Uutiset
Kaikki uutiset
Oma Hämeen asukkaat saavat nyt digitukea puhelimitse ja sähköpostilla
Digitukea on tarjolla puhelimitse ma ja to klo 9–11. Sähköposteihin vastataan kolmen arkipäivän kuluessa.
Oma Hämeen asukkaat saavat nyt digitukea puhelimitse ja sähköpostilla
UUTINEN / 06.11.2025
Digitukea on tarjolla puhelimitse ma ja to klo 9–11. Sähköposteihin vastataan kolmen arkipäivän kuluessa.
UUTINEN / 06.11.2025
Oma Hämeen asukkaat saavat nyt digitukea puhelimitse ja sähköpostilla
Digituki on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen asukkaille, jotka haluavat käyttää Oma Hämeen digitaalisia palveluita, mutta kaipaavat tukea palvelun valinnassa tai käytössä.
Oma Häme tarjoaa tukea myös hyvinvointialueen ammattilaisille, jotka auttavat asiakkaita digipalveluiden käyttäjiksi.
– Digituki on tärkeä osa laadukasta asiakaspalvelua ja digipalveluitamme. Sen avulla varmistamme, että jokainen asukas voi asioida sujuvasti ja turvallisesti omalla tavallaan, kertoo digituen projektisuunnittelija Annina Junikka.
Jos tarvitset apua laitteen tai ohjelmien käytössä, ohjaamme sinut alueen yleistä digitukea tarjoavien toimijoiden, kuten kirjastojen, pariin.
Oma Hämeen digituen yhteystiedot ja aukioloajat
Digitukea on tarjolla puhelimitse maanantaisin ja torstaisin klo 9–11. Sähköposteihin vastaamme kolmen arkipäivän kuluessa.
Puhelin: 03 629 6569
Sähköposti: digituki(at)omahame.fi
Oma Häme on mukana valtakunnallisessa Digitukiverkostossa.
Henkilökeskeinen tietomalli tuo johdolle uutta ymmärrystä asiakaspolkujen johtamiseen
Oma Hämeen kehittämä tietomalli tekee näkyväksi asiakkaiden palveluissa kohtaamat pullonkaulat.
Henkilökeskeinen tietomalli tuo johdolle uutta ymmärrystä asiakaspolkujen johtamiseen
UUTINEN / 04.11.2025
Oma Hämeen kehittämä tietomalli tekee näkyväksi asiakkaiden palveluissa kohtaamat pullonkaulat.
UUTINEN / 04.11.2025
Henkilökeskeinen tietomalli tuo johdolle uutta ymmärrystä asiakaspolkujen johtamiseen
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetty henkilökeskeinen tietomalli ohjaa tarkastelemaan palveluita asiakkaan tarpeista käsin ja tukee vaikuttavaa, tietoon perustuvaa johtamista. Tutkimus on osa laajempaa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta.
Henkilökeskeinen tietomalli kokoaa eri sote-palveluiden tiedot yhteen hyvinvointialueen käytössä olevaan tietoportaaliin.
– Aiemmin tarkastelu keskittyi pääsääntöisesti yksittäisiin palveluihin. Nyt hyvinvointialueemme asiakkaan palvelupolkua voidaan seurata läpi perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon, kertoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.
Tietoportaalissa asiakkaat on jaettu segmentteihin palvelutarpeen mukaan: satunnaista, jatkuvaa tai monialaista tukea tarvitseviin sekä niihin, joiden kohdalla palvelun tarvetta voidaan ennakoida.
Tieto tukee vaikuttavuuden seurantaa
Asiakassegmenttikohtaista tietoa tuodaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtoryhmälle palveluiden järjestämisen kuukausiraporttien rinnalle. Tietomallin visualisointi on tehty Power BI -raportointityökalulla ja se on avoin koko henkilöstölle.
Palveluita on mallinnettu useista näkökulmista. Tämän mahdollistaa hyvinvointialueen tietoallas, jolla voi käsitellä joustavasti suuria datamääriä. Antikainen kertoo, että asiakassegmenttikohtainen tarkastelu on herättänyt suurta kiinnostusta johdossa.
– On ymmärretty, että juuri tämä näkökulma on avain vaikuttavuuden seurantaan. Se on avannut meillä tarpeen vaikuttavuuden arvioinnille ja sen seurannan kehittämiselle.
Pullonkaulat näkyväksi päätöksenteolle
Henkilökeskeisen tietomallin avulla on mahdollista tuoda näkyväksi asiakkaiden palveluissa kohtaamat pullonkaulat. Ne ovat kohtia, joissa asiakas joutuu odottamaan tai jää palveluiden väliin.
– Asiakas voi käydä toistuvasti eri palveluissa, mutta ei saa apua ongelman juurisyyhyn. Monialaista palvelua tarvitsevat asiakkaat saattavat hakea palvelua sieltä täältä, koska tarpeet voivat olla hajanaisia, joten palvelut eivät välttämättä kohdennu heti oikein, Antikainen kuvailee.
Kun asiakas ei löydä oikeaa palvelua heti, hän saattaa päätyä kiertämään useissa palveluissa, mikä viivästyttää avun saamista ja kasvattaa kustannuksia.
Oma Hämeen tutkija Taina Tarkiainen kertoo, että prosessianalyysin tarpeisiin tehtävä määrittelytyö on parhaillaan käynnissä ja raportointi valmistuu loppuvuoden aikana.
– Tarkastelemme tällä hetkellä kriittisimpiä palveluketjuja. Pyrimme sote-asiantuntijoiden kanssa tunnistamaan merkitykselliset datapisteet. Tavoitteena on tehdä päätöksenteolle näkyväksi ne tekijät, jotka vaikeuttavat asiakkaan etenemistä palveluissa, kertoo Tarkiainen.
Vastuu asiakkaasta selkeytyy
Kun asiakkaan palveluissa kohtaamat pullonkaulat on tunnistettu, heille voidaan rakentaa sujuvat palvelupolut, joissa vastuita entisestään selkiytetään.
– Tällä hetkellä voi olla edelleen haasteita monipalveluasiakkaiden kokonaisvastuusta, koska palvelut ovat luonnollisesti hajallaan ja moninaisia, Antikainen toteaa.
