TekstiAi

Sisältöjulkaisija

UUTINEN
12.10.2026

Hoidon tarpeen arviointi voi tilapäisesti hidastua Assin päivystyksessä

Yksi hoidon tarpeen arviointiin käytettävistä huoneista on tilapäisesti pois käytöstä vesivahingon vuoksi.

Hoidon tarpeen arviointi voi tilapäisesti hidastua Assin päivystyksessä

UUTINEN / 12.10.2026

Yksi hoidon tarpeen arviointiin käytettävistä huoneista on tilapäisesti pois käytöstä vesivahingon vuoksi.

UUTINEN / 12.10.2026

Hoidon tarpeen arviointi voi tilapäisesti hidastua Assin päivystyksessä

Ahveniston sairaalan päivystyksessä yksi hoidon tarpeen arviointiin käytettävistä huoneista on tilapäisesti pois käytöstä vesivahingon vuoksi.

Vesivahinko sattui kalusteasennuksen yhteydessä, kun seinään porattaessa osuttiin vahingossa vesiputkeen. Kyse ei ole sairaalan rakentamisvaiheeseen tai rakennuksen rakenteisiin liittyvästä ongelmasta.

Tilassa tehdään parhaillaan kuivaus- ja korjaustöitä. Korjaustyöt kestävät arviolta noin kuukauden. Tänä aikana hoidon tarpeen arviointi tehdään toisessa käytössä olevassa huoneessa, mikä voi hidastaa asiointia päivystyksessä.

Pyydämme soittamaan Päivystysapuun 116 117 ennen päivystykseen lähtöä. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi hoidon tarpeen ja ohjaa tarvittaessa oikeaan hoitopaikkaan. Hätätilanteessa soita 112.

Pahoittelemme tilanteesta mahdollisesti aiheutuvaa viivettä.

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista - Oma Häme

Osastopalvelujen entinen tulosaluejohtaja Terhi Mäntymaa kuvattuna Assi-sairaalan käytävällä.
UUTINEN
12.10.2026

Terhi Mäntymaa jättää osastopalvelut haikein mielin: ”Ihmisiä tulee ikävä”

Mäntymaa toimi osastopalvelujen tulosaluejohtajana hyvinvointialueen alusta asti.

Osastopalvelujen entinen tulosaluejohtaja Terhi Mäntymaa kuvattuna Assi-sairaalan käytävällä.

Terhi Mäntymaa jättää osastopalvelut haikein mielin: ”Ihmisiä tulee ikävä”

UUTINEN / 12.10.2026

Mäntymaa toimi osastopalvelujen tulosaluejohtajana hyvinvointialueen alusta asti.

Osastopalvelujen entinen tulosaluejohtaja Terhi Mäntymaa kuvattuna Assi-sairaalan käytävällä.

UUTINEN / 12.10.2026

Terhi Mäntymaa jättää osastopalvelut haikein mielin: ”Ihmisiä tulee ikävä”

Osastopalvelujen tulosaluejohtaja Terhi Mäntymaa jäi syyskuussa pois tehtävästään. Hyvinvointialueen alkuvuosiin on mahtunut perusterveydenhuollon sairaalapalvelujen kokoaminen, kotisairaalan yhtenäistäminen, GerBiilin käynnistäminen ja Assi-sairaalan käyttöönotto. Mäntymaa toivoo, että näistä vuosista muistetaan erityisesti raja-aitoja ylittävä yhteistyö.

Terhi Mäntymaa on toiminut osastopalvelujen tulosaluejohtajana hyvinvointialueen alusta asti. Työ alkoi perusterveydenhuollon sairaalapalvelujen kokoamisella usean eri organisaation pohjalta. Lähes sama johtotiimi on ollut alusta lähtien luomassa yhteistä kokonaisuutta.

Nyt tehtävän jättäminen tuntuu haikealta.

– Ihmisiä tulee ikävä.

Mäntymaa ei ole vielä päättänyt tai sopinut, mitä hän tekee seuraavaksi. Ensin hän aikoo pitää jonkin aikaa lomaa.

– Jään kaipaamaan niitä ihmisiä, joiden kanssa olen saanut elää tämän hienon vaiheen ja olla uudistamassa palveluita.

Jatkuvat talouspaineet ovat olleet vaativimpia

Mäntymaan johtajakauden suurimpiin muutoksiin ovat kuuluneet perusterveydenhuollon osastopaikkojen merkittävä vähentäminen, kotisairaalan yhtenäistäminen ja liikkuvan kotisairaalan GerBiilin toiminnan aloittaminen.

Näihin muutoksiin on liittynyt myös potilasvirtojen sujuvoittaminen yhdessä erikoissairaanhoidon ja ikäihmisten palvelujen kanssa.

Hyvinvointialueen käynnistyminen, palveluverkon muutokset ja Assin käyttöönotto ovat ajoittuneet samoihin vuosiin. Mäntymaan mukaan johtamisen kannalta vaativinta ovat silti olleet jatkuvat talouspaineet.

