla ylpeitä

Assi-sairaalan inhimillisyyttä rakennetaan yhdessä. Mukana ovat kokemusasiantuntijat, asiakasraadit, ammattilaiset ja koko Hämeenlinnan alueen asukkaat. Yhteinen tavoite on selkeä: tehdä Assista sairaala, jossa jokainen tuntee olevansa arvokas ja kuultu.

Inhimillisyys on sairaalakokemuksen ydin. Se on tunne, joka jää mieleen vielä pitkään hoidon jälkeen – ja siksi se on tavoite, josta emme tingi.

Lähdetään yhdessä rakentamaan Maailman inhimillisintä sairaalaa. Lue lisää Assin matkan etenemisestä osoitteessa [linkki].

Tehdään Assista yhdessä unelma, josta voimme kaikki olla ylpeitä.

 

Kirjoittajana Oma Hämeen kehittämispäällikkö Lilli Väisänen.
Hän on sairaanhoitaja ja kehittämispäällikkö, joka on omistanut uransa terveydenhuollon inhimillisyyden ja potilaskokemuksen kehittämiselle. Hän uskoo, että pienet teot – lämmin kohtaaminen, kuunteleva katse ja arvostava vuorovaikutus – voivat tehdä sairaalakokemuksesta turvallisemman ja merkityksellisemmän. Lilli on mukana rakentamassa Assi-sairaalaa, jossa inhimillisyys ei ole vain tavoite, vaan toimintaa ohjaava perusarvo.

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski
ARTIKKELI
11.02.2025

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski – Terveydenhuollon kehittäjä monipuolisella kokemuksella

Jarmo Kosken mukaan onnistumiset ovat yhteisen työn tuloksia.

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski – Terveydenhuollon kehittäjä monipuolisella kokemuksella

ARTIKKELI / 11.02.2025

Jarmo Kosken mukaan onnistumiset ovat yhteisen työn tuloksia.

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski

ARTIKKELI / 11.02.2025

Hallintoylilääkäri Jarmo Koski – Terveydenhuollon kehittäjä monipuolisella kokemuksella

Jarmo Koski toimii Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveydenhuollon toimialan hallintoylilääkärinä. Potilas- ja hallinnollista kokemusta hänellä on sekä Jyväskylän kaupungilta että hallinnollisista tehtävistä Etelä-Savossa sairaanhoitopiirissä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä. Hänen polkunsa Kanta-Hämeeseen kumpuaa vahvasta halusta vaikuttaa alueen terveydenhuollon kehitykseen ja edistää alueen väestön hyvinvointia.

– Työpäiväni ovat hyvin vaihtelevia. Vastaan monenlaisista selvityksistä, kuten raportoinnista ja alueemme väestön hoitopalvelujen käytön seurannasta. Talouden tasapainotuksen haasteissa pyrimme vähentämään ulkopuolisten sairaaloiden ostopalvelujen kustannuksia ja suuntaamaan alueemme palvelujen käyttöä enemmän omaan sairaalaamme. Tehtäviini kuuluvat myös potilaspalautteisiin ja muistutuksiin selvitysten tekeminen ja vastausten antaminen, Koski kertoo työstään.

Kosken työtehtäviin kuuluu myös sekä kattavien valtakunnallisten että vertaisorganisaatioiden vertailutietojen kerääminen ja hyödyntäminen oman toiminnan kehittämiseksi sekä osallistuminen myös alueellisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin ja ohjausryhmiin. 

– Olen omalta osaltani mukana kehittämässä tiedolla johtamisen tietopohjaa, ja roolini kautta voin tuoda esiin kehityskohteita, joilla pyritään vastaamaan myös alueemme hyvinvoinnin vajeisiin, Koski kuvailee.

Hänen näkemyksensä mukaan hyvinvoinnin vajeiden huomioiminen ja niihin vastaaminen erityisesti perusterveydenhuollon palvelujen yhteydessä ja viestinnässä väestölle ovat keskeisiä hyvinvoinnin edistämisessä. Myös työn laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistäminen ovat lähellä Kosken sydäntä.

Yhteistyötä valtakunnallisesti merkittävän kolmion keskiössä

Vapaa-ajallaan Koski viettää aikaa mökillä ja harrastaa kestävyysliikuntaa. Hän on myös hiljattain aloittanut kuntosaliharjoittelun, joka tuntuu hänestä mielekkäältä vastapainolta työlle.

– Liikunta, erityisesti talviaikaan, mutta myös muina vuodenaikoina, auttaa minua lataamaan akkuja, hän toteaa.  

Koski kokee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työyhteisön tiiviiksi ja toimivaksi. Hän on saanut myös havaita, että alueella on erinomaista osaamista ja kehittämistoiminta on todella aktiivista. Yhteistyö työkavereiden kanssa sujuu saumattomasti, ja hän kertoo erityisen onnistuneesta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on ollut ostopalvelukustannusten kasvun hillintä. Yhteistyön merkitystä hän painottaa myös onnistumisten jakamisessa.