Tätä ongelmaa on Antikaisen mukaan lähdetty Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ratkomaan. Useita palveluita käyttäville sote-yhteisille asiakkaille on perustettu ohjausryhmä, jonka sote-asiantuntijoiden tehtävänä on arvioida ja tunnistaa, mitkä tekijät ovat olennaisia palvelun kehittämiseksi. Lisäksi ohjausryhmä arvioi ja ohjeistaa muun muassa asiakkuussuunnitelman laatimiseen ja sen päivittämiseen liittyvissä kysymyksissä.
– Kehitystyön jatkuessa vastaavaa ohjausta tullaan tarvitsemaan yhä enemmän, Antikainen sanoo.
– Meillä Oma Hämeessä toimii myös asiakkuusjohtaja. Hänen tehtävänään on tukea ohjausryhmiä esimerkiksi vastuiden määrittelyssä tilanteissa, joissa asiakas tarvitsee palveluja usealta taholta. Hän varmistaa, että kokonaisuudesta vastaa joku.
Perustyöhön juurtuva toimintatapa
Lähes kaksi vuotta kestänyt hanke on lopuillaan.
– Tämä on vasta ensimmäinen askel. Työ henkilökeskeisen tietomallin kehittämiseksi jatkuu tutkimushankkeen jälkeen osana hyvinvointialueen perustyötä, Tarkiainen korostaa.
Mallin avulla hyvinvointialue pyrkii vahvistamaan päätöksenteon tietopohjaa. Hyvinvointialueen tavoitteena on rakentaa palvelujärjestelmä, joka vastaa entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimus on osa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanketta. Tutkimushanke ajoittuu ajalle 1.1.2024 - 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy ja SONet BOTNIA kanssa.
Tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
Aluehallitus hyväksyi pysäköintimaksut Ahvenistolle ja Viipurintien terveysasemalle
Maksut otetaan käyttöön kevään aikana.
Aluehallitus hyväksyi pysäköintimaksut Ahvenistolle ja Viipurintien terveysasemalle
UUTINEN / 04.11.2025
Maksut otetaan käyttöön kevään aikana.
UUTINEN / 04.11.2025
Aluehallitus hyväksyi pysäköintimaksut Ahvenistolle ja Viipurintien terveysasemalle
Maanantaina koolla ollut aluehallitus hyväksyi esityksen, jonka mukaan asiakas- ja henkilöstöpysäköinti on jatkossa maksullista Assi-sairaalassa, Viipurintien terveysaseman alueella sekä vanhan keskussairaalan pysäköintialueilla Hämeenlinnassa.
Kokouksessa aluehallituksen jäsen Pasi Honkanen (ps.) teki Johanna Häggmanin (kesk.) kannattamana esityksen, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotus hävisi äänestyksessä äänin 10-3, joten asian käsittelyä jatkettiin kokouksessa ja pohjaesitys hyväksyttiin.
Pysäköinnin maksullisuuden tavoitteena on parantaa pysäköinnin sujuvuutta ja varmistaa, että paikat ovat ensisijaisesti asiakkaiden ja henkilöstön käytettävissä. Maksullisuus auttaa vähentämään häiriöpysäköintiä, tasapainottaa paikkojen kysyntää ja kattaa pysäköinnin operoinnista, käytöstä ja huollosta aiheutuvat kustannukset. Pysäköinnin sujuvuus on tärkeää asiakkaiden asioinnin kannalta.
Aluehallituksen päätöksen mukaan Ahveniston alueella ja Assi-sairaalan pysäköintitalossa lyhytaikainen pysäköinti maksaa asiakkaille 1,5 euroa tunnilta, ja ensimmäinen puolituntinen on maksuton. Viipurintien pääterveysaseman alueella maksu on 2 euroa tunnilta kaikkina vuorokauden aikoina. Asiakaspysäköinnin vuorokausimaksu on kaikilla alueilla enintään 9 euroa.
Maksut otetaan käyttöön Ahveniston alueella Assi-sairaalan toiminnan käynnistyessä maaliskuussa 2026 ja Viipurintiellä kevään aikana.
Ahveniston sairaala-alueella pysäköinti säilyy maksuttomana ns. E5-alueella, joka sijaitsee nykyisen keskussairaalan päivystyksen lähellä. Pysäköinti Assi-sairaalan alueella voi säilyä maksuttomana pitkäaikaisesti ja usein hoidossa käyville erityisryhmille, kuten esimerkiksi dialyysipotilaille. Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien maksuhuojennuksista päätetään erikseen.
Henkilöstölle käytännön ohjeet erikseen
Henkilöstön sopimuspysäköinti merkityillä ulkoalueilla Ahvenistolla ja Viipurintiellä sekä yöaikaan Assin pysäköintitalossa maksaa 15 euroa kuukaudessa ja sisältää lämpöpaikan käyttöoikeuden. Päiväsaikaan pysäköintitalon kuukausimaksu henkilöstölle on 45 euroa. Ahveniston maksuttomilla alueilla lämpöpaikka maksaa 30 euroa vuodessa. Henkilöstöpaikkojen määrä Assin pysäköintilaitoksessa täsmentyy jatkovalmistelun aikana. Viipurintien yksikössä työskentelevät voivat edelleen vuokrata pysäköintipaikan Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:ltä sopimushintaan, 60 euroa kuukaudessa. Henkilöstöä infotaan erikseen tarkemmin käytännön asioista.
Pysäköintiratkaisut perustuvat Ahveniston sairaalahankkeen yhteydessä tehtyihin liikkumisselvityksiin ja alueen kaavoitukseen, joissa on määritelty sairaalan ja henkilöstön tarvitsemien paikkojen määrä. Tarpeeseen vaikuttavat muun muassa julkisen liikenteen kehitys, liikenneyhteyksien parantuminen, etätyön lisääntyminen ja vanhan sairaala-alueen pysäköintipaikkojen väheneminen.
Käsittelyssä myös talouden toteuma ja riskiraportti
Aluehallitus merkitsi maanantain kokouksessaan myös tiedoksi talouden toteuman tammi–syyskuulta 2025. Raportin mukaan talous on edennyt pääosin suunnitellusti. Toteumaraportin avulla seurataan hyvinvointialueen taloudellista kehitystä ja arvioidaan mahdollisia muutostarpeita loppuvuoden aikana.
Aluehallitus hyväksyi lisäksi päivitetyn riskienhallintaohjeen ja merkitsi tiedoksi vuoden 2025 riskiraportin sekä riskienhallintasuunnitelman. Päivityksillä varmistetaan, että hyvinvointialueen riskienhallintaprosessit ovat ajantasaiset ja tukevat organisaation strategisia tavoitteita ja toimintavarmuutta.
