Uutiset
Kaikki uutiset
Oma Häme on julkaissut uudistuneen Hyvinvointisi tueksi -sivuston
Mistä sinä saat arkeesi hyvää oloa ja iloa?
Oma Häme on julkaissut uudistuneen Hyvinvointisi tueksi -sivuston
UUTINEN / 20.05.2025
Mistä sinä saat arkeesi hyvää oloa ja iloa?
UUTINEN / 20.05.2025
Oma Häme on julkaissut uudistuneen Hyvinvointisi tueksi -sivuston
Joskus voi olla hankalaa löytää mukavaa tekemistä tai tietoa alueen harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia. Hyvinvointia ja terveyttä voi edistää monin pienin teoin.
Oma Häme on avannut uuden sivuston asukkaille, josta voi etsiä tietoa sekä vinkkejä oman hyvinvoinnin parantamiseen. Hyvinvointisi tueksi –sivusto kokoaa yhteen Kanta-Hämeen toimintaa: kaikkea kerhoista ja kulttuurielämyksistä vertaistukeen tai liikkumiseen. Erityisesti elämän muutoksissa, kuten sairastumisen, taloudellisten haasteiden tai yksinäisyyden kohdatessa oikea-aikainen tuki ja palvelut voivat olla merkittäviä.
Sivusto kokoaa yhteen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut
Hyvinvointisi tueksi -sivusto kokoaa kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointia ja terveyttä tukevat palvelut ja toiminnan yhteen paikkaan, ajantasaisina ja helposti löydettävinä.
Palveluiden ja toiminnan lisäksi sivustolta löydät tietoa hyvinvoinnista sekä itsehoidon vinkkejä. Sivusto auttaa niin asukkaita kuin ammattilaisiakin sopivien palveluiden ja toiminnan etsimisessä.
— Itselle mielekäs tekeminen, kuten esimerkiksi luonnossa liikkuminen, kulttuurielämykset tai sosiaalinen kanssakäyminen tarjoavat sekä fyysistä, että henkistä hyvinvointia, kertoo projektipäällikkö Sanna Anttonen.
Oma Häme kehittää sivustoa aktiivisesti, jotta se vastaisi niin asukkaiden kuin ammattilaisten tarpeita parhaiten. Antamalla sivustolla palautetta voit vaikuttaa jatkokehittämiseen.
Uuden Hyvinvointisi tueksi -sivuston löydät tämän linkin kautta sekä sivuston päävalikosta klikkaamalla "Hyvinvointisi tueksi".
Toimintakeskus Rivakka muuttaa elokuussa uusiin tiloihin Riihimäellä
Haapahuhdan koulun tiloihin siirtyy myös Vaahteran päivätoiminta Hausjärveltä.
Toimintakeskus Rivakka muuttaa elokuussa uusiin tiloihin Riihimäellä
UUTINEN / 19.05.2025
Haapahuhdan koulun tiloihin siirtyy myös Vaahteran päivätoiminta Hausjärveltä.
UUTINEN / 19.05.2025
Toimintakeskus Rivakka muuttaa elokuussa uusiin tiloihin Riihimäellä
Toimintakeskus Rivakka muuttaa elokuussa Riihimäellä uusiin tiloihin. Vammaispalvelujen työ- ja päivätoiminnalle remontoidaan uudet tilat Haapahuhdan koululle. Oma Häme vuokraa tilat Riihimäen kaupungilta. Uusiin tiloihin siirtyy lisäksi Hausjärven Ryttylässä toimiva Vaahteran päivätoiminta. Uusissa tiloissa tullaan tarjoamaan palveluja noin 100 asiakkaalle.
Rivakalle on etsitty pitkään uusia tiloja Riihimäellä, koska vanhat tilat eivät vastaa toiminnallisuudeltaan tai kunnoltaan vammaispalvelujen tarpeita. Rivakassa järjestetään työ- ja päivätoimintaa noin 70 kehitysvammaiselle ja aikuissosiaalityön asiakkaalle. Toimintaan kuuluu muun muassa alihankintatöitä yrityksille, käsitöitä, piha-alueiden kunnossapitoa ja päivätoimintaa.
Uudet tilat ovat avarat ja monipuoliset ja ne mahdollistavat myös uudenlaista toimintaa asiakkaille. Koulun pihalla ja sisätiloissa on esimerkiksi hyvin tilaa liikuntaa varten. Tiloja remontoidaan kesän aikana, jotta ne vastaavat vammaispalvelujen tarpeita.
Muutto vaikuttaa vähäisesti asiakkaiden palveluihin
Rivakan vuokrasopimus vanhoissa tiloissa päättyy kesäkuun lopussa. Sydänkesällä päiväkeskusten toiminta on perinteiseen tapaan kesätauolla. Uusissa tiloissa toiminnan on tarkoitus käynnistyä elokuussa. Muuton vuoksi joidenkin asiakkaiden käyntipäiviin ja -aikoihin saattaa tulla tilapäisiä muutoksia, joista tiedotetaan asiakkaille vielä erikseen.
Haapahuhdan koulu sijaitsee keskeisellä paikalla Riihimäellä, mikä tekee siitä sijainniltaan erinomaisen uudelle toimintakeskukselle, jonka asiakkaat tulevat Hausjärveltä, Lopelta ja Riihimäeltä. Koulu sijaitsee myös paremmalla paikalla kuin Rivakka nykyään. Toimintakeskuksen uusi nimi päätetään asiakkaiden äänestyksellä.