– Onnistumiset ovat yhteisen työn tuloksia, ja jaettu ilo on vähintään kaksinkertainen ilo, Koski kiteyttää.  

Kosken tavoitteena on tuottaa lisäarvoa hyvinvointialueen palveluille ja kehittää niitä vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

– Alueemme kehittyy valtakunnallisesti merkittävän Helsinki-Turku-Tampere-kolmion keskiössä. Näen, että tarjoamamme palvelut ovat tärkeitä paitsi omalle alueellemme myös laajemmin koko kolmion väestölle, hän toteaa.
 

Osastonhoitaja Heli Ylitalo
ARTIKKELI
03.02.2025

Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella

Heli Ylitalo pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi.

Osastonhoitaja Heli Ylitalo

Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella

ARTIKKELI / 03.02.2025

Heli Ylitalo pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi.

Osastonhoitaja Heli Ylitalo

ARTIKKELI / 03.02.2025

Osastonhoitaja Heli Ylitalo – asiantuntijuutta ja yhteishenkeä hyvinvointialueella

Heli Ylitalo työskentelee osastonhoitajana Kanta-Hämeen keskussairaalan silmäyksikössä, KNK-poliklinikalla ja suusairauksien poliklinikalla. Silmäyksikössä hoidetaan poliklinikka- ja päivystyspotilaita sekä päiväkirurgisia silmäleikkauspotilaita, KNK-poliklinikalla hoidetaan korva-, nenä ja kurkkusairauksia sekä suusairauksien poliklinikalla suu- ja leukasairauksia.

Osastonhoitajan työ on monipuolista ja vaatii laaja-alaista asiantuntemusta. Ylitalolla on pitkä kokemus terveydenhuollon tehtävistä yksityisellä ja julkisella sektorilla, ja yli puolet hänen työurastaan on kulunut esihenkilönä toimien.

– Päiväni alkavat yleensä klo 7.30 ja niihin kuuluu niin kokouksia, kehittämistehtäviä, hallinnollisia töitä kuin henkilökunnan tapaamisia. Työpäiväni sisältää myös toistuvia rutiineja, puheluita ja sähköistä viestintää sekä keskittymistä vaativia suunnittelutyötä. Nautin siitä, että työni on vaihtelevaa ja dynaamista, Ylitalo kuvailee.

Vapaa-ajalla hän hakee tasapainoa arjen kiireisiin liikunnan, ystävien ja perheen parissa. Ylitalo on intohimoinen liikkuja, ja nuoruuden yleisurheilutausta näkyy edelleen elämäntavoissa. Hän hiihtää talvisin ja kesäisin nauttii luonnossa liikkumisesta. Lisäksi hän löytää rentoutumista vanhojen huonekalujen verhoilusta ja puutarhanhoidosta.

Innostava työyhteisö ja tavoitteet tulevaisuudessa

Ylitalo korostaa työyhteisön merkitystä omassa työssään. Hän pitää tärkeänä, että jokainen työntekijä voi kehittää erityisosaamistaan ja kokea itsensä arvostetuksi.

– Henkilökuntamme on huippuluokkaa, ja heidän asiantuntemuksensa mahdollistaa laadukkaan potilastyön. Yhteinen innostus näkyy myös Assi-sairaalan suunnittelussa, johon henkilöstömme on osallistunut aktiivisesti, hän kertoo. Tämä on upea ja ainutlaatuinen kokemus henkilöstölle.

Erityisen mieleenpainuva hetki Ylitalon uralla oli verkkokalvokirurgian tuominen omalle sairaalalle.

– Aiemmin potilaat lähetettiin yliopistosairaaloihin, mutta päätimme tuoda tämän palvelun lähemmäs alueemme asukkaita. Uuden toiminnan kehittäminen oli vaativa mutta palkitseva projekti, joka on ollut sekä potilaiden että sairaalan etu, hän iloitsee.

Tulevaisuuden tavoitteista puhuttaessa Ylitalo nostaa esiin Assi-sairaalaan siirtymisen merkityksen.

– Suurin tavoitteemme on varmistaa osaava henkilökunta ja sujuvat prosessit. Assissa haluamme tarjota potilaille korkeatasoista ja inhimillistä hoitoa alusta alkaen.

Yhteistyö ja onnistumiset keskiössä

Ylitalo korostaa hyvien käytöstapojen, avoimuuden ja päivittäisten kohtaamisten merkitystä hyvän ilmapiirin ylläpitämisessä.

– Jokapäiväiset kysymykset, kuten ’Miten teillä menee tänään?’, sekä kiittäminen ja ilojen jakaminen vahvistavat yhteishenkeä. Ongelmien tunnistaminen ja ratkaisukeskeisyys ovat myös tärkeä osa työtäni. Työssäni on lukuisia päivittäisiä kohtaamisia idearikkaiden työntekijöiden, kollegoiden sekä eri yhteistyötahojen kanssa. Saattaapa joku potilaskin kävellä huoneeseeni, kun ovi on auki. Jokainen kohtaaminen on tärkeä.

Onnistumiset jaetaan työyhteisössä yhdessä.