Tilikauden aikana on tunnistettu riskienhallinnan kehitystarpeita, jotka ovat hallintakeinojen kirjaaminen, vastuutus ja raportointi sekä toteutuneiden riskien tunnistaminen ja niiden toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi ja raportointi. Tunnistetut kehitystarpeet huomioidaan tilikauden 2026 suunnittelussa.
Muut esityslistalla olleet asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 10. marraskuuta.
Yhä useampiin neuvolapalveluihin voi nyt varata ajan digitaalisesti
Uudistus helpottaa asiointia ja säästää aikaa.
Yhä useampiin neuvolapalveluihin voi nyt varata ajan digitaalisesti
UUTINEN / 04.11.2025
Uudistus helpottaa asiointia ja säästää aikaa.
UUTINEN / 04.11.2025
Yhä useampiin neuvolapalveluihin voi nyt varata ajan digitaalisesti
Tänään 4. marraskuuta alkaen Oma Hämeen neuvolapalveluissa siirryttiin entistä vahvemmin digitaaliseen asiointiin. Asiakkaat voivat varata aikoja yhä useampiin neuvolapalveluihin helposti ja nopeasti verkossa.
Asiakkaat voivat varata ajan digitaalisesti seuraaviin palveluihin:
- 1–6-vuotiaiden lasten määräaikaistarkastukset terveydenhoitajalle
- äitiys- ja lastenneuvolan sekä perhesuunnitteluneuvolan yhteydenottopyynnöt
- raskauden ehkäisyyn liittyvät käynnit terveydenhoitajan vastaanotolle.
Myös ajan peruminen onnistuu digitaalisesti, jos aika on varattu digitaalisesti.
Näin digitaalinen neuvola-ajanvaraus toimii
Ajan voi varata joko Oma Häme -sovelluksesta tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi.
Vapaita aikoja näytetään aina kolmen kuukauden ajalle eteenpäin. Neuvoloiden mahdolliset kesäsulut voivat vaikuttaa vapaisiin aikoihin.
1–6-vuotiaiden lasten määräaikaistarkastusaikaa varattaessa on hyvä muistaa seuraavat asiat:
- ajan voi varata lähelle lapsen syntymäpäivää
- varaaminen edellyttää, että huoltajalla on oikeus asioida lapsen puolesta
- käynnillä tarjotaan myös kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset.
Jos digitaalinen varaus tai peruminen ei onnistu, apua saa:
- Äitiys- ja lastenneuvolaa koskevissa asioissa neuvola-chatin kautta tai puhelimitse numerosta 03 629 6200
- Perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolaa koskevissa asioissa puhelimitse numerosta 03 629 6201
Digitaaliset ajanvaraukset etenevät vaiheittain
Oma Hämeessä digitaalisten ajanvarausten kehittäminen etenee vaiheittain ja suunnitelmallisesti. Ensimmäinen vaihe julkaistiin 9.6.2025, kun 1-vuotiaiden määräaikaistarkastukset tulivat varattaviksi digitaalisesti.
Syksyn kausirokotusten kohdalla digitaaliset ajanvaraukset ovat toimineet hyvin: Ensimmäisen päivän aikana tehtiin lähes 3 000 varausta, ja tähän mennessä digitaalisesti on varattu jo yli 14 000 rokotusaikaa.
– Digitaalinen ajanvaraus on toiminut erittäin hyvin, ja asiakkaat ovat olleet siihen tyytyväisiä. Ratkaisu säästää sekä asiakkaiden että ammattilaisten aikaa ja helpottaa asiointia huomattavasti, kertoo projektipäällikkö Kaisa Malmberg.
Jos lapsen määräaikaistarkastus ei ole nyt ajankohtainen, voit varata kausi-influenssarokotuksen ajan neuvolaan digitaalisesti suoraan Oma Häme -sovelluksesta tai kirjautumalla asiointipalveluun Oma Hämeen verkkosivuilta.
Oma Häme tarkentaa hallintomenettelyä apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun jälkeen
Oma Häme tarkentaa hallintokäytäntöä mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen aukioloaikojen muutosten käsittelyssä.
Oma Häme tarkentaa hallintomenettelyä apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun jälkeen
UUTINEN / 31.10.2025
Oma Häme tarkentaa hallintokäytäntöä mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen aukioloaikojen muutosten käsittelyssä.
UUTINEN / 31.10.2025
Oma Häme tarkentaa hallintomenettelyä apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun jälkeen
Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarkentaa hallintokäytäntöä mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen aukioloaikojen muutosten käsittelyssä. Syynä on apulaisoikeusasiamiehen 29.10.2025 antama ratkaisu.
Hauhon Pitäjä ry oli kannellut apulaisoikeusasiamiehelle hyvinvointialueen tekemistä muutoksista mm. Hauhon terveysaseman laboratorio- sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen aukioloaikoihin. Yhdistyksen mukaan muutokset oli tehty ilman hallinnollista päätöstä ja kuulematta asukkaita. Oma Hämeen antamassa vastineessa todettiin, ettei palveluja lakkautettu, vaan niiden järjestämistapaa ja aikatauluja sopeutettiin vastaamaan paremmin asiakasmääriä ja käytettävissä olevia resursseja. Asukkaiden kuuleminen oli tapahtunut palveluverkkosuunnitelman käsittelyn yhteydessä.
Oma Häme katsoo tehneensä muutokset osana operatiivista johtamista, jolla turvattiin palvelujen jatkuvuus ja tehokas käyttö. Vuoden 2024 lopulla Hauhon terveysasemalla siirryttiin laboratoriossa kolmesta puolipäiväisestä näytteenottopäivästä kahteen kokonaiseen päivään. Lisäksi samaan aikaan psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto siirtyi puolipäiväisestä joka toinen viikko toistuvaksi. Kummatkin muutokset tehtiin kysynnän perusteella, eivätkä ne ole aiheuttaneet asiakasjonoja.
Hauhon Pitäjä ry:n kantelun mukaan hauholaisilla on ollut aluevaltuuston huhtikuussa 2024 tekemän päätöksen perusteella oikeus olettaa, ettei palveluita supisteta ennen vuoden 2026 alkua ja että 1.1.2026 alkaen järjestettävistä palveluista hauholaisia kuullaan hallintolain mukaisesti. Aluevaltuusto päätti 9.4.2024 palveluverkkomuutoksista, joiden mukaan Kanta-Hämeessä toimii 1.1.2026 alkaen kolme laajasti sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavaa palvelukeskusta ja yhdeksän sote-palvelupistettä, joista yksi sijaitsee Hauholla.