Kanta-Häme on kärkitasolla lääkäripalveluiden saatavuudessa
Oma Häme menestyy valtakunnallisessa vertailussa – sote-palveluiden saatavuus on hyvä ja talouden suunta jatkuu oikeana
UUTINEN / 16.05.2025
Kanta-Häme on kärkitasolla lääkäripalveluiden saatavuudessa
UUTINEN / 16.05.2025
Oma Häme menestyy valtakunnallisessa vertailussa – sote-palveluiden saatavuus on hyvä ja talouden suunta jatkuu oikeana
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi torstaina Terve Suomi 2024 -tutkimuksensa. Sen mukaan asiakastyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa on pysynyt korkealla, vaikka suomalaisten luottamus sote-järjestelmän toimivuuteen on heikentynyt verrattuna aiempiin vuosiin.
Kanta-Häme pärjää THL:n vertailussa hyvin. Oma Häme on yksi koko Suomen parhaista hyvinvointialueista lääkäripalveluiden saatavuudessa. Kanta-Hämeessä vain noin 15 prosenttia palveluja tarvinneista koki saaneensa liian vähän lääkäripalveluita tarpeeseensa nähden. Tämä on merkittävästi alle valtakunnallisen keskiarvon, joka on 25 prosenttia (hyvinvointialueiden vaihteluväli 15 – 30 prosenttia).
Kanta-Hämeessä korkea luottamus sote-palveluihin
Suomalaisten usko horjuu sote-palveluihin, mikä johtuu THL:n arvion mukaan suurelta osin talouden säästöpaineista ja negatiivisesta julkisesta keskustelusta. Terve Suomi 2024 -kysely osoittaa, että Kanta-Hämeessä luottamus terveyspalveluihin on kuitenkin valtakunnan kärkeä. Keski- ja Etelä-Pohjanmaan ohella Kanta-Hämeessä lähes kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti luottavansa oman alueensa terveyspalveluiden toimintaan.
Valtakunnallinen keskiarvo on 54 prosenttia, minkä Kanta-Hämeen tulos ylittää selvästi. Myös luottamus sosiaalipalveluiden toimintaan on Kanta-Hämeessä valtakunnallista keskiarvoa parempi. Tämä osoittaa, että alueen asukkaat kokevat Oma Hämeen palvelut luotettaviksi ja toimiviksi. THL:n tutkimuksen mukaan asiakastyytyväisyys sote-palveluihin on valtakunnallisesti säilynyt korkealla tasolla. Suurin osa suomalaisista on tyytyväinen saamiinsa sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Oma Häme on onnistunut pitämään asiakastyytyväisyyden huomattavan korkeana vaikeasta taloustilanteesta ja toimintaympäristön muutoksista huolimatta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden NPS-indeksi (suositteluindeksi) oli Oma Hämeessä huhtikuussa 84,7, mikä on valtakunnallisessakin vertailussa erinomainen tulos. Viime vuoden huhtikuussa NPS-indeksi oli 75,5.
Lisäksi THL:n tutkimuksessa tuli esiin, että myönteinen asiakaskokemus viimeisimmällä vastaanottokäynnillä terveyspalveluissa oli Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla hieman yleisempää kuin koko maassa. Tutkimuksessa korostetaankin, että asiakaslähtöisyys, saavutettavuus ja palveluiden laatu ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat luottamukseen. Oma Häme toimii näin hyvänä esimerkkinä tehokkaasta ja asiakaslähtöisestä sote-palvelujärjestelmästä.
Talous on suunnitellulla uralla
Vuoden 2025 ensimmäisen kvartaalin talousluvut osoittavat, että Oma Hämeen taloustilanne kehittyy edelleen positiiviseen suuntaan ja on suunnitellulla uralla. Talouden tasapainottamistoimet ovat tuottaneet tulosta, mutta tasapainottamisohjelmien tavoitteiden toteuttamista on jatkettava, jotta alijäämien kattaminen onnistuu.
Samaan aikaan Oma Häme on pystynyt vaikeassakin toimintaympäristössä hillitsemään menojensa kasvua. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana toimintakate on supistunut 5,5 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna, mikä on muihin hyvinvointialueisiin verraten erittäin hyvä toimintakatteen kehitys.
– Vuoden 2025 ensimmäisten kuukausien aikana taloudessa näkyvät ensimmäistä kertaa kaikkien muutosprojektien ja toimenpiteiden vaikutukset. Isojen talouspaineiden keskellä huoli palveluista ja niiden laadusta on ymmärrettävästi kova. Olen todella iloinen siitä, että valtakunnallisessa katsannossa olemme onnistuneet tarjoamaan palveluita, joihin ollaan tyytyväisiä ja jotka asukkaat pääsääntöisesti kokevat saavutettaviksi. Valtava kiitos tästä henkilöstölle ja päättäjille, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Toimintakatteen pienenemistä selittää muun muassa palveluostojen ja hankintojen väheneminen, jotka molemmat jäävät alle viime vuoden tason. Ensimmäisen kvartaalin aikana toisaalta myös toimintatuotot alittavat budjetoidun reilulla miljoonalla eurolla. Tämä johtuu tietojärjestelmämuutoksen hidastamasta asiakaslaskutuksesta.
Ensimmäisen kvartaalin luvut kertovat myös, että alijäämien kattaminen on edelleen realistinen tavoite Oma Hämeelle. Tilintarkastajalla ei ole ollut huomauttamista Oma Hämeen taloussuunnitelmasta vuosille 2025–2027. Lain mukaan hyvinvointialueen tulee kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Alijäämän kurominen vaatii vuosilta 2025 ja 2026 huomattavan ylijäämäisiä tilinpäätöksiä.