– Jatkuvien talouspaineiden perusteella toimintaa on jouduttu muokkaamaan rajustikin.

Muutokset ovat herättäneet huolta sekä henkilöstössä että asukkaissa. Mäntymaan mukaan vaikeiden päätösten tekeminen ja toteuttaminen edellyttävät tunteiden kohtaamista.

– Muutokset herättävät tunteita aina. Ne on pyrittävä kohtaamaan suoraselkäisesti ja rohkeasti, vaikka se välillä on vaikeaakin. Muutosten nopea tahti rasittaa koko organisaatiota ja erityisesti sen keskellä työskentelevää henkilöstöä.

Mäntymaa pitää tehtyjä muutoksia välttämättöminä ja tarpeellisina. Hän on kuitenkin pohtinut myös muutosten vauhtia.

– Muutosvauhti on välillä ollut liian nopea. Olen joutunut miettimään, miten muutoksia saisi edes jotenkin kohtuullistettua henkilöstölle.

Sairaalapalveluja suunnataan yhä enemmän kotiin

Osastopalveluissa näkyy terveydenhuollon muutos, jossa hoitoa viedään entistä enemmän ihmisten koteihin ja kodinomaisiin ympäristöihin.

– Mielestäni tämä on hyvä asia. Koti on ympäristönä tuttu, ja kun kotona saa toipua rauhassa esimerkiksi kotisairaalan palvelujen turvin, on siitä varmasti hyötyä toipumisen nopeudessa ja kuntoutumisessa.

Mäntymaa pitää koko alueen kattavan kotisairaalan yhtenäistämistä ja GerBiilin tuomaa toiminnan muutosta erittäin merkittävinä. Onnistumista on ollut erityisesti se, että työtä on tehty yli tulosalue- ja toimialarajojen.

Työtä on vielä jatkettava päällekkäisyyksien läpikäymisessä ja poistamisessa sekä yhteistyön tiivistämisessä.

Ensimmäiset asiakkaat tekivät Assista todellisen

Osastopalvelut olivat ensimmäisten Assi-sairaalaan muuttaneiden toimintojen joukossa. Mäntymaalle uuden sairaalan käyttöönotto oli erittäin mielenkiintoinen kokemus.

– Uusien hienojen tilojen käyttöönottoon liittyi myös kipuilua erilaisten toimimattomien järjestelmien ja kokonaisuuksien kanssa. Tuskin, ja toivottavasti, saan enää oman urani aikana kokea vastaavaa.

Assi on muuttanut monia vanhoja työskentelytapoja. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osastojen toimiminen saman katon alla on tuonut toimintaan myös paljon yhteisiä käytäntöjä.

Yksi hetki teki valtavan muutoksen Mäntymaalle konkreettiseksi.

– Se oli varmaankin silloin, kun näin ensimmäiset asiakkaat kahvilla toisen kerroksen kahvilassa.

Henkilöstö on hoitanut potilaita muutosten keskellä

Muutosten nopea tahti ja talouspaineet ovat koetelleet koko organisaatiota. Mäntymaa arvostaa sitä, miten henkilöstö on selvinnyt tilanteesta.

– Muutoksia on tehty hirvittävällä vauhdilla. En voi kuin ihailla, kuinka hyvin henkilöstö on tämän kaiken vauhdin ja talouspaineiden keskellä onnistunut hoitamaan potilaita ja asiakkaita.

Johtajana Mäntymaa on ollut erityisen ylpeä hetkistä, jolloin pitkään suunniteltu asia on saatu toteutettua ja tieto sen toimivuudesta on kantautunut muuta kautta.

– Olen ylpeä, kun jokin pitkään suunniteltu asia on viety läpi ja kuulen ihan jostain muualta sen toimivuudesta.

Johtamisvuodet ovat opettaneet Mäntymaalle myös jotakin uutta hänestä itsestään.

– Olen hieman hämmentyneenä huomannut itsessäni luovuutta, jota en tiennyt olevan olemassa.

Yhteistyötä on jatkettava

Seuraajalleen Mäntymaa haluaa jättää viestin tulosalueen tekemästä työstä ja yhteistyön merkityksestä.

– Tulosalue on tehnyt upeaa työtä ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tätä työtä tulisi jatkaa ja edistää entisestään.

Viiden vuoden kuluttua Mäntymaa toivoo näkevänsä rauhalliset ja seesteiset sairaala- ja osastopalvelut.

– Toivottavasti silloin puhalletaan ilman siiloja yhteen hiileen potilaiden ja asiakkaiden parhaaksi.
Kun Mäntymaa myöhemmin katsoo johtamisvuosiaan taaksepäin, hän toivoo ihmisten muistavan muutoksesta ennen kaikkea yhden asian: raja-aitoja ylittävän yhteistyön.

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista
UUTINEN
09.10.2026

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista

Hätätilanteessa soita aina 112.

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista

UUTINEN / 09.10.2026

Hätätilanteessa soita aina 112.