Apulaisoikeusasiamies arvioi, että aukioloaikojen muutokset vaikuttivat asukkaiden oikeuksiin ja palvelujen tosiasialliseen saatavuuteen Hauholla, minkä vuoksi niistä olisi tullut tehdä muutoksenhakukelpoiset hallintopäätökset.
Oikeusasiamies saattaa käsityksensä asiasta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietoon, mutta ei määrää muita toimenpiteitä.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue noudattaa oikeusasiamiehen ratkaisua ja tarkentaa hallintomenettelyä tulevaisuudessa vastaavissa tilanteissa.
Tekstiviestimuistutukset kausirokotuksista
Tekstiviestin lähettäjänä näkyy OmaHame.
Tekstiviestimuistutukset kausirokotuksista
UUTINEN / 30.10.2025
Tekstiviestin lähettäjänä näkyy OmaHame.
30.10.2025
UUTINEN / 30.10.2025
Tekstiviestimuistutukset kausirokotuksista
65–74-vuotiaille on lähetetty tämän ja eilisen päivän (28.–29.10.) aikana tekstiviestimuistutus kausirokotuksista. Yli 75-vuotiaille lähetettiin muistutus kausirokotuksista jo aiemmin.
Tekstiviestin lähettäjänä näkyy "OmaHame". Viestissä muistutetaan, että rokotusaika tulee tänä vuonna varata etukäteen.
Ajan voi varata seuraavilla tavoilla:
- Oma Häme -sovelluksella
- kirjautumalla asiointipalveluun Oma Hämeen verkkosivujen kautta
- puhelimitse numerosta 03 629 6400.
Hattulassa asuvat varaavat rokotusajan puhelimitse numerosta 050 416 6259.
Tekstiviestissä kehotetaan myös tarkistamaan THL:n verkkosivuilta, kuuluuko vakavan koronataudin riskiryhmään ja onko siten oikeutettu koronarokotteeseen. Poiketen aiemmista vuosista, koronarokotetta suositellaan seuraaville henkilöille:
- 75 vuotta täyttäneet
- hoivakodeissa asuvat ja säännöllisessä kotihoidossa olevat iäkkäät sekä omaishoidettavat iäkkäät henkilöt
- kaikenikäiset voimakkaasti immuunipuutteiset
- 18 vuotta täyttäneet henkilöt, joilla on vähintään kaksi vakavan koronataudin riskiä lisäävää sairautta.
Koronarokotteiden riittävyyden turvaamiseksi on tärkeää, että vain riskiryhmään kuuluvat varaavat ajan koronarokotukseen.
Katso tästä vakavan koronataudin riskiryhmät (THL)
Lue lisää rokotusajanvarauksista ja katso ohjeet digitaaliseen ajanvaraukseen
Lue myös:
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Blogi: Riippuvuuden puheeksiotto – välittämisen voima arjessa
Ehkäisevän päihdetyön asiantuntija muistuttaa blogissaan, että puheeksiotto voi muuttaa elämän suunnan.
Blogi: Riippuvuuden puheeksiotto – välittämisen voima arjessa
ARTIKKELI / 03.11.2025
Ehkäisevän päihdetyön asiantuntija muistuttaa blogissaan, että puheeksiotto voi muuttaa elämän suunnan.
ARTIKKELI / 03.11.2025
Blogi: Riippuvuuden puheeksiotto – välittämisen voima arjessa
Riippuvuus on ilmiö, joka koskettaa monia – suoraan tai läheisen kautta. Se ei aina näy ulospäin, eikä sitä aina tunnisteta ajoissa. Siksi puheeksiotto on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä haittoja ja tukea muutosta. Se ei ole syyttelyä, vaan välittämistä. Se on teko, joka voi muuttaa elämän suunnan.
Mitä riippuvuus on – ja miksi se voi jäädä huomaamatta?
Riippuvuus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Se voi ilmetä pakonomaisena tarpeena käyttää ainetta tai harjoittaa toimintaa, vaikka siitä aiheutuu haittaa. Fyysisessä riippuvuudessa keho tottuu aineeseen, psyykkisessä käyttö lievittää esimerkiksi ahdistusta tai tylsyyttä, ja sosiaalisessa riippuvuudessa korostuu tarve kuulua ryhmään tai saada hyväksyntää.
Usein riippuvuus mielletään yksilön ongelmaksi, vaikka siihen vaikuttavat myös yhteiskunnalliset tekijät. Lääketieteellisesti kyse on aivojen sairaudesta, jossa kyky hallita käyttöä heikentyy. Arkikielessä riippuvuus saatetaan nähdä tapana tai tottumuksena – erityisesti nuorten keskuudessa – eikä sen haitallisuutta aina tunnisteta.
Varhainen puuttuminen – miksi se on tärkeää?
Puheeksiottaminen ajoissa voi:
• Ehkäistä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja
• Auttaa tunnistamaan riskin vakavan riippuvuuden kehittymiselle
• Ylläpitää toivoa, välittämistä ja muutoksen mahdollisuutta
• Suojata kehittyviä aivoja – erityisesti nuorilla
• Säästää resursseja – ehkäisy on tehokkaampaa kuin korjaaminen
Nuoren kohdalla aikuisen rooli on erityisen tärkeä. Nuori ei aina itse tunnista ongelmaa, mutta voi hyötyä tiedosta ja tuesta. Aikuinen voi olla se, joka näkee ensimmäiset merkit ja uskaltaa kysyä.
Miten ottaa riippuvuus puheeksi?
Puheeksiotto vaatii herkkyyttä, kunnioitusta ja rohkeutta. Tässä muutamia käytännön vinkkejä:
1. Valitse oikea hetki ja paikka. Keskustele rauhallisessa ja luottamuksellisessa ympäristössä, kahden kesken.
2. Aloita huolen ilmaisemisella. Esimerkiksi: “Olen huomannut, että… ja haluaisin jutella siitä.”
3. Kysy – älä syytä. Käytä avoimia kysymyksiä: “Miten sä itse koet sun pelaamisen/juomisen?” tai “Oletko miettinyt, miksi käytät?”