Tarkka taloudenpito ja tasapainottamisohjelmat käänsivät talouden suunnan loppuvuonna 2024. Alkuvuoden toteuma näyttää, että taloustilanne on parantunut edelleen. Ensimmäisen kvartaalin perusteella arvioidaan, että tilikauden tulos on talousarvion mukainen, eli 28,35 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä luo vahvan pohjan vuoden 2026 talousarvion suunnittelulle.
Vahva strateginen ohjaus ja asiakaslähtöinen palvelurakenne
Oma Häme on tasapainottanut talouttaan monin keinoin ja saanut kehityksen käännettyä positiiviseksi. Maaliskuussa aluehallitus teki päätöksen, ettei Oma Häme osallistu valtioneuvoston ehdottamaan muutostukiprojektiin, jonka tarkoituksena oli tukea hyvinvointialueita talouden tasapainottamisessa ja sopeutustoimien suunnittelussa. Valtiovarainministeriön arvio Kanta-Hämeen tuen tarpeesta perustui myös osin puutteellisiin laskelmiin.
Ensimmäisen kvartaalin talouslukuihin liittyy jonkin verran epävarmuutta, koska Oma Häme otti vuodenvaihteessa käyttöönsä uudet talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät sekä uuden talouden seurantamallin.
Taloushaasteita huolimatta Oma Häme on uudistanut palvelurakennettaan ja kehittänyt palveluita määrätietoisesti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Talousraportoinnin yhteydessä seurataan myös viittä hyvinvointialuetasoisesti sitovaa strategista tavoitetta. Ensimmäisen kvartaalin aikana 80 prosenttia tavoitteista eteni suunnitellusti.
Eteneminen näkyy erityisesti asiakasprosessien sujuvoittamisessa ja asiakkuuden hallinnan kehittämisessä. Oma Häme jatkaa myös aktiivista palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja kehittämistä. Kanta-Häme on valtakunnallisesti edelläkävijä sote-palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa.
Riihikodin työntekijä Arja Augustin palkittiin Etelä-Hämeen Vuoden sairaanhoitajana
Augustin palkittiin kehitysmyönteisyydestä ja sydämellisestä ja ammattitoisesta työotteestaan.
Riihikodin työntekijä Arja Augustin palkittiin Etelä-Hämeen Vuoden sairaanhoitajana
UUTINEN / 16.05.2025
Augustin palkittiin kehitysmyönteisyydestä ja sydämellisestä ja ammattitoisesta työotteestaan.
UUTINEN / 16.05.2025
Riihikodin työntekijä Arja Augustin palkittiin Etelä-Hämeen Vuoden sairaanhoitajana
Palkinnon jakoi Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry. Augustin palkittiin kehitysmyönteisyydestä ja sydämellisestä ja ammattitoisesta työotteestaan.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työntekijä Arja Augustin on palkittu Etelä-Hämeen Vuoden sairaanhoitajana 2025. Palkinnon myöntää Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry, joka on osa Suomen Sairaanhoitajien valtakunnallista yhteisöä.
Arja Augustin työskentelee ikäihmisten asumisyksikön Riihikodin Torni- ja Lyhde-yksiköiden sairaanhoitaja-tiimikoordinaattorina. Hänet yllätettiin palkinnolla kesken työpäivän perjantaina. Onnittelukukkien, kahvien ja kunniakirjan lisäksi palkitulle tarjottiin osallistuminen vuoden 2025 Sairaanhoitajapäiville.
Arja oli palkinnosta liikuttunut, yllättynyt ja kiitollinen. Hän kuvailee valinnan perusteluita omakseen ja itselleen tärkeiksi arvoiksi ja kokee olevansa ylpeä siitä, että pystyy näitä arvoja myös välittämään ja jakamaan muulle työyhteisölle.
– Olen aina ollut aidosti oma itseni, koen että se on myös voimavara työssäni. En pysty sanoin kuvaamaan sitä mitä tämä minulle merkitsee, kunnia on valtava. Sairaanhoitajan vuosiini on mahtunut monenlaista ja tämä tunnustus tuntuu erityisen merkittävältä juuri tässä hetkessä. Olen kiitollinen, liikuttunut ja äärimmäisen onnellinen. Tämä on todella huikea juttu, kuvailee Arja.
Palkintoperustelujen mukaan Arja Augustilla on kehitysmyönteinen asenne ja kollegiaalisuutta. Arjan on kuvailtu työskentelevän aina eettisesti ja toisia ihmisiä kunnioittain, oli kyseessä sitten työkaveri, asiakas tai omainen. Hän myös ohjaa ja opastaa opiskelijoita ja uusia työntekijöitä sydämellisesti ja ammattitaidolla ja pyrkii aina parhaimpaan. Perusteluiden mukaan jokaisella pitäisi olla oma Arja työkaverinaan.
– On etuoikeus ja kunnia, että tämä timanttinen ammattilainen on juuri omassa tiimissäni. Arja on kokenut ja pitkään yksiköissä työskennellyt, positiivinen ja rauhallinen hoitaja. Hän kantaa vastuuta ja on kannustava työkaveri. Olen valtavan ylpeä Arjasta! Palkinto on varmasti iloa ja yhteisöllisyyttä lisäävä asia myös koko työyhteisössä, kuvailee Arjan esihenkilö, asumispalveluiden lähijohtaja Tiia Santala.
Pitkä palkintoperinne juhlistaa arjen sankareita
Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry on jakanut Vuoden sairaanhoitaja –palkintoa 1990-luvulta lähtien. Valinta julkistetaan kansainvälisen sairaanhoitajapäivän viikolla. Ehdotuksia voi jättää joko yksittäinen alueyhdistyksen jäsen tai työyhteisö. Lopullisen valinnan tekee alueyhdistyksen hallitus. Perinteenä on, että palkittavat yllätetään kesken työarkea, työkavereiden läsnä ollessa, mikä on entisestään nostanut juhlatunnelmaa.