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista

UUTINEN / 09.10.2026

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista

Kun harkitset lähtöä Ahveniston sairaalan eli Assin päivystykseen, soita ensin Päivystysapuun numeroon 116 117. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi tilanteesi ja hoidon tarpeen. Puhelimessa tehty arvio auttaa sujuvoittamaan hoidon tarpeen arviointia myös päivystyksessä.

Päivystyksessä on käytössä aikaisempaan tapaan ilmoittautumisautomaatti. Ilmoittautumisen jälkeen asiakas kutsutaan hoidon tarpeen arviointiin toiseen käytössä olevaan huoneeseen. Tämä hidastaa hieman asiointia saapumisvaiheessa.

Pahoittelemme asioinnin hidastumista. Muutos koskee saapumisvaihetta, eikä se vaikuta toimintaan varsinaisissa hoitotiloissa.

Päivystyksessä potilaat hoidetaan lääketieteellisen kiireellisyysjärjestyksen mukaan. Kiireettömissä terveysasioissa ota yhteyttä omaan terveysasemaasi tai hyödynnä digitaalisia palveluja.

Hätätilanteessa soita aina 112.

Hoidon tarpeen arviointi voi tilapäisesti hidastua Assin päivystyksessä - Oma Häme

UUTINEN
09.10.2026

Oma Hämeen kotihoito Riihimäellä sai Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot

Riihimäen pohjoisen alueen kotihoito nousi Kanta-Hämeen parhaiden vanhuspalveluyksiköiden joukkoon.

Oma Hämeen kotihoito Riihimäellä sai Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot

UUTINEN / 09.10.2026

Riihimäen pohjoisen alueen kotihoito nousi Kanta-Hämeen parhaiden vanhuspalveluyksiköiden joukkoon.

UUTINEN / 09.10.2026

Oma Hämeen kotihoito Riihimäellä sai Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot

Riihimäen pohjoisen alueen kotihoito nousi Kanta-Hämeen parhaiden vanhuspalveluyksiköiden joukkoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiakastyytyväisyyskyselyssä. 

Oma Hämeen Riihimäen pohjoisen alueen kotihoito on saanut Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot THL:n valtakunnallisessa vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyssä. 

Kotihoidossa parhaiden joukkoon ylsi myös Attendon kotihoito Riihimäellä. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot saivat Forssassa sijaitseva Attendo Retonkihovi sekä Ikifit Oy hyvinvointikoti Hellä. 

– Tämä on hieno onnistuminen Riihimäen tiimiltä ja on hienoa, että asiakkaat ovat antaneet tällaisen palautteen. Riihimäellä on pitkään tehty asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa työtä, joka näkyy hyvin näissä tuloksissa, sanoo kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala. 

Asiakkaat arvioivat muun muassa turvallisuutta ja palvelun riittävyyttä 

THL asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitetään, miten ikääntyneet asiakkaat kokevat saamansa palvelut. Arvioinnissa tarkastellaan avun ja palvelun riittävyyttä, turvallisuuden tunnetta, asiakkaan toiveiden huomioimista sekä halukkuutta suositella palvelua muille. 

Tuloksia tarkastellaan sekä valtakunnallisesti että hyvinvointialueittain. THL on seurannut vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyttä vuodesta 2022 lähtien kahden vuoden välein. Jokaisella kyselykerralla vastauksia on saatu yli 40 000 asiakkaalta eri puolilta Suomea. 

Vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden heikkeneminen on pysähtynyt 

Valtakunnallisten tulosten perusteella suurin osa vanhuspalvelujen asiakkaista on tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, mutta eri osa-alueiden välillä on eroja. 

Hieman yli puolet asiakkaista on täysin tyytyväisiä avun ja palvelun riittävyyteen. Turvallisuuden kokemukseen täysin tyytyväisiä on kuusi kymmenestä asiakkaasta ja omien toiveiden huomioimiseen runsaat neljä kymmenestä. 

Kotihoidon asiakkaiden tyytyväisyys heikkeni vuosina 2022–2024 useilla osa-alueilla. Arviot laskivat muun muassa turvallisuuden kokemuksessa, asiakkaiden toiveiden huomioimisessa sekä avun ja palvelun riittävyydessä. 

Keväällä 2026 toteutetun kyselyn perusteella kielteinen kehitys on kuitenkin pysähtynyt, ja joillakin osa-alueilla asiakastyytyväisyys on hieman parantunut. 

Tutustu tarkemmin tuloksiin:

Oma Hämeen logo
UUTINEN
09.10.2026

Oma Hämeen uudeksi johtajaylilääkäriksi on valittu Roope Leppänen

Leppänen siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta Kanta-Hämeeseen vuoden alussa.

Oma Hämeen logo

Oma Hämeen uudeksi johtajaylilääkäriksi on valittu Roope Leppänen

UUTINEN / 09.10.2026

Leppänen siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta Kanta-Hämeeseen vuoden alussa.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 09.10.2026

Oma Hämeen uudeksi johtajaylilääkäriksi on valittu Roope Leppänen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen uudeksi johtajaylilääkäriksi on valittu lääketieteen lisensiaatti, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Roope Leppänen. Helsinkiläinen, 50-vuotias Leppänen työskentelee tällä hetkellä erikoissairaanhoidon palvelujen johtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Hän aloittaa uudessa tehtävässään vuoden 2027 alussa.