– Olipa kyse uudesta saavutuksesta tai pienemmästä onnistumisesta, nostamme ne esille. Kiitän työkavereita kokouksissa, henkilökohtaisesti tai sähköpostitse, ja välillä juhlistamme niitä vaikka yhteisellä kakkuhetkellä, Ylitalo kertoo.

Heli Ylitalon sitoutuminen työhönsä ja henkilöstönsä hyvinvointiin näkyy jokapäiväisessä toiminnassa. Hänen työnsä on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyöllä ja asiantuntemuksella voidaan parantaa sekä potilaiden että työntekijöiden hyvinvointia.

Sisältöjulkaisija

TAPAHTUMAT
18.02.2025, klo 17

Aluevaltuuston helmikuun kokous

Kokousta voi seurana suorana verkosta.

Aluevaltuuston helmikuun kokous

TAPAHTUMAT / 18.02.2025, klo 17

Kokousta voi seurana suorana verkosta.

Aluevaltuuston helmikuun kokous

TAPAHTUMAT / 18.02.2025, klo 17

Paikka: Forssan kaupungintalon valtuustosali + verkkolähetys

Aluevaltuuston helmikuun kokous

TAPAHTUMAT / 18.02.2025, klo 17

Paikka: Forssan kaupungintalon valtuustosali + verkkolähetys

Aluevaltuusto kokoontuu vuoden 2025 ensimmäiseen kokoukseensa Forssaan. Kaupungintalon valtuustosalissa pidettävä kokous alkaa klo 17.

Seuraa kokousta suorana verkosta

Tutustu kokouksen esityslistaan

TAPAHTUMAT
03.03.2025, klo 13-14.30

Järjestöt mukana Kanta-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin poluilla

Järjestötoimija - tule mukaan!

Järjestöt mukana Kanta-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin poluilla

TAPAHTUMAT / 03.03.2025, klo 13-14.30

Järjestötoimija - tule mukaan!

Järjestöt mukana Kanta-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin poluilla

TAPAHTUMAT / 03.03.2025, klo 13-14.30

Paikka: Teams-yhteydellä

Järjestöt mukana Kanta-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin poluilla

TAPAHTUMAT / 03.03.2025, klo 13-14.30

Paikka: Teams-yhteydellä

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista järjestöyhteistyön aiheista Kanta-Hämeen hyvinvointialueella Oma Hämeessä: 

  • Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli hyte on yhteistä tekemistä
  • Oma Hämeen Hyvinvointisi tueksi-sivuston esittely
  • Mitä kuuluu? -kortti asukkaan hyvinvoinnista puhumisen tukena
  • Järjestöyhteistyön näkymiä tulevaisuudessa

Ilmoittauduthan mukaan tapaamiseen perjantaihin 28.2. mennessä osoitteeseen: asta.ruodemaki@omahame.fi.
Saat Teams-kalenterikutsun sähköpostiisi vastausviestillä.


Lisätietoja:

asta.ruodemaki(at)omahame.fi

TAPAHTUMAT
10.03.2025, klo 16-18

Lähellä.fi -info Kanta-Hämeen järjestötoimijoille

Tule kuulemaan Lähellä.fi -palvelusta!

Lähellä.fi -info Kanta-Hämeen järjestötoimijoille

TAPAHTUMAT / 10.03.2025, klo 16-18

Tule kuulemaan Lähellä.fi -palvelusta!

Lähellä.fi -info Kanta-Hämeen järjestötoimijoille

TAPAHTUMAT / 10.03.2025, klo 16-18

Paikka: Kumppanuustalo, Hämeenlinna

Lähellä.fi -info Kanta-Hämeen järjestötoimijoille

TAPAHTUMAT / 10.03.2025, klo 16-18

Paikka: Kumppanuustalo, Hämeenlinna

Kanta-Hämeen järjestötoimijoille esitellään Lähellä.fi -palvelua maanantaina 10. maaliskuuta Hämeenlinnassa. Tilaisuus pidetään Kumppanuustalon tilassa 109 (Kirjastokatu 1, Hämeenlinna) klo 16–18. 

Lähellä.fi-palvelu on valtakunnallinen verkkopalvelu, jossa on tarjolla yhdistysten ja yhteisöjen toimintaa, tapahtumia ja tukea. Kanta-Hämeessä otetaan vuoden 2025 aikana käyttöön Hyvinvointisi tueksi-sivusto, johon kootaan tietoa hyvinvointialueen, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista. Maakunnan toimijat saavat oman tarjontansa näkyviin sivustolle Lähellä.fi -palvelun kautta. 

Kerromme, miksi sinun ja järjestösi kannattaa rekisteröityä palveluun. Autamme myös palveluun rekisteröitymisessä ja toimintailmoitusten tekemisessä. Voit tuoda oman kannettavan tietokoneen mukanasi. 

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Lämpimästi tervetuloa, tarjoamme kahvit!

Lisätietoja antavat:
asta.ruodemaki(at)omahame.fi
jenni.eronkoski(at)hameensetlementti.fi

Tutustu myös Lähellä.fi:n etänä pidettäviin infoihin ja koulutuksiin