– Alueellisen vuoden sairaanhoitajan valinta on yksi Suomen Sairaanhoitajien ja Etelä-Hämeen sairaanhoitajien tunnustuksista. Palkinnon tarkoitus on nostaa esiin ja juhlistaa sairaanhoitajuutta ja sairaanhoitajien erityisosaamista. Haluamme siis nostaa esiin arjen sankareita tällä tavalla. Valitut ovat olleet yleensä hyvin otettuja ja ylpeitä tästä tunnustuksesta. Myös työyhteisöissä on otettu tieto "yhden meistä" valinta vastaan ilolla, kuvailee Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry:n puheenjohtaja Kaisu Heliölä.
Arjaa (toinen vasemmalta) oli palkitsemassa lähijohtaja Tiia Santala (vas.) sekä Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry:n varapuheenjohtaja Johanna Romu ja puheenjohtaja Kaisu Heliölä
Aluehallitus hyväksyi osaltaan kiinteistökaupat Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien kanssa
Aluehallitus käsitteli myös talousasioita sekä integraatiovaliokunnan jatkoa.
Aluehallitus hyväksyi osaltaan kiinteistökaupat Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien kanssa
UUTINEN / 12.05.2025
Aluehallitus käsitteli myös talousasioita sekä integraatiovaliokunnan jatkoa.
12.05.2025
UUTINEN / 12.05.2025
Aluehallitus hyväksyi osaltaan kiinteistökaupat Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien kanssa
Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi osaltaan kiinteistökaupat Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien kanssa. Oma Hämeen on tarkoitus ostaa Hämeenlinnan kaupungilta Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen paloasemat tontteineen.
Lisäksi Oma Häme ja Riihimäen kaupunki ovat valmistelleet kiinteistöjärjestelyä, jossa Riihimäen sairaalan tontti siirtyisi kaupungille, mutta hyvinvointialue vuokraisi tontin ja säilyttäisi rakennukset omistuksessaan. Samalla hyvinvointialue ostaisi Riihikodin rakennuksen ja Riihimäen paloaseman.
Aluehallitus esittää molempia kauppoja aluevaltuuston hyväksyttäväksi. Molemmat kiinteistöjärjestelyt edellyttävät vielä käsittelyä kaupunkien toimielimissä. Lisäksi molempien kauppojen toteutumisen ehtona on se, että sille saadaan lainanottovaltuutus valtioneuvostolta.
Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi ensimmäisen kvartaalin talouden toteuman, talouden tasapainottamisohjelmien tilanteen sekä Ahveniston sairaalahankkeen kvartaaliraportin.
Aluehallitus käsitteli myös muutostalousarviota, jota se esittää hyväksyttäväksi aluevaltuustolle. Valtuuston joulukuussa hyväksymään vuoden 2025 talousarvioon sisältyy tasapainottamiskehys, jonka avulla pyritään kattamaan alijäämä vuoden 2026 loppuun mennessä. Kehyksen sisällä aluehallitus voi tehdä tarvittavia toimenpiteitä, joiden kohdennukset tuodaan nyt aluevaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden ensimmäisessä muutostalousarviossa. Talousarvion muutokset itsessään sisältävät teknisiä määrärahasiirtoja ja määrärahamuutoksia, joilla ei ole vaikutusta hyvinvointialueen toimintakatteeseen tai tilikauden tulokseen.
Aluehallitus päättää esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy muutokset talousarvioon esitetyn liitteen mukaisesti. Aluehallituksen jäsenen Aapo Reiman (vas.) esityksestä aluehallitus edellyttää, että perhehoidon kehittämissuunnitelma tuodaan päätöksentekoon mahdollisimman pian.
Uuden strategian valmistelu on käynnissä
Aluehallitus käsitteli maanantaina myös nykyisen strategiakauden arviota ja toimintaympäristöanalyysia. Molemmat liittyvät uuden strategian valmisteluun, jota tehdään Oma Hämeessä tehdään parhaillaan yhdessä henkilöstön vuosille 2026–2029.
Nykyisen strategian arvioinnin ja toimintaympäristöanalyysin pohjalta edetään strategisten tavoitteiden asettamiseen, toimenpidesuunnitelmaan laatimiseen sekä seurannan ja arvioinnin määrittämiseen. Toimintaympäristöanalyysi auttaa tunnistamaan keskeiset muutostekijät ja rakentamaan skenaarioita tulevaisuuden kehityskuluille. Strategiatyö jatkuu kesän ja syksyn aikana uuden aluevaltuuston kanssa.
Lisäksi aluehallitus käsitteli kokouksessaan palveluverkkomuutosten toimeenpanoa. Toimeenpanon tilanteesta ja tulevista suunnitelmista tehty raportti päätettiin toimittaa aluevaltuustolle. Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat muutokset alkavat näkyä asiakkaille pääsääntöisesti vuoden 2026 alussa. Muutosten valmistelu henkilöstön kanssa on hyvässä vauhdissa. Hämeenlinnassa käynnissä on toiminto- ja rakennuskohtainen suunnitteluvaihe. Forssassa ja Riihimäellä suunnittelu käynnistyy vähän myöhemmin. Muutoksista on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.
Integraatiovaliokunnalle jatkokausi
Aluehallitus päätti lisäksi esittää aluevaltuustolle, että integraatiovaliokunta jatkaa toimintaansa seuraavalla valtuustokaudella. Integraatiovaliokuntaan tulisi 13 jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen, joiden tulee olla aluevaltuutettuja tai varavaltuutettuja.