4. Kuuntele aidosti. Älä tuomitse tai vähättele. Anna tilaa kertoa oma näkökulma.
5. Tuo huoli esiin rakentavasti. Kerro, mitä olet huomannut ja miksi se huolestuttaa sinua.
6. Tarjoa tukea – älä uhkaa. “Haluaisin, että voit hyvin – voitaisko miettiä yhdessä, mitä tälle voisi tehdä?”
7. Hyödynnä tietoa ja ymmärrystä. Kerro, että riippuvuus ei ole heikkoutta. Etsikää tietoa yhdessä.
Täydellistä hetkeä ei tarvita – välittäminen riittää. Toistuva keskustelu on tärkeämpää kuin täydellinen hetki. Läheisen rooli voi olla hyvin kuormittava ja raskas, muuta kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. Apua on saatavilla.
Miten tukea lopettamisessa?
Kun riippuvuus on tunnistettu, tuki muutokseen on ratkaisevaa. Tärkeintä on olla rinnalla kulkija:
• Näytä, että välität. Pysy mukana myös vaikeina hetkinä.
• Auta löytämään apua. Ohjaa esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon, terveydenhuollon palveluihin tai verkkopalveluihin kuten fressis.fi ja mielenterveystalo.fi
• Keskustele motivaatiosta. Miettikää yhdessä, mitä hyötyä lopettamisesta voisi olla.
• Aseta realistisia tavoitteita. Pienet askeleet vievät eteenpäin – lipsahdukset voivat kuulua muutokseen.
• Tunnista ja kannusta edistystä. Huomaa pienetkin onnistumiset ja vahvista niitä.
• Tarjoa vaihtoehtoja. Etsikää yhdessä mielekästä tekemistä, joka tuo hyvää oloa ilman riippuvuutta.
• Kerro vieroitusoireista. Ne ovat ohimeneviä – tieto helpottaa niiden sietämistä.
• Hyödynnä vertaistukea. Tarinoiden jakaminen voi lisätä toivoa ja uskoa muutokseen.
Riippuvuus ei katso ikää tai muotoa
Riippuvuus voi liittyä alkoholiin, nikotiiniin, pelaamiseen, someen, huumausaineisiin tai mihin tahansa toimintaan, joka alkaa hallita elämää. Pienetkin sanat voivat vaikuttaa – ja joskus juuri ne käynnistävät muutoksen.
Huoli on hyvä syy puhua.
Välittäminen on paras työkalu.
Muutos on mahdollinen.
Anna Kenni, ehkäisevän päihdetyön asiantuntija
hyte- ja osallisuusyksikkö
Lisätietoa hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluista
Marraskuun ensimmäisellä viikolla vietetään valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa - lue lisää kampanjasta
Blogi: Hyvinvointia elämän taitekohdissa – ilo ja yhteys ehkäisevät yksinäisyyttä
Projektisuunnittelija Anuliisa Salovaara kirjoittaa ennaltaehkäisevän työn merkityksestä.
Blogi: Hyvinvointia elämän taitekohdissa – ilo ja yhteys ehkäisevät yksinäisyyttä
ARTIKKELI / 03.11.2025
Projektisuunnittelija Anuliisa Salovaara kirjoittaa ennaltaehkäisevän työn merkityksestä.
ARTIKKELI / 03.11.2025
Blogi: Hyvinvointia elämän taitekohdissa – ilo ja yhteys ehkäisevät yksinäisyyttä
Terveysriskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat avainasemassa oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä kaikissa elämänvaiheissa. Ennaltaehkäisevä työ, yhteenkuuluvuus sekä osallisuus korostuvat myös Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa: Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027.
Ennaltaehkäisevin palveluiden tulisikin olla helposti saavutettavissa ja tarjonnaltaan monimuotoisia. Kuntien, hyvinvointialueen sekä järjestöjen kesken yhteistyö on avainasemassa niin suunnittelussa ja toteutuksessa kuin toiminnan jatkuvuuden varmistamisessa. Kohderyhmän, kuten esimerkiksi ikäihmisten, tarpeiden kuunteleminen ja toiveiden esiin nostaminen luovat yhteyttä toimijoiden välille sekä tukevat asiakaslähtöistä työotetta. Yhteisöllisyyden vahvistaminen, kohtaaminen sekä kuunteleminen ovat tärkeitä hyvinvoinnin tukipilareita.
Kokonaisvaltaista hyvinvointia voi edistää lisäksi omiin elintapoihin panostamalla. Esimerkiksi arkiliikunnan lisääminen, säännöllinen ateriarytmi, palautumisesta huolehtiminen, keskusteluhetki ystävän kanssa kahvikupin äärellä tai kulttuuritapahtumaan osallistuminen luovat iloa arkeen ja tukevat toimintakykyä merkittävästi.
Otetaan vaikeatkin aiheet rohkeasti puheeksi
Yksi elämän isoista taitekohdista on eläkkeelle jääminen. Arki voi tuntua jopa tyhjältä, kun ei ole enää työrytmiä tai työyhteisön tukea. Yksi riski eläkkeelle siirtymisen yhteydessä on päihteiden käytön huomaamaton lisääntyminen. Esimerkiksi alkoholia saatetaan käyttää keinona käsitellä elämänmuutosta.
Tämän vuoksi on tärkeää puhua päihteistä avoimesti niin omassa lähipiirissä kuin ammattilaisten kanssa – vaikka se tuntuisikin vaikealta. Varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen ovat keskiössä myös Ehkäisevän päihdetyön viikolla, jota vietetään 3.–9.11.2025.
Kahvikupin äärellä syntyy hyvinvointia
Eläkkeelle jääneiden ja jäävien osallisuutta halutaan tukea myös Ikä Iloiten – Selvästi eteenpäin -hankkeessa. Kehitämme hankkeessa ryhmätoimintaa sekä tuomme terveyttä ja hyvinvointia tukevaa tietoa kohtaamispaikkoihin – juuri sinne, missä ikääntyneet muutenkin kokoontuvat.
Ikä Iloiten -hankkeen työntekijöinä olemme jalkautuneet ryhmätoimintoihin ja saaneet tutustua omaehtoisiin huumoria viliseviin kokoontumisiin, joissa huolehditaan ja avustetaan toisia sekä ylläpidetään osallistujien hyvinvointia ja toimintakykyä – ehkäpä huomaamattakin. Juuri nämä ikäihmisten yhteiset kohtaamiset sekä vuorovaikutustilanteet vaikkapa huoltoasemien kahviloissa luovat iloa ja hyvinvointia arkeen ja siten ovat hyvin merkityksellisiä keinoja terveysriskien ennaltaehkäisyssä. Ne vahvistavat yhteisöllisyyttä, tukevat osallisuutta ja voivat vähentää yksinäisyyttä sekä päihteiden käyttöä.
