Uutiset
Kaikki uutiset
Aluehallitus siirsi pohdinnan lisärahoituksen tarpeesta syksyyn
Käsittelyssä oli myös lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelisääntökirja.
Aluehallitus siirsi pohdinnan lisärahoituksen tarpeesta syksyyn
UUTINEN / 18.06.2025
Käsittelyssä oli myös lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelisääntökirja.
UUTINEN / 18.06.2025
Aluehallitus siirsi pohdinnan lisärahoituksen tarpeesta syksyyn
Maanantaina 16. kesäkuuta koolla ollut aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen talousarvioraamin ja suunnittelukehyksen sekä talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2026. Raami linjaa keskeiset taloudelliset reunaehdot tulevalle vuodelle.
Samalla aluehallitus totesi, että mahdollinen lisärahoituksen tarve arvioidaan osana talousarvioprosessia syksyllä 2025 ja keväällä 2026, kun vuoden 2025 tilinpäätös on valmistunut. Aluevaltuusto on aiemmin päättänyt, että lisärahoituksen hakemista valmistellaan keväällä 2025, jos Oma Hämeen taloustilanne sitä edellyttää.
Aapo Reima (vas.) ehdotti lisäystä päätökseen: hänen mukaansa lisärahoituksen arvioinnin tueksi tarvittaisiin tietoa asukkaiden palveluoikeuksien toteutumisesta, minkä selvittämiseen Reima esitti erillistä projektia. Reiman esitys raukesi kannattamattomana.
Kotipalveluiden palvelusetelin säännöt päivittyvät syksyllä
Aluehallitus hyväksyi myös päivitetyn palvelusetelisääntökirjan lapsiperheiden kotipalveluun. Päivitetty sääntökirja astuu voimaan syyskuun alussa. Palveluseteliä on käytetty lapsiperheiden kotipalvelussa vuoden 2023 alusta lähtien täydentämään alueen omaa palvelutuotantoa. Aluevaltuusto teki joulukuussa 2024 päätöksen, että kotipalvelusta aletaan periä asiakasmaksuja, mikä edellyttää myös sääntökirjan päivittämistä.
Nyt hyväksytyt muutokset sääntökirjaan koskevat muun muassa omavastuuosuutta, laskutusohjeita, hinnoittelua ja hintakattoa. Sääntökirjaan ei tehty muita sisällöllisiä muutoksia.
Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti.
Aluevaltuustossa 17. kesäkuuta valittiin uusi aluehallitus, joka on koolla 19. kesäkuuta.
Asiakkaiden palaute kehittää Ensilinjapalveluita – yli 139 000 yhteydenottoa alkuvuonna
Ensilinjan puhelinpalvelut ovat toimineet ja palveluiden tarjonta on laajentunut.
Asiakkaiden palaute kehittää Ensilinjapalveluita – yli 139 000 yhteydenottoa alkuvuonna
UUTINEN / 18.06.2025
Ensilinjan puhelinpalvelut ovat toimineet ja palveluiden tarjonta on laajentunut.
UUTINEN / 18.06.2025
Asiakkaiden palaute kehittää Ensilinjapalveluita – yli 139 000 yhteydenottoa alkuvuonna
Ensilinjan puhelinpalvelut ovat toimineet ja palveluiden tarjonta on laajentunut lokakuusta 2024 lähtien. Vuoden 2025 alusta alkaen Ensilinjoihin on soitettu yhteensä 139 222 kertaa.
Puhelinpalvelun tavoitteet ja nykytila
Tavoitteena on, että puheluihin vastataan suoraan ja takaisinsoittoa käytetään vain ruuhkatilanteissa.
• Vuoden alusta olemme pystyneet vastaamaan suoraan 0–80 % puheluista eri Ensilinjoissa.
• Kesäkuun alkuun mennessä kaikista saapuneista puheluista on vastattu suoraan 21,6 %.
• Viime vuoden alussa palveluissa oli käytössä pääsääntöisesti pelkkä takaisinsoitto, joten kehitystä on jo tapahtunut, vaikka parannettavaa edelleen on.