Valiokunnan tehtävinä olisi edelleen palveluintegraation ja asukasosallisuuden kehittäminen, asukas- ja asiakaspalautteen seuranta, kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön seuranta, tietojohtamisen kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön seuranta ja arviointi.
Aluehallitus päätti hyvinvointialuejohtajan esityksestä palauttaa perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen toimialalle perustettavia virkoja koskevan asian uudelleen valmisteltavaksi. Lisäksi lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelisääntökirjaa koskevan asian aluehallitus jätti pöydälle. Muut asiat päätettiin esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 26. toukokuuta.
Aluehallitus kokoontui valtuustokauden viimeiseen seminaariinsa
Esillä oli muun muassa palveluverkkomuutosten toimeenpano, rahoitus ja uusi strategia.
Aluehallitus kokoontui valtuustokauden viimeiseen seminaariinsa
UUTINEN / 09.05.2025
Esillä oli muun muassa palveluverkkomuutosten toimeenpano, rahoitus ja uusi strategia.
UUTINEN / 09.05.2025
Aluehallitus kokoontui valtuustokauden viimeiseen seminaariinsa
Aluehallitus oli koolla torstaina 8. toukokuuta valtuustokauden viimeisessä seminaarissaan Forssassa. Seminaarissa käsiteltiin palveluverkkomuutosten toimeenpanoa, hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää sekä toimintaympäristöanalyysia osana uuden strategian valmistelua. Lisäksi aluehallitus keskusteli asumispalveluiden uudistamisesta ja palkkaharmonisoinnista eli palkkauksen epäkohtien korjaamista.
– Seminaari tarjosi aluehallitukselle mahdollisuuden syventyä ajankohtaisiin aiheisiin ja käydä rakentavaa keskustelua hyvinvointialueen kehittämisestä. Tämä on aina yhtä tärkeää. Esitys palveluverkkomuutosten täytäntöönpanosta konkretisoi tulevaa ja päätösten vaikutuksia, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).
Torstain seminaari oli istuvan aluehallituksen viimeinen. Huhtikuun aluevaaleissa valittu, uusi Kanta-Hämeen aluevaltuusto aloittaa toimikautensa kesäkuun alussa. Vanha valtuusto on koolla vielä 27. toukokuuta ja nykyinen aluehallitus vielä 26. toukokuuta.
Palveluverkon toimeenpano etenee suunnitellusti
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen esitteli palveluverkkomuutosten toimeenpanon tilannetta. Palveluverkkomuutokset ovat osa Oma Hämeen strategiaa, jonka tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus.
Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat muutokset alkavat näkyä asiakkaille pääsääntöisesti vuoden 2026 alussa. Muutosten valmistelu henkilöstön kanssa on hyvässä vauhdissa. Hämeenlinnassa käynnissä on toiminto- ja rakennuskohtainen suunnitteluvaihe. Forssassa ja Riihimäellä suunnittelu käynnistyy vähän myöhemmin.
Tammelassa pilotoidusta lähipalvelumallista on saatu ensimmäisiä havaintoja. Mallissa haluttiin kartoittaa tammelalaisten tarpeita lähipalveluille. Tavoitteena oli myös helpottaa hoitoon pääsyä erityisesti väestöryhmille, joilla on ollut haasteita palveluihin pääsyssä tähän asti. Alustavat havainnot Tammelasta kertovat, että moni asukas valitsi asiointipaikakseen Forssan. Aluehallitus totesi, ettei pilotin havainnoista vielä voida tehdä varsinaisia johtopäätöksiä. Pilottia jatketaan ja seurataan, ja tuloksia analysoidaan, kun niitä on saatavissa.
Asukkaille palvelumuutoksista tiedotetaan erikseen sitä mukaa, kun aikataulut täsmentyvät ja asiat tulevat ajankohtaiseksi. Palveluverkkomuutosten etenemisestä on kerrottu enemmän tässä tiedotteessa.
Rahoitusjärjestelmän näkymät
Kukkonen esitteli myös hyvinvointialueen rahoitusjärjestelmän kehitysnäkymiä. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtion rahoitukseen, jonka taso tarkistetaan säännöllisesti. Kukkonen toi esiin, että vuoden 2027 jälkeen rahoituksen taso saattaa Kanta-Hämeessä laskea. Talouden tasapainottamisohjelmien toteutumisen varmistaminen onkin keskeistä talouden hallinnassa ja syntyneiden alijäämien kattamisessa lakisääteisesti vuoden 2026 loppuun mennessä.
Toimialajohtaja Satu Ala-Kokko esitteli aluehallitukselle toimintaympäristöanalyysia, joka toimii perustana hyvinvointialueen strategiatyölle. Analyysissa on tunnistettu erilaisia toimintaympäristöön ja väestön ja sen palvelutarpeiden kehittymiseen liittyviä tekijöitä. Väestön ikääntyessä monien palveluiden tarpeen ennustetaan kasvavan.
Oma Hämeessä on käynnissä uuden strategian valmistelu, jossa henkilöstökin on vahvasti mukana. Uusi strategia laaditaan vuosille 2026–2029 ja sen perustana on ensimmäisellä valtuustokaudella hyväksytty hyvinvointialuestrategia. Aluevaltuusto antaa näkemyksensä toimintaympäristöanalyysista strategiatyön pohjaksi kokouksessaan 27. toukokuuta. Analyysi on laadittu henkilöstön ja päättäjien osallistumista hyödyntäen, jotta eri näkökulmia on voitu hyödyntää mahdollisimman laajasti.