Yhteisöllisyyden merkitys hyvinvoinnille
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi-tutkimuksen 2022–2023 mukaan itsensä yksinäiseksi tuntevia yli 65-vuotiaita on Suomessa arviolta 128 000. THL:n Sotkanetin tilaston mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella itsensä yksinäiseksi tuntevia 65 vuotta täyttäneitä on vuonna 2022 ollut 8,6 % ja vuonna 2024 10,2 %. Yksinäiseksi kokevien määrä siis kasvanut Kanta-Hämeessä muutamassa vuodessa lähes kaksi prosenttiyksikköä.
Yhteisöllisyys sekä osallisuus ovat avaimia hyvinvointiin. Jokainen voi olla osa toisen ihmisen hyvinvoinnin edistämistä sekä löytää oman tapansa tukea terveyttään ja toimintakykyään. Arjen kohtaamiset, ryhmätoimintaan osallistuminen ja rohkeus puhua vaikeistakin asioista rakentavat siltoja yksinäisyyden yli. Jokainen meistä voi olla osa ennaltaehkäisevää työtä: pienillä teoilla, jotka tuovat iloa ja yhteyttä arkeen sekä rakentavat hyvinvointia. Voit kysyä tänään joltain läheiseltä: "Miten voit?", se voi olla tärkein kysymys, jonka esität.
Tervetuloa mukaan keskustelemaan Ikä iloiten -hanketyöntekijöiden kanssa aiheesta Oma Hämeen Instagram-livessä 12.11. klo 18:00. Siirry tästä Oma Hämeen Instagramiin.
Anuliisa Salovaara
Projektisuunnittelija, Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin -hanke
Lue lisää:
Ikäihmisten hyvinvointi - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme
Blogi: Arjen areenat – arkisia kohtaamisia ja hyvinvoinnin siemeniä ikäihmisille - Oma Häme
Kanta-Hämeessä alkoi kaksi merkittävää ikäihmisten terveyden edistämishanketta - Oma Häme
Inhimillistä teknologiaa etsimässä, osa 2
Assin rakennusvaihe on saatu päätökseen, ja hanke on siirtynyt testaukseen ja varusteluun.
Inhimillistä teknologiaa etsimässä, osa 2
ARTIKKELI / 30.10.2025
Assin rakennusvaihe on saatu päätökseen, ja hanke on siirtynyt testaukseen ja varusteluun.
30.10.2025
ARTIKKELI / 30.10.2025
Inhimillistä teknologiaa etsimässä, osa 2
Ahveniston sairaalan rakennusvaihe on saatu päätökseen, ja hanke on siirtynyt testaukseen ja varusteluun. Oma Häme on vastaanottanut rakennuksen hallintaansa, ja katseet ovat nyt toiminnan ja teknologian yhteensovittamisessa – siinä vaiheessa, jossa teknologia muuttuu seinistä työvälineiksi.
Sarjan ensimmäisessä osassa tarkastelin inhimillistä teknologiaa asukkaan näkökulmasta. Nyt katse kääntyy henkilöstöön: millaisia konkreettisia hyötyjä moderni teknologia tuo ammattilaisille?
Yksi näkyvimmistä uudistuksista on uudet digitaaliset työvälineet: ajanmukaiset tietokoneet, mobiililaitteet ja kattava tietoliikenneverkko. Lisäksi ovet, kaapit ja lokerot toimivat sähköisillä lukoilla, mikä helpottaa hallintaa ja turvallisuutta.
Potilasvirran hallinta on tärkeä osa toiminnan sujuvuutta. Uusi järjestelmä mahdollistaa potilaiden ohjaamisen ja seuraamisen eri hoitopisteissä – yhdessä itseilmoittautumisen kanssa. Vuodeosastoilla käyttöön otettu tilannekuvajärjestelmä auttaa hahmottamaan potilaiden sijainnin ja tilanteen reaaliajassa ja toimii samalla toiminnanohjauksen tukena.
Sähköinen palvelupyyntösovellus mahdollistaa tukipalveluiden – kuten puhtauspalveluiden, logistiikan ja potilaskuljetusten – tilaamisen ja seuraamisen. Tämä keskitetty järjestelmä on arjen moottori, jonka avulla työ sujuu oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Leikkaustoimintaan on panostettu erityisesti. Uusi ohjaus- ja kuvansiirtojärjestelmä tukee toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta, parantaa turvallisuutta ja vahvistaa Assin asemaa opetussairaalana. Taustalla toimii älykäs logistiikka, joka varmistaa, että tarvittavat välineet ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Assissa laitteet ja tilat ovat yhteiskäytössä. Ne ovat varattavissa keskitetysti, ja tarvittavat laitteet löydettävissä mobiilisovelluksen avulla. Tämä säästää tiloja ja kustannuksia sekä tehostaa käyttöastetta koko sairaalassa. Lopulta kyse on ihmisistä. Jokainen työntekijä tekee parhaansa, jotta potilaat saavat hyvää hoitoa. Teknologian tehtävä on tukea tätä työtä – ei hallita, vaan helpottaa.
Voimme olla ylpeitä niin uudesta sairaalasta kuin siitä porukasta, joka siellä työskentelee.
Ihanaa ja aurinkoista syksyn jatkoa kaikille!
Kirjoittajana Oma Hämeen Ahveniston sairaalahankkeen ICT-projektipäällikkö Harri Halinen
Hän vastaa teknologiaratkaisujen yhteensovittamisesta ja käyttöönotosta. Hän on keskeisessä roolissa varmistamassa, että moderni teknologia palvelee sekä potilaita että henkilöstöä sujuvasti ja inhimillisesti. Harrilla on pitkä kokemus vaativista ICT-hankkeista, ja hänet tunnetaan ratkaisukeskeisestä otteestaan ja rauhallisesta johtamistyylistään.
Tapahtumat
Kaikki tapahtumatLuento: Nikama- ja lonkkamurtumien ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus
Luento keskittyy osteoporoosin hyvään hoitoon ja esittelee Oma Hämeen uutta palvelupolkua.
Luento: Nikama- ja lonkkamurtumien ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus
TAPAHTUMAT / 24.10.2025, klo 14.30-16.30
Luento keskittyy osteoporoosin hyvään hoitoon ja esittelee Oma Hämeen uutta palvelupolkua.