Chat-palveluiden käyttö ja kuormitus
Chat-palveluihimme on tullut vuoden alusta 14 130 yhteydenottoa.
• Keskimääräinen odotusaika chatissa vaihtelee 1–15 minuutin välillä.
• Asiointimäärien kasvu on aiheuttanut ajoittaista ruuhkaa ja pitkiä odotusaikoja.
• Chatin lähtökohtana on tarjota nopea yhteys ja ratkaisu – ja siinä se onnistuu usein hyvin.
Suositteluindeksit (NPS) osoittavat korkeaa asiakastyytyväisyyttä
Asiakaspalautetta on kerätty 21.3.2025 alkaen puheluiden ja chatin jälkeen tekstiviestitse tai keskustelun päätteeksi.
• Puhelinpalveluiden NPS: 71,5 (arvioitu 5398 asiakkaan toimesta)
• Chatin NPS: 49,0 (3994 arvioijaa)
NPS-asteikolla –100–+100:
• +0 ylittävä tulos on hyvä
• 30–70 = todella hyvä
• 70–100 = erinomainen
Tämän perusteella asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä Ensilinjan palveluihin.
Avoin palaute ohjaa kehittämistä
Olemme keränneet myös avointa palautetta ja käymme niitä säännöllisesti läpi. Olemme kiitollisia rakentavista palautteista, joiden perusteella olemme voineet tehdä tarvittavia korjaavia toimenpiteitä.
Oma Hämeessä olemme sitoutuneet kehittämään palveluita asiakaskokemuksen pohjalta – siihen meitä ammattilaisia velvoitetaan myös Oma Hämeen strategian kautta.
Asiakasymmärrystä kerätty myös kyselyillä
Syksyn 2024 aikana toteutettiin kyselyitä Ensilinjapalveluiden kehittämisen tueksi. Kyselyiden kautta selvisi muun muassa:
• Monet asiakkaat olivat kuulleet Ensilinjasta Oma Hämeen verkkosivujen tai sosiaalisen median kautta.
• Osa ei ollut tietoinen palvelusta ennen kyselyä.
• Palvelun nimi toi mieleen ensiavun, neuvontapalvelun tai ensimmäisen yhteydenottokanavan – nämä vastasivat hyvin palvelun ydintarkoitusta.
Kyselyiden perusteella asiakkaat kokivat Ensilinjan:
• Nopeaksi
• Asiantuntevaksi
• Selkeäksi kontaktipisteeksi, johon voi ottaa yhteyttä, vaikka ei tietäisi mihin yksikköön pitäisi alun perin olla yhteydessä.
Kehittämistoimet asiakaspalautteen perusteella
Palautteiden pohjalta olemme kehittäneet Ensilinjan palveluita muun muassa seuraavilla osa-alueilla:
• Verkkosivuohjaukset ja sisällöt
• Puhelinvalikkojen sisällöt
• Chat-asioinnin sujuvoittaminen
• Asiakaspalveluosaaminen
Saatat saada asiakaspalautekyselyn Ensilinjan puhelin- tai chat-asioinnin jälkeen. Vastaaminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Palautetta voi antaa myös verkkosivujen kautta: Palaute - Oma Häme
Kehittäjäasiakkaat mukana kehitystyössä
Arvokasta asiakasymmärrystä on saatu myös kehittäjäasiakasyhteistyön kautta. Maalis–huhtikuussa 2025 kehittäjäasiakkaat osallistuivat mm. asiakasviestinnän, verkkosivurakenteen ja asiakaskirjeiden sisältöjen arviointiin.
Kehittäjäasiakas Leila Peltonen:
"Olen kokenut osallistumisen kehittäjäasiakastyöhön äärimmäisen kiinnostavana ja tärkeänä. Toivon, että olemme ajatuksillamme pystyneet edustamaan laajasti asiakkaiden näkemystä."