– Aluehallituksen käsittely ja valtuustolta tuleva evästys jäävät perinnöksi uudelle valtuustolle. Kävimme myös keskustelua kuluneesta hallitus- ja valtuustokaudesta. Kaikki tämä pohjustaa sujuvaa siirtymää uudelle strategiakaudelle, kertoo Lepola.
Aluehallitus kuuli seminaarissaan myös terveisiä toiselta hyvinvointialueelta, kun Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asumispalvelujohtaja Timo Turunen esitteli heidän kokemuksiaan asumispalveluiden uudistamisesta. Länsi-Uudenmaan esityksessä korostettiin uudenlaisia tapoja johtaa palvelutuotantoa sekä kasvattaa palveluiden kustannusten läpinäkyvyyttä. Esimerkit tarjosivat näkökulmia myös Oma Hämeen toiminnan kehittämiseen.
– Oli virkistävää kuulla toisen hyvinvointialueen pohdintaa ja ajatuksia asumispalveluiden uudenlaisesta organisoinnista. Parhaiden käytäntöjen jakaminen ja toiminnan kehittämisestä keskusteleminen alueiden kesken on hyödyllistä, painottaa Lepola.
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Inhimillistä teknologiaa etsimässä, osa 1
Assi tuo Kanta-Hämeen terveydenhuollon nykyaikaan – ihmiselle suunniteltuna, teknologian tukemana.
Inhimillistä teknologiaa etsimässä, osa 1
ARTIKKELI / 13.05.2025
Assi tuo Kanta-Hämeen terveydenhuollon nykyaikaan – ihmiselle suunniteltuna, teknologian tukemana.
13.05.2025
ARTIKKELI / 13.05.2025
Inhimillistä teknologiaa etsimässä, osa 1
Kanta-Hämeen maisemaan kohoaa kovaa vauhtia jotakin uutta ja merkityksellistä. Ahveniston mäen rinteelle rakentuu Assi – Ahveniston sairaala, jota kutsutaan kavereiden kesken yksinkertaisesti Assiksi. Maaliskuussa 2026 nykyisen keskussairaalan toiminnot siirtyvät kokonaisuudessaan tähän uuteen rakennukseen. Muutto on mittava muutos niin alueen asukkaille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Mutta se ei ole vain seinien vaihtamista uusiin – Assin myötä muuttuu paljon enemmän.
Jo silloin, kun Assin rakentamista suunniteltiin, päätettiin, että projekti nojaa kahteen kantavaan voimaan: inhimillisyyteen ja teknologian mahdollistamaan toiminnan tehostamiseen. Inhimillisyys ei ole vain sana strategiapaperissa – se on arvo, jonka tulee näkyä ja tuntua sairaalan jokaisessa nurkassa.
Kysyin tekoälyltä, mitä maailman inhimillisin sairaala voisi olla. Sain kauniin kuvauksen:
”Se on paikka, jossa potilaat tuntevat olonsa turvalliseksi, arvostetuksi ja ymmärretyksi. Hoitohenkilökunta kuuntelee empaattisesti ja tarjoaa yksilöllistä hoitoa, joka huomioi fyysiset, emotionaaliset ja henkiset tarpeet. Tilat ovat rauhalliset ja viihtyisät, läheiset ovat tervetulleita mukaan hoitoon, ja moderni teknologia tukee hyvinvointia ja potilasturvallisuutta – ei hallitse vaan auttaa.”
Tämä kuvaus kosketti, sillä se tiivistää juuri sen, mitä olemme Assissa rakentamassa.
Toinen tärkeä peruspilari Assissa on teknologia. Mutta ei teknologia teknologian vuoksi – vaan ihmisten vuoksi. Etsimme ja kehitämme inhimillistä teknologiaa, sellaista, joka ei ainoastaan ratkaise ongelmia, vaan tukee meitä arjessa, lisää yhteisöllisyyttä ja helpottaa elämää.
Mitä inhimillinen teknologia oikein on? Tekoälyn mukaan:
”Se on suunniteltu ihmistä varten. Helppokäyttöinen, saavutettava ja intuitiivinen. Se tukee vuorovaikutusta, auttaa yhteydenpidossa ja arjen hallinnassa. Se suojelee yksityisyyttä ja toimii kuin kumppani – ei työkalu, vaan tuki elämään.”
Assissa tämä ajatus konkretisoituu monin tavoin. Yksi näkyvimmistä on OmaHäme-sovellus, joka toimii Kanta-Hämeen hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin porttina. Sovelluksen ja verkkopalvelun kautta voit hoitaa terveydenhuollon asioitasi – ja tulevaisuudessa myös sosiaalipalveluihin ja pelastusalaan liittyviä tehtäviä. Kehitämme palvelua jatkuvasti, ja juuri nyt on hyvä hetki ottaa se käyttöön, jos et ole vielä ehtinyt!
Assissa myös sairaalavierailu muuttuu. Sisääntulossa sinut toivottavat tervetulleiksi suuret digitaaliset opasteet, jotka ohjaavat oikeaan paikkaan. Itseilmoittautumisautomaatit nopeuttavat asiointia ja vähentävät turhaa jonotusta. Kaikki toimii saumattomasti yhdessä, jotta asiakkaan kokemus olisi sujuva ja selkeä.
Potilashuoneet on varustettu tablettilaitteilla, joiden kautta voi selata nettiä, lukea digilehtiä tai tutustua sairaalan palveluihin. Perinteinen televisio löytyy toki myös. Potilaan hyvinvointi on meille tärkeä, ja siksi myös turvallisuuteen on panostettu: modernit turvallisuusjärjestelmät suojaavat niin potilaita kuin henkilökuntaakin ja tukevat henkilöstön työarkea.