Johtajaylilääkärin rekrytointi käynnistyi loppukesällä nykyisen viranhaltijan eläköitymisen vuoksi. Virkaa haki yhteensä 22 henkilöä, joista 20 täytti kelpoisuusvaatimukset. Haastatteluihin kutsuttiin kuusi hakijaa, joista kolmen kanssa jatkettiin keskusteluja. Kaikki kolme osallistuivat myös soveltuvuusarviointiin.

– Hakijajoukko oli erittäin korkeatasoinen. Olemme iloisia, että saamme tähän vaativaan ja hyvinvointialueen tulevaisuuden kannalta keskeiseen tehtävään kokeneen ammattilaisen, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Johtajaylilääkäri toimii Oma Hämeen vastaavana lääkärinä ja vastaa hyvinvointialueen terveydenhuollon lääketieteellisestä johtamisesta. Strategia- ja integraatiotoimialalle sijoittuvassa tehtävässä korostuvat palvelujärjestelmän kehittäminen, strategian toimeenpano sekä terveydenhuollon laadun, potilasturvallisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen.

– Kiitän Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta luottamuksesta. Hyvä rekrytointiprosessi ja työ, mitä Kanta-Hämeessä on jo tehty, vakuuttivat. Olen iloinen voidessani liittyä tähän kehittämismyönteiseen joukkoon, sanoo Roope Leppänen.

Piirroskuva megafonista, josta lentää sydämiä.
UUTINEN
09.10.2026

Kiinnostaako, mitä Oma Hämeen palveluissa tapahtuu? Tilaa uutiskirje!

Toinen asiakkaiden uutiskirje on julkaistu ja lähetetty tilaajille.

Piirroskuva megafonista, josta lentää sydämiä.

Kiinnostaako, mitä Oma Hämeen palveluissa tapahtuu? Tilaa uutiskirje!

UUTINEN / 09.10.2026

Toinen asiakkaiden uutiskirje on julkaistu ja lähetetty tilaajille.

Piirroskuva megafonista, josta lentää sydämiä.

UUTINEN / 09.10.2026

Kiinnostaako, mitä Oma Hämeen palveluissa tapahtuu? Tilaa uutiskirje!

Oma Hämeen toinen asiakasuutiskirje on julkaistu ja lähetetty tilaajille. Maksuton, sähköpostiin tilattava uutiskirje kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa hyvinvointialueen palveluista, niiden muutoksista ja kehittämisestä. Uutiskirjeen voi tilata kuka tahansa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluista kiinnostunut.

Uutiskirje tarjoaa helposti luettavassa muodossa tietoa palveluista ja niiden muutoksista. Mukana on myös käytännön ohjeita, jotka helpottavat asiointiasi palveluissamme sekä linkkejä kiinnostaviin uutisiin. Sisältö kootaan Oma Hämeen verkkosivuilla julkaistuista uutisista ja muista ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje täydentää hyvinvointialueen muuta asiakasviestintää.

Uutiskirjeen voi lukea myös ilman sähköpostia

Oma Häme haluaa tarjota ajankohtaista tietoa myös niille asukkaille, jotka eivät käytä sähköpostia tai seuraa digitaalisia kanavia. Siksi uutiskirjeestä julkaistaan myös tulostettava, tiivistetty versio.

Tulostettavaa uutiskoostetta voivat hyödyntää esimerkiksi Oma Hämeen yksiköt, kirjastot, järjestöt ja seurakunnat. Tilaajat voivat myös halutessaan tulostaa koostetta läheisilleen tai vaikka naapurille. 

Uutiskirjeet ja niiden tulostettavat versiot ovat kaikkien luettavissa Oma Hämeen verkkosivuilla. Myös uutiskirjeen tilaaminen onnistuu samalta sivulta: Uutiskirjeen oma sivu

Sisältöjulkaisija

ARTIKKELI
13.10.2026

Blogi: Omaishoitajien monet kasvot – tunnistamisesta kohti hyvinvointia

Projektiasiantuntija Christa Ahonen kirjoittaa blogitekstissään omaishoidon ja -hoitajien merkityksestä.

Blogi: Omaishoitajien monet kasvot – tunnistamisesta kohti hyvinvointia

ARTIKKELI / 13.10.2026

Projektiasiantuntija Christa Ahonen kirjoittaa blogitekstissään omaishoidon ja -hoitajien merkityksestä.