TAPAHTUMAT / 24.10.2025, klo 14.30-16.30
Paikka: Kumppanuustalon auditorio (Kirjastokatu 1, Hämeenlinna)
Luento: Nikama- ja lonkkamurtumien ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus
TAPAHTUMAT / 24.10.2025, klo 14.30-16.30
Paikka: Kumppanuustalon auditorio (Kirjastokatu 1, Hämeenlinna)
Vuonna 2024 Kanta-Hämeessä asui lähes 47 000 yli 65-vuotiasta. Käypä hoito -suosituksen mukaan heistä 44 %:lla on alentunut luuntiheys. Kanta-Hämeessä olikin viime vuonna 1 751 kaatumishoitojaksoa ja 304 lonkkamurtumaa. Määrä tulee kasvamaan, sillä alueen väestö vanhenee nopeasti.
Yksi tärkeä keino murtumien ja myös lonkkamurtumien ehkäisyyn on osteoporoosin hyvä hoito. Se edellyttää terveydenhuollolta toimivaa hoidon kokonaisuutta sekä potilaalta tietoa ja pitkäjänteisyyttä. Kanta-Hämeessä onkin tartuttu toimeen ja rakennettu osteoporoosia sairastaville palvelupolku. Siinä huomioidaan osteoporoosin hoitoketju sekä sairastavan tiedon ja omahoidon tuen tarve.
Tule kuulemaan asiasta lisää pe 24.10.2025 klo 14.30–16.30 Kumppanuustalon auditorioon (Kirjastokatu 1, Hämeenlinna). Tapahtuma on Luustoliiton järjestämä.
Nikama- ja lonkkamurtumien ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus -luento
Aiheesta puhuu LT, geriatrian ja sisätautien erikoislääkäri sekä Lonkkamurtuma: Käypä hoito -suositusryhmän puheenjohtaja Tiina Huusko.
Lisäksi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakaspalvelun erityisasiantuntija Sanna Mäkynen kertoo osteoporoosia sairastavan palvelupolun kehittämisestä.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Tervetuloa!
Elintapamuutoksen etäryhmä: Kaikki alkaa unesta ja palautumisesta
Etäryhmä tarjoaa tukea esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumusten muuttamisessa.
Elintapamuutoksen etäryhmä: Kaikki alkaa unesta ja palautumisesta
TAPAHTUMAT / 05.11.2025, klo 16.30–18.00
Etäryhmä tarjoaa tukea esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumusten muuttamisessa.
TAPAHTUMAT / 05.11.2025, klo 16.30–18.00
Paikka: Teams
Elintapamuutoksen etäryhmä: Kaikki alkaa unesta ja palautumisesta
TAPAHTUMAT / 05.11.2025, klo 16.30–18.00
Paikka: Teams
Elintapamuutoksen etäryhmä, syksy 2025
Elintapamuutoksen etäryhmä tarjoaa tukea Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakkaille, jotka kaipaavat tukea esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumustensa muuttamiseksi.
Ke 5.11. klo 16.30–18.00 Kaikki alkaa unesta ja palautumisesta
Ke 19.11. klo 16.30–18.00 Mieli mukaan muutokseen
Ke 3.12. klo 16.30–18.00 Liikettä arkeen askel kerrallaan
Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.
Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.
Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta.
Katso osallistumislinkit ja lue lisää etäryhmästä
Perhevalmennuksen etäryhmä: Synnytys
Perhevalmennuksen etäryhmä on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille.
Perhevalmennuksen etäryhmä: Synnytys
TAPAHTUMAT / 06.11.2025, klo 17.00–19.00
Perhevalmennuksen etäryhmä on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille.
TAPAHTUMAT / 06.11.2025, klo 17.00–19.00
Paikka: Teams
Perhevalmennuksen etäryhmä: Synnytys
TAPAHTUMAT / 06.11.2025, klo 17.00–19.00
Paikka: Teams
Perhevalmennuksen etäryhmä, syksy 2025
Perhevalmennus on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille. Valmennus antaa vanhemmille tietoa ja ajateltavaa uudessa elämäntilanteessa. Se auttaa myös valmistautumaan muutokseen, jonka uusi perheenjäsen tuo mukanaan.
To 6.11. klo 17.00–19.00 Synnytys
Ti 11.11. klo 17.00–18.30 Raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen
To 20.11. klo 17.00–19.00 Suun terveys, vauvan hoito ja imetys
Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.
Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.
Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta.
Instagram-live: Ikääntymistä iloiten – miten pienillä teoilla voi edistää hyvinvointia ja terveyttä?
Keskustelemassa Ikä Iloiten -hanketyöntekijät Anuliisa Salovaara ja Christa Ahonen.
Instagram-live: Ikääntymistä iloiten – miten pienillä teoilla voi edistää hyvinvointia ja terveyttä?
TAPAHTUMAT / 12.11.2025, klo 18:00
Keskustelemassa Ikä Iloiten -hanketyöntekijät Anuliisa Salovaara ja Christa Ahonen.
TAPAHTUMAT / 12.11.2025, klo 18:00
Paikka: https://www.instagram.com/oma_hame/
Instagram-live: Ikääntymistä iloiten – miten pienillä teoilla voi edistää hyvinvointia ja terveyttä?
TAPAHTUMAT / 12.11.2025, klo 18:00
Paikka: https://www.instagram.com/oma_hame/
Oma Hämeen toisessa Instagram-livessä pureudutaan ikääntymisen haasteisiin ja iloihin. Keskiviikkona 12.11. Kello 18 Ikä Iloiten -hanketyöntekijät Anuliisa Salovaara ja Christa Ahonen keskustelevat kahvikuppien äärellä siitä, miten pienillä teoilla jokainen voi edistää hyvinvointiaan ja terveyttään. Keskustelussa nostetaan esille myös ikääntymiseen ja eläköitymiseen liittyviä haasteita etenkin päihteiden ja muiden riippuvuuksien osalta.
Asiantuntijat kertovat hanketyöstä ja vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin lähetyksessä - kysymyksiä voi laittaa jo ennakkoon Instagramin yksityisviestien kautta.
Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!
Ilo ei ole itsestäänselvyys – mutta se voi syntyä pienistä asioista: kupillisesta kahvia, yhteisestä muistosta tai siitä että joku kysyy: 'Miten voit?´.
Ikä Iloiten -hanke rakentaa siltoja yksinäisyyden yli.