Tämä kaikki on vasta alkua. Inhimillinen teknologia on ennen kaikkea näkökulma ja arvovalinta. Se on lupa katsoa teknologiaa ihmisen silmin. Seuraavassa kirjoituksessa syvennymme henkilökunnan kokemuksiin ja siihen, miten teknologia muuttaa työntekoa Assissa.
Aurinkoa ja iloa kevääseesi
Harri
Kirjoittajana Oma Hämeen Ahveniston sairaalahankkeen ICT-projektipäällikkö Harri Halinen
Hän vastaa teknologiaratkaisujen yhteensovittamisesta ja käyttöönotosta. Hän on keskeisessä roolissa varmistamassa, että moderni teknologia palvelee sekä potilaita että henkilöstöä sujuvasti ja inhimillisesti. Harrilla on pitkä kokemus vaativista ICT-hankkeista, ja hänet tunnetaan ratkaisukeskeisestä otteestaan ja rauhallisesta johtamistyylistään.
Blogi: Peukku lupaa paljon ja vie kaiken
Tulosaluejohtaja Paula Turunen ja osastonhoitaja Heidi Kemmo pohtivat blogissaan huumeongelman ratkaisuja.
Blogi: Peukku lupaa paljon ja vie kaiken
ARTIKKELI / 12.05.2025
Tulosaluejohtaja Paula Turunen ja osastonhoitaja Heidi Kemmo pohtivat blogissaan huumeongelman ratkaisuja.
12.05.2025
ARTIKKELI / 12.05.2025
Blogi: Peukku lupaa paljon ja vie kaiken
Tuoreiden jätevesitutkimusten mukaan niin sanotun "peukun", eli muuntohuume alfa-PVP:n, pitoisuudet Kanta-Hämeessä ovat maan neljänneksi suurimmat. Tämä myös näkyy mielenterveys- ja päihdepalveluiden arjessa, sillä yhä useamman asiakkaan elämänhallinta on romahtanut tämän äärimmäisen vaarallisen aineen vuoksi.
Alfa-PVP ei ole mikään viaton päihde. Se on synteettinen stimulantti, joka vaikuttaa keskushermostoon ja voi aiheuttaa nopeasti vakavaa riippuvuutta. Käyttäjillä esiintyy ahdistusta, unettomuutta, aggressiivisuutta ja hallusinaatioita. Pitkäaikaisessa käytössä alfa-PVP voi johtaa psykooseihin, väkivaltaiseen käytökseen ja jopa hengenvaarallisiin fyysisiin komplikaatioihin, kuten sydän- ja verisuoniongelmiin. Peukku ei johda ainoastaan riippuvuuteen – se johtaa usein myös kodittomuuteen, rikollisuuteen ja pahimmillaan ennenaikaiseen kuolemaan.
Yksi syy peukun suosioon on sen välitön ja voimakas vaikutus: käyttäjä tuntee itsensä energiseksi, itsevarmaksi ja valppaaksi. Moni kertoo jaksavansa sen avulla pidempiä päiviä, unohtavansa ahdistuksen tai pärjäävänsä sosiaalisissa tilanteissa. Se on keinotekoinen nopea helpotus niille, joilla on muuten vaikeaa. Lisäksi aineen saatavuus on kasvanut, ja sen hinta on käyttäjien mukaan suhteellisen matala – yhdistelmä, joka on erittäin vaarallinen. Peukku on osaltaan syrjäyttänyt amfetamiinin, jonka käyttömäärät ovat laskeneet THL:n tuoreen jätevesitutkimuksen mukaan.
On tärkeää muistaa, että kukaan ei synny huumeidenkäyttäjäksi. Käyttäjäksi kasvetaan – usein huomaamatta ja hiljaisessa hädässä. Moni aloittaa kokeilun, kun elämässä ei ole turvaa, tukea tai tarkoitusta. Taustalla on lähes aina mielenterveyden ongelmia, kiusatuksi tulemista, yksinäisyyttä tai turvattomuutta.
Oma Hämeessä on tavoitteena lisätä katkaisu- ja vieroitushoitopaikkoja niitä tarvitseville. Suunnitteilla on myös koko Oma Hämeen laajuinen koulutus päihdehäiriöistä, joka suunnataan koko henkilöstölle. Näin pyrimme varmistamaan, että tietoisuus päihteistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä olisi yhä useammalla ammattilaisella käytössä. Varhainen tunnistaminen on tärkeää, jolloin asiakkaiden tilanteet eivät pääsisi kärjistymään.
Lisäksi kehittämisen kohteena on vahvistaa nuorten päihdehoitopolkua monialaisesti. Suunnittelemme myös jalkautumista kouluille, joissa voidaan kertoa tutkittuun tietoon perustuvaa näkemystä aineeseen liittyvistä vaaroista. Hoitotyössä on otettu käyttöön seuloja, jotka tunnistavat Alfa-PVP:n käytön. Näin päästään puuttumaan mahdolliseen käyttöön.
Tiesitkö, että Alfa-PVP on liitetty Suomessa vuodesta 2018 alkaen yli 70 kuolemantapaukseen? Näistä noin kolmanneksessa aine ilmoitettiin kuolemansyyksi tai siihen myötävaikuttavaksi tekijäksi.
Vaikka mielenterveys- ja päihdepalvelut tekevät parhaansa, tarvitsemme rinnallemme laajempaa tukea. Perheiden, koulujen, harrastustoiminnan, poliisin ja perusterveydenhuollon rooli on keskeinen. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeää, jotta voimme tunnistaa riskit ajoissa ja tarjota tukea silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Kyse ei ole yhden tahon vastuusta, vaan koko yhteiskunnan yhteisestä tehtävästä. Ja asenteista.