ARTIKKELI / 13.10.2026

Blogi: Omaishoitajien monet kasvot – tunnistamisesta kohti hyvinvointia

Omaishoitajia ja läheishoitajia kohdataan kaikkialla. On puolisoita, sisaruksia, lapsia, ystäviä ja kumppaneita, jotka kantavat vastuuta läheisensä hyvinvoinnista ja arjesta. Kun puhumme omaishoidosta, mieleen nousee usein kuva ikääntyneestä puolisosta, joka hoitaa sairastunutta kumppaniaan kotona. Todellisuus on kuitenkin paljon monimuotoisempi. Läheistään hoitavat eivät aina ole virallisia sopimusomaishoitajia, eivätkä aina tunnista itseään sellaisiksi. Hoivasuhde muodostuu vähitellen, kun läheisen avun tarve kasvaa ja vastuu arjesta lisääntyy. 

Omaishoidon merkitys yhteiskunnalle on valtava. Aikuisten sopimusomaishoidon kustannukset ovat arviolta 418 miljoonaa euroa vuodessa, kun vastaavan hoidon järjestäminen muilla palveluilla maksaisi noin 1,25 miljardia euroa. Ilman omaishoitajien panosta kustannukset olisivat moninkertaiset, mutta vielä tärkeämpää on se, että omaishoito mahdollistaa monelle turvallisen elämän omassa kodissaan läheisen ihmisen tukemansa, mikä voi ylläpitää hyvää toimintakykyä. 

Miten sitten voimme tukea omaishoitajia tässä tärkeässä auttamistehtävässä? 

Tärkeintä on tunnistaa omaishoitaja. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä palveluissa on yksinkertainen: 

”Huolehditko läheisesi hyvinvoinnista tai hänen asioistaan?” 

Tietoisuus auttaa tunnistamaan 

Omaishoidon ja läheishoidon näkyväksi tekeminen on merkityksellistä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Kun tietoisuus lisääntyy, yhä useampi tunnistaa oman tilanteensa ja löytää itselleen sopivan tuen äärelle varhaisemmin. 

Näin voimme lisätä ymmärrystä siitä, että läheisen auttaminen ei ole vain yksityinen asia, se on merkittävä osa hyvinvointiyhteiskunnan kokonaisuutta. Lukemattomat läheiset mahdollistavat omalla panoksellaan sen, että moni ihminen voi elää omassa kodissaan ja tutussa ympäristössään mahdollisimman pitkään. 

Läheistään hoitavien tarpeet ovat erilaisia. Yksi kaipaa tietoa, toinen vertaistukea, kolmas konkreettista apua arkeen. Yhteistä on kuitenkin se, että oma hyvinvointi jää helposti taka-alalle ja riskit haitallisille elintavoille voivat lisääntyä. Läheisestä huolehtiminen voi olla merkityksellistä ja palkitsevaa, mutta myös kuormittavaa. Kotoa lähteminen ja toimintaan liittyminen voi haastaa ja onkin tärkeää huomioida omaishoitajien erityistarpeita hyvinvointia tukevia palveluita järjestettäessä. Omaishoitajan terveyden, jaksamisen ja voimavarojen tukeminen on samalla hoidettavan hyvinvoinnin tukemista. 

Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistä työtä 

Omaishoitajien tunnistaminen ja tukeminen on kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen, seurakuntien ja muiden yhteisöjen yhteinen tehtävä. Mitä aikaisemmin läheistään hoitava ihminen tunnistetaan, sitä paremmin tuki voidaan kohdentaa oikeaan aikaan. Pieni kysymys voi avata oven palveluihin, vertaistukeen ja helpompaan arkeen. 

Liian usein apua tarjotaan vasta siinä vaiheessa, kun voimavarat ovat vähissä. Ennaltaehkäisevä tuki, varhainen tunnistaminen ja matalan kynnyksen palvelut ovat tässä avainasemassa. Pohdittava onkin, miten tarjota hyvinvointia tukevaa palvelua läheistään hoitaville niin, että se mahdollistuu? 

Kunnat ja hyvinvointialueet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestöt tarjoavat neuvontaa, vertaistukea, kohtaamisia ja toimintaa, joka vahvistaa voimavaroja. Parhaat tulokset voidaan saavuttaa yhteistyöllä, jossa läheistään hoitava ihminen kohdataan kokonaisuutena eikä vain palveluiden käyttäjänä. 

Kun tietoisuus lisääntyy, tunnistaminen paranee. Kun tunnistaminen paranee, tuki löytyy oikeaan aikaan. Ja kun läheistään hoitavat saavat tarvitsemansa tuen, he voivat paremmin. 

Lopulta kyse ei ole vain omaishoidosta tai läheishoidosta. Kyse on ihmisistä, jotka kantavat vastuuta läheisestään usein hiljaisesti, arjen keskellä. Heidän työnsä ansaitsee tulla nähdyksi, tunnistetuksi ja tuetuksi. 

Jokainen kohtaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, järjestöissä, seurakunnissa tai kunnallisissa palveluissa tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa läheistään hoitava ihminen. Pieni kysymys voi johtaa suuriin vaikutuksiin. 

Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin hankkeessa (2025–2027) lisätään tietoisuutta hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen merkityksestä myös niille kohderyhmille, joita palvelut vaikeammin tavoittavat ja missä riskit piilevät. 