Oma Hämeen Instagram-liveissä ajankohtaisia aiheita
Oma Hämeen Instagram-liveissä nostamme jatkossakin ajankohtaisia aiheita ja keskustelua herättäviä ilmiöitä esille. Asukkaat saavat liveistä hyödyllistä tietoa, vinkkejä sekä ohjausta tarjolla oleviin palveluihin.
Seudulliset järjestöillat 2025 – Riihimäki
Seudulliset järjestöillat järjestötoimijoille sekä kuntien ja hyvinvointialueen edustajille.
Seudulliset järjestöillat 2025 – Riihimäki
TAPAHTUMAT / 11.11.2025, klo 17:30 - 20:00
Seudulliset järjestöillat järjestötoimijoille sekä kuntien ja hyvinvointialueen edustajille.
TAPAHTUMAT / 11.11.2025, klo 17:30 - 20:00
Paikka: Antonin talo, Öllerinkatu 3, 11130 Riihimäki
Seudulliset järjestöillat 2025 – Riihimäki
TAPAHTUMAT / 11.11.2025, klo 17:30 - 20:00
Paikka: Antonin talo, Öllerinkatu 3, 11130 Riihimäki
Kahvitarjoilu klo 17:30-18.
Tule juttelemaan ja verkostoitumaan!
Ohjelma klo 18 alkaen.
Järjestöilloissa luvassa puheenvuoroja mm. kokonaisturvallisuudesta ja ehkäisevästä päihdetyöstä. Lisäksi kuulet kuntien, järjestöneuvottelukunnan ja OLKA-toiminnan kuulumisia.
Järjestöilloissa saat myös ajankohtaista tietoa hyvinvointialueen päivitetyistä järjestöavustusohjeista, avustusten hakuajoista ja hyvinvointisi tueksi -sivustosta.
ILMOITTAUTUMINEN 31.10. MENNESSSÄ!
Ilmoita lomakkeella järjestö/organisaatio jota edustat sekä osallistujamäärä:
https://forms.office.com/e/ghHKv7VR7t
Tilat ovat esteettömiä. Lämpimästi tervetuloa!
Seudulliset järjestöillat 2025 – Forssa
Seudulliset järjestöillat järjestötoimijoille sekä kuntien ja hyvinvointialueen edustajille.
Seudulliset järjestöillat 2025 – Forssa
TAPAHTUMAT / 13.11.2025, klo 17:30 - 20:00
Seudulliset järjestöillat järjestötoimijoille sekä kuntien ja hyvinvointialueen edustajille.
TAPAHTUMAT / 13.11.2025, klo 17:30 - 20:00
Paikka: Kaupungintalon valtuustosali, Turuntie 18, 30100 Forssa
Seudulliset järjestöillat 2025 – Forssa
TAPAHTUMAT / 13.11.2025, klo 17:30 - 20:00
Paikka: Kaupungintalon valtuustosali, Turuntie 18, 30100 Forssa
Kahvitarjoilu klo 17:30-18.
Tule juttelemaan ja verkostoitumaan!
Ohjelma klo 18 alkaen.
Järjestöilloissa luvassa puheenvuoroja mm. kokonaisturvallisuudesta ja ehkäisevästä päihdetyöstä. Lisäksi kuulet kuntien, järjestöneuvottelukunnan ja OLKA-toiminnan kuulumisia.
Järjestöilloissa saat myös ajankohtaista tietoa hyvinvointialueen päivitetyistä järjestöavustusohjeista, avustusten hakuajoista ja hyvinvointisi tueksi -sivustosta.
ILMOITTAUTUMINEN 31.10. MENNESSSÄ!
Ilmoita lomakkeella järjestö/organisaatio jota edustat sekä osallistujamäärä:
https://forms.office.com/e/ghHKv7VR7t
Tilat ovat esteettömiä. Lämpimästi tervetuloa!
Itsemurhien ehkäisy Kanta-Hämeessä -seminaari
MIELI Hämeen Mielenterveys järjestää 24.11. klo 13-16 seminaarin itsetuhoisia henkilöitä kohtaaville.
Itsemurhien ehkäisy Kanta-Hämeessä -seminaari
TAPAHTUMAT / 24.11.2025, klo 13-16
MIELI Hämeen Mielenterveys järjestää 24.11. klo 13-16 seminaarin itsetuhoisia henkilöitä kohtaaville.
TAPAHTUMAT / 24.11.2025, klo 13-16
Paikka: Ahveniston luentosali (Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 3.krs., Hämeenlinna)
Itsemurhien ehkäisy Kanta-Hämeessä -seminaari
TAPAHTUMAT / 24.11.2025, klo 13-16
Paikka: Ahveniston luentosali (Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 3.krs., Hämeenlinna)
MIELI Hämeen Mielenterveys järjestää 24.11. klo 13-16 seminaarin työssään tai vapaaehtoistoiminnassaan itsetuhoisia henkilöitä kohtaaville.
Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalvelut tekee tiivistä yhteistyötä Mieli ry:n kanssa sekä asiakastyössä että erilaisissa tapahtumissa ja koulutuksissa. Seminaari järjestetään Oma Hämeen tiloissa.
Paikka: Ahveniston luentosali (Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, 3.krs., Hämeenlinna)
Ohjelma
13.00 Tervetulosanat
Jenni Parkkonen, toiminnanjohtaja, MIELI Hämeen Mielenterveys ry
Minna Porras, palvelupäällikkö, Mielenterveys- ja päihdepalvelut, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
13.10–14.30 Itsetuhoisuuden puheeksiottaminen
Harri Sihvola, kouluttaja, Itsemurhien ehkäisykeskus, MIELI Suomen Mielenterveys ry
14.30-14.40 Tauko
14.40–15.10 Konkreettisia välineitä nuorten pahoinvoinnin ja itsemurhien ehkäisemiseksi
Susan Laitala, kehittämispäällikkö, HUS, Terapiat etulinjaan -hanke
15.10–16.00 Itsemurhien ehkäisytyö Hämeenlinnan Kriisikeskuksessa
Taru Arola, kriisityöntekijä, MIELI Kriisikeskus Hämeenlinna
Vapaaehtoinen kriisiauttaminen Kanta-Hämeen alueella
Emmi Salo, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, MIELI Kriisikeskus Hämeenlinna
Kysymyksiä, keskustelua
Tilaisuuden järjestää MIELI Hämeen Mielenterveys ry
Ilmoittautumiset 20.11. mennessä tämän linkin kautta.