Huumeongelma ei ratkea yksittäisillä hoitopoluilla tai rangaistuksilla. Se ratkeaa rakentamalla yhteisöä, jossa jokainen nuori kokee olevansa tärkeä. Meidän on kysyttävä itseltämme: mitä emme ole nähneet, kuulleet tai tehneet ajoissa? Hiljaiset signaalit.
On aika herätä – ei huumeisiin, vaan niiden taustalla oleviin syihin.
Paula Turunen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden tulosaluejohtaja
Heidi Kemmo, Riihimäen ja Janakkalan mielenterveys- ja päihdeyksikön osastonhoitaja
Suvi Laitinen näkee etävastaanottojen olevan tätä päivää ja tulevaisuutta.
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden digisairaanhoitaja Suvi Laitinen: ”Asiakkaiden onnistumisten näkeminen on aina innostavaa"
ARTIKKELI / 16.04.2025
Suvi Laitinen näkee etävastaanottojen olevan tätä päivää ja tulevaisuutta.
ARTIKKELI / 16.04.2025
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden digisairaanhoitaja Suvi Laitinen: ”Asiakkaiden onnistumisten näkeminen on aina innostavaa"
Sairaanhoitaja Suvi Laitinen on työssään nähnyt läheltä, miten mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Pian hän siirtyy täysipäiväisesti uuteen digitiimiin, jossa hän tarjoaa etänä apua ja tukea näiden haasteiden kanssa kamppaileville.
– Digitaaliset palvelut madaltavat kynnystä hakea apua. Niiden kautta pääsee keskustelemaan ammattilaisen kanssa nopeasti, Suvi kertoo.
Suvin mukaan asiakas hyötyy mielenterveys- ja päihdepalveluista eniten silloin, kun on itse valmis työskentelemään muutoksen eteen. Asiakkaan omat toimet arjessa ovat pääosassa, jotta muutoksia saadaan tehtyä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaisten tehtävänä on olla siinä tukena.
– Asiakkaiden onnistumisten näkeminen ja heidän omien tavoitteidensa saavuttaminen on aina innostavaa. Se tuo merkityksellisyyttä työhön ja antaa voimia jaksaa arjessa, Suvi jatkaa.
Vielä toistaiseksi Suvin työviikot koostuvat korvaushoitolääkkeiden jakamisesta, puheluihin vastaamisesta, vastaanottokäynneistä, lyhytterapiakäyntien pitämisestä, chat-vuoroista ja kognitiivisen lyhytterapian opiskelusta.
Ilot jaetaan työporukassa suurella sydämellä
Työyhteisö Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikössä on Suville tärkeä.
– Työporukkamme on mahtava! Olen saanut kunnianimikkeen "hupitoimikunnan johtaja". Pyrin tuomaan arkeen iloa, oli kyseessä sitten ystävänpäivän kehukuoret tai joulun tonttudiplomit, Suvi kertoo.
Työporukassa jokainen saa olla oma itsensä ja asioista keskustellaan avoimesti. Huumori auttaa jaksamaan. Ilot jaetaan suurella sydämellä – usein kahvipöydän äärellä.
– Meillä on tapana juhlia isoja ja pieniä onnistumisia. Itseleivotut herkut ovat olennainen osa tunnelmaa, Suvi kertoo hymyillen.
Viimeaikaisista onnistumisista Suvi nostaa esiin kollegansa kanssa perustaman kognitiivisen lyhytterapiaryhmän masennuksesta kärsiville. Ryhmä otettiin lämpimästi vastaan ja yhteistyö kollegan kanssa sujui saumattomasti. Se tuntui erityisen hyvältä.
Puutarhanhoito ja kesäkanat tuovat vastapainoa työlle
Suvin vapaa-aika kuluu pitkälti omien pienten lasten kanssa ulkoillessa ja puuhastellessa. Kevätaurinko saa hymyn Suvin huulille, koska hän pääsee pian rakkaan harrastuksensa pariin.
– Pidän kovasti puutarhanhoidosta. Kasvatan kasvihuoneessa ja kasvimaalla hyötykasveja, ja tulevana kesänä suunnitelmissa on ottaa pihalle myös kesäkanoja.
Uuden ja innostavan edessä
Pian Suvi on siirtymässä omasta halustaan digitiimiin ja on oikein tyytyväinen, että työnantaja on kuunnellut hänen toiveitaan. Uudessa roolissaan Suvi vastaa yli 18-vuotiaille tarkoitettuun mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinja-puhelinpalveluun ja chattiin. Ensilinjan palvelut tarjoavat maksutonta neuvontaa ja ohjausta, ja ovat uusille asiakkaille ensisijainen tapa ottaa yhteyttä.
Etävastaanottojen Suvi ajattelee olevan tätä päivää ja tulevaisuutta.
– Fyysisille vastaanotoille on tietysti oma aikansa ja paikkansa, mutta luulen, että etävastaanotot yleistyvät vielä entisestään lähitulevaisuudessa.
Myös ennaltaehkäisevää työtä Suvi pitää tärkeänä.
– Toivon, että ennaltaehkäisevä työ lisääntyy ja ihmisten tietoisuus omista vaikutusmahdollisuuksistaan arjessa ja elämässä kasvaa.
Suvi mainitsee esimerkiksi Mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjelmat, joista suuri osa ihmisistä hänen mukaansa hyötyisi.
Lue lisää Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluista
Klikkaa tästä Mielenterveystalon Omahoito-ohjelmiin
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden chatin voit aloittaa joko Oma Häme -sovelluksessa tai Oma Hämeen verkkosivuilla osoitteessa omahame.fi. Chat on avoinna ma–pe klo 13–15.