Hanke järjestää omaishoitoteemaisen tilaisuuden Teams-yhteydellä Omaishoitoviikolla 26.11. klo 13–15.00 sekä Tietoa ja työkaluja omaishoitoperheiden tukemiseksi verkkokurssin käyttökoulutus 20.10. klo 14–14.45. 

Lisätietoa tilaisuuksista saat hankkeen työntekijöiltä: christa.ahonen@omahame.fi ja anuliisa.salovaara@omahame.fi 

Christa Ahonen  
Projektiasiantuntija    
Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin -hanke   
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM)   
Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Vapaaehtoinen Kirsi Forssan sairaalan OLKA-pisteellä opastamassa asiakkaita.
ARTIKKELI
13.10.2026

Kirsi auttaa Forssan sairaalassa löytämään perille ja pysähtyy kuuntelemaan

Kirsi auttaa käytännön asioissa ja antaa aikaa kohtaamiselle.

Vapaaehtoinen Kirsi Forssan sairaalan OLKA-pisteellä opastamassa asiakkaita.

Kirsi auttaa Forssan sairaalassa löytämään perille ja pysähtyy kuuntelemaan

ARTIKKELI / 13.10.2026

Kirsi auttaa käytännön asioissa ja antaa aikaa kohtaamiselle.

Vapaaehtoinen Kirsi Forssan sairaalan OLKA-pisteellä opastamassa asiakkaita.

ARTIKKELI / 13.10.2026

Kirsi auttaa Forssan sairaalassa löytämään perille ja pysähtyy kuuntelemaan

Sairaalassa asioidessa voi tarvita apua oikean vastaanoton löytämiseen tai kaivata hetken keskustelua. Forssan sairaalan OLKA-vapaaehtoinen Kirsi auttaa käytännön asioissa ja antaa aikaa kohtaamiselle.

Kirsi tuli mukaan OLKA-toimintaan Forssan sairaalan asiakasraadin kautta. Aiempi kokemus vapaaehtoistyöstä ja halu auttaa kannustivat osallistumaan ensimmäiseen Forssassa järjestettyyn OLKA-valmennukseen joulukuussa 2024.

Aula-avustajana Kirsi opastaa asiakkaita, auttaa automaattien käytössä ja kertoo yhdistysten tarjoamasta tuesta. Joskus tärkeintä on pysähtyä kuuntelemaan.

Omat kokemukset auttavat ymmärtämään

Kirsi tuntee vertaistuen merkityksen omasta elämästään. Hän on suorittanut myös Toivo-vertaistukijavalmennuksen ja toimii aula-avustajan tehtävien lisäksi vertaistukijana.

– Olen itse ja koko perheemme myös saanut muilta ihmisiltä paljon vertaistukea, mikä on auttanut jaksamaan arjessa.

Kohtaamisista saa paljon myös vapaaehtoinen itse. Kirsin mieleen on jäänyt tilanne, jossa hän saattoi ensimmäistä kertaa Forssan sairaalassa asioivat asiakkaat kuvantamistutkimuksiin. Matkalla keskusteltiin OLKA-toiminnasta. Asiakkaiden kiitokset ja halaukset jäivät lämmittämään.

Kirsi arvostaa mahdollisuutta tehdä vapaaehtoistyötä omaan elämäntilanteeseensa sopivina aikoina. Hän on kannustanut myös ystäviään mukaan.

Tukea sairaalassa asioiville ja heidän läheisilleen

OLKA-toimintaa toteutetaan Kanta-Hämeessä Hämeen Setlementin ja Oma Hämeen yhteistyönä. Toimintaa on Assissa, Forssan ja Riihimäen sairaaloissa sekä Viipurintien terveysasemalla. OLKA tarjoaa kiireettömiä kohtaamisia ja tietoa yhdistysten tarjoamasta tuesta.

Vapaaehtoiseksi hakeutuvat haastatellaan, koulutetaan ja perehdytetään tehtäviinsä. Valmennukseen osallistuminen ei vielä sido aloittamaan vapaaehtoistyötä.

Seuraava OLKA-valmennus järjestetään Forssassa ke 21.10. klo 10–13. Ilmottaudu mukaan!

Haastattelun on tehnyt Eini Nurmi, järjestöpäällikkö, Hämeen Setlementti ry. Teksti on toimitettu Oma Hämeen verkkosivuille alkuperäisen jutun pohjalta.

Projektipäällikkö Kaisa Malmberg.
ARTIKKELI
13.10.2026

Rokotusaika vaikka kotisohvalta – Oma Häme kannustaa varaamaan syksyn kausirokotusajat diginä

Projektipäällikkö Kaisa Malmberg innostuu siitä, kun digipalvelut helpottavat asiakkaiden arkea. 

Projektipäällikkö Kaisa Malmberg.

Rokotusaika vaikka kotisohvalta – Oma Häme kannustaa varaamaan syksyn kausirokotusajat diginä

ARTIKKELI / 13.10.2026

Projektipäällikkö Kaisa Malmberg innostuu siitä, kun digipalvelut helpottavat asiakkaiden arkea. 

Projektipäällikkö Kaisa Malmberg.

ARTIKKELI / 13.10.2026

Rokotusaika vaikka kotisohvalta – Oma Häme kannustaa varaamaan syksyn kausirokotusajat diginä

Syksyn influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus avautuu tiistaina 20. lokakuuta. Oma Häme kannustaa asiakkaita varaamaan rokotusaikansa ensisijaisesti digitaalisesti. Digitaaliset ajanvarauspalvelut ovat jo helpottaneet tuhansien kantahämäläisten asiointia ja vapauttaneet ammattilaisten työaikaa. 

Kiireisen arjen keskellä rokotusajan varaaminen saattaa muistua mieleen vasta illalla, kun puhelinpalvelu on jo suljettu. Digitaalisen ajanvarauksen ansiosta asian voi hoitaa heti itselle sopivalla hetkellä. Myös varatun ajan siirtäminen tai peruminen onnistuu useimmissa tapauksissa digitaalisesti. 

Viime vuonna Oma Hämeen kausirokotuksiin tehtiin peräti 21 480 digitaalista ajanvarausta. Tänä syksynä Oma Häme toivoo entistä useamman asiakkaan hyödyntävän digitaalisen asioinnin mahdollisuuksia. 

– Meille tärkeintä on, että asiakas saa asiansa hoidettua mahdollisimman vaivattomasti. Itsekin pikkulapsiperheen arkea tuntevana tunnistan hyvin tilanteen, jossa illalla lapsen nukahdettua muistaa yhtäkkiä, että neuvola-aika pitäisi varata. Silloin on helpottavaa, kun asian voi hoitaa saman tien eikä tarvitse odottaa seuraavaan aamuun, digitaalisen ajanvarauksen kehittämistä koordinoiva projektipäällikkö Kaisa Malmberg kertoo. 

Digiajanvaraus on jo säästänyt lähes 70 työpäivää 

Digitaalisen ajanvarauksen suosio kertoo, että asiakkaat ovat valmiita hoitamaan terveyspalveluihin liittyviä asioitaan itsenäisesti, kun siihen tarjotaan toimivat välineet. 

Vuoden 2026 aikana digitaaliset ajanvarauspalvelut ovat laajentuneet muun muassa kouluterveydenhuoltoon, neuvolapalveluihin ja suun terveydenhuoltoon. 

Digitaalisesti aikoja voi varata useimpiin neuvolapalveluihin, esikoista odottavien perheiden suun terveydenhuollon ohjauskäynneille, 1. ja 7. luokan aloittavien terveystarkastuksiin sekä kausirokotuksiin. Lisäksi useissa palveluissa jo varattuja aikoja voi siirtää tai perua digitaalisesti. 

Tammi–elokuussa 2026 asiakkaat tekivät digitaalisesti yli 3 700 ajanvarausta, yli 3 000 ajan perumista ja yli 2 800 ajan siirtoa. 

Malmbergin mukaan erityisen ilahduttavaa on, että asiakkaat eivät ainoastaan varaa aikoja verkossa, vaan myös hallinnoivat niitä aktiivisesti. 

– Monesti digitaalisten palveluiden onnistumista arvioidaan vain ajanvarausten määrällä. Itse pidän merkittävänä sitä, että asiakkaat käyttävät aktiivisesti myös perumis- ja siirtotoimintoja. Se kertoo siitä, että palvelu koetaan kokonaisvaltaisesti aidosti hyödylliseksi. 

Hyödyt eivät rajoitu asiakkaiden arkeen. 

Kevään 2026 aikana digitaalisen ajanvarauksen arvioidaan vapauttaneen Oma Hämeen ammattilaisilta noin 549 työtuntia eli lähes 69 työpäivää. Se on aikaa, jota voidaan suunnata esimerkiksi asiakkaiden kohtaamiseen ja palveluiden kehittämiseen. 

– Digiajanvaraus ei ole vain tekninen ratkaisu. Se on toimintatapojen uudistamista. Parhaimmillaan se vähentää turhaa hallinnollista työtä ja antaa ammattilaisille enemmän aikaa siihen, missä he ovat parhaimmillaan eli asiakkaiden kohtaamiseen, Malmberg kertoo. 

Projektipäällikkö Kaisa Malmberg pyöräilemässä syksyisessä maisemassa.
 

Parhaat ideat syntyvät arjen työssä

Digitaalisen ajanvarauksen kehittäminen on vaatinut yhteistyötä eri palvelualueiden ammattilaisten, esihenkilöiden, sovellusasiantuntijoiden ja järjestelmätoimittajien kesken. 

Malmberg korostaa, että toimivat digipalvelut eivät synny pelkästään teknologiaa kehittämällä. Tarvitaan myös arjen työn tuntemusta ja rohkeutta uudistaa totuttuja toimintatapoja. 

– Meillä on paljon ammattilaisia, jotka haluavat aidosti kehittää palveluita asiakkaiden näkökulmasta. Digiajanvarauksen onnistuminen on ennen kaikkea heidän ansiotaan. Projektin tehtävänä on mahdollistaa muutokset, mutta parhaat ideat syntyvät arjen työssä. 

Projektipäällikkö itse innostuu erityisesti siitä hetkestä, kun pitkän kehittämistyön tulokset näkyvät asiakkaiden arjessa. Palaverit, määrittelyt ja Excel-taulukot ovat muuttuneet palveluksi, jota ihmiset todella käyttävät. 

Vapaa-ajalla Malmberg hakee vastapainoa kehittämistyölle perheestä, luonnosta ja liikunnasta. Lenkkeily, salibandy ja golf auttavat palautumaan ja kirkastamaan ajatuksia. 

– Liikunta antaa energiaa ja jaksamista kiireiseen arkeen. Moni asia saakin ratkaisunsa lenkkipolulla, säbähallilla tai golfkentällä, kun ajatuksille on ollut tilaa. 

Digitaalisen ajanvarauksen kehittämistyö jatkuu 

Oma Häme jatkaa digitaalisen ajanvarauksen laajentamista ja kehittämistä. Tavoitteena on, että yhä useampi asia hoituisi asiakkaan näkökulmasta helposti ja sujuvasti ilman tarpeettomia yhteydenottoja tai odottelua. 

– Meidän tavoitteemme on tehdä asioinnista mahdollisimman helppoa. Asiakkaan ei tarvitse tietää, mitä järjestelmiä taustalla on. Riittää, että palvelu toimii, asiat etenevät ja apu löytyy tarkoituksenmukaisesti oikeaan aikaan. Silloin olemme onnistuneet, Malmberg kiteyttää.

Varaa, siirrä tai peru aika digitaalisesti

Varaa aika syksyn influenssa- ja koronarokotuksiin 20.10. alkaen

Euroopan unionin rahoittama.

Sisältöjulkaisija

TAPAHTUMAT
14.10.2026, klo klo 16.30–18.00

Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmä: Tietoa sairaudesta

Etäryhmä on tarkoitettu henkilöille, joilla on todettu tyypin 2 diabetes.

Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmä: Tietoa sairaudesta

TAPAHTUMAT / 14.10.2026, klo klo 16.30–18.00

Etäryhmä on tarkoitettu henkilöille, joilla on todettu tyypin 2 diabetes.

Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmä: Tietoa sairaudesta

TAPAHTUMAT / 14.10.2026, klo klo 16.30–18.00

Paikka:

Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmä: Tietoa sairaudesta

TAPAHTUMAT / 14.10.2026, klo klo 16.30–18.00

Paikka:

Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -etäryhmä, syksy 2026

Ryhmä on tarkoitettu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuville henkilöille, joilla on todettu tyypin 2 diabetes.

  • Ke 14.10. klo 16.30–18.00 Tietoa sairaudesta 

  • Ke 21.10. klo 16.30–18.00 Jalkojen hyvinvointi ja elintapa-asiat 

  • Ke 28.10. klo 16.30–18.00

Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.

Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.

Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta. 

Katso osallistumislinkit ja lue lisää etäryhmästä

Euroopan unionin rahoittama.

 

TAPAHTUMAT
19.10.2026, klo 17.00–18.30

Perhevalmennuksen etäryhmä: Isäksi ja toiseksi vanhemmaksi

Perhevalmennuksen etäryhmä on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille.

Perhevalmennuksen etäryhmä: Isäksi ja toiseksi vanhemmaksi

TAPAHTUMAT / 19.10.2026, klo 17.00–18.30

Perhevalmennuksen etäryhmä on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille.

Perhevalmennuksen etäryhmä: Isäksi ja toiseksi vanhemmaksi

TAPAHTUMAT / 19.10.2026, klo 17.00–18.30

Paikka: Teams

Perhevalmennuksen etäryhmä: Isäksi ja toiseksi vanhemmaksi

TAPAHTUMAT / 19.10.2026, klo 17.00–18.30

Paikka: Teams

Perhevalmennuksen etäryhmä, syksy 2026

Perhevalmennus on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille. Valmennus antaa vanhemmille tietoa ja ajateltavaa uudessa elämäntilanteessa. Se auttaa myös valmistautumaan muutokseen, jonka uusi perheenjäsen tuo mukanaan.

  • Ma 19.10. klo 17.00–18.30 Isäksi ja toiseksi vanhemmaksi

  • Ti 20.10. klo 17.00–18.00 Kiintymyssuhde ja varhainen vuorovaikutus 

  • Ti 27.10. klo 17.00–18.30 Turvallisen arjen tunnetaidot 

  • Ti 3.11. klo 17.00–19.00 Synnytys

  • Ti 10.11. klo 17.00–18.30 Loppuraskaus, synnytykseen valmistautuminen ja synnytyksestä palautuminen 

  • Vko 47 Suun terveys,vauvan hoito ja imetys (päivämäärä ja kellonaika julkaistaan myöhemmin)

Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.

Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.

Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta. 

Katso osallistumislinkit ja lue lisää etäryhmästä