Kehittäjäasiakas Kati Selin-Nurmi:
"Asiakaspintaan pääsee kiinni, kun asiakkaat pääsevät mukaan kehittämiseen."
Asiakkaiden kokemukset ja ideat auttavat meitä kehittämään Ensilinjasta entistä toimivamman ja saavutettavamman – palvelun, johon voi luottaa ja jonka puoleen voi kääntyä matalalla kynnyksellä.
Lisätietoja:
Tiina Nikkanen
tiina.nikkanen@omahame.fi
Helena Kämärä
helena.kamara@omahame.fi
Juha Isosuo jatkaa aluevaltuuston puheenjohtajana ja Kaisa Lepola aluehallituksen puheenjohtajana
Uusi aluevaltuusto valitsi puheenjohtajistonsa ja keskusteli vilkkaasti ikäihmisten perhehoidosta.
Juha Isosuo jatkaa aluevaltuuston puheenjohtajana ja Kaisa Lepola aluehallituksen puheenjohtajana
UUTINEN / 17.06.2025
Uusi aluevaltuusto valitsi puheenjohtajistonsa ja keskusteli vilkkaasti ikäihmisten perhehoidosta.
17.06.2025
UUTINEN / 17.06.2025
Juha Isosuo jatkaa aluevaltuuston puheenjohtajana ja Kaisa Lepola aluehallituksen puheenjohtajana
Huhtikuun vaaleissa valittu, uusi aluevaltuusto järjestäytyi kokouksessaan Hämeenlinnassa. Aluevaltuuston puheenjohtajana jatkaa Juha Isosuo (kok.), valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Kylli Kylliäinen (sd.) ja toinen varapuheenjohtaja Heini Ristavaara (kesk.).
Aluevaltuusto valitsi myös aluehallituksen jäsenet 17.6.2025 alkaen. Aluehallituksen puheenjohtajana jatkaa Kaisa Lepola (sd.). Lepola jatkaa puheenjohtajana 31.5.2027 saakka, jonka jälkeen puheenjohtajuus siirtyy loppuvaltuustokaudeksi Pirjo Alijärvelle (sd.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Helena Lehkonen (kok.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Johanna Häggman (kesk.).
Aluehallituksen jäseniksi valittiin seuraavat valtuutetut: Riku Bitter (kok.), Tarja Filatov (sd.), Tapani Hellstén (sd.), Pasi Honkanen (ps.), Lauri Jormanainen (sd.), Eero Pura (kesk.), Aapo Reima (vas.) Lotta Saarenmaa (kok.) ja Karri Vanttaja (vihr.).
Kokouksessa valittiin uusi aluehallitus.
Alla on lueteltuna lautakuntien puheenjohtajat, lista lautakuntien jäsenistä julkaistaan myöhemmin Oma Hämeen verkkosivuilla, lautakuntien omilla sivuilla.
Tarkastuslautakunta: puheenjohtaja Mika Walkamo (kok.), varapuheenjohtaja Teijo Pullinen (ps.).
Elämänkaarilautakunta: puheenjohtaja Satu Taiveaho (sd.), 1. varapuheenjohtaja Erja Hirviniemi (vas.), 2. varapuheenjohtaja Jessica Sonko (kok.).
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta: puheenjohtaja Aino Närkki (kok.), 1. varapuheenjohtaja Piia Olkivuora (sd.), 2. varapuheenjohtaja Maija Kranni (vihr.).
Aluevaalilautakunta: puheenjohtaja Irja Appelroth (sd.), varapuheenjohtaja Kari Julén (vas.).
Turvallisuuslautakunta: puheenjohtaja Johanna Wiisak (kesk.), 1.varapuheenjohtaja Veli-Antti Silpola (kok.), 2. varapuheenjohtaja Piritta Järvinen (sd.).
Yksilöasioiden jaosto: puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.), varapuheenjohtaja Johanna Häggman (kesk.).
Integraatiovaliokunta: puheenjohtaja Miia Nahkuri (sd.), 1. varapuheenjohtaja Merja Taponen (kesk.), 2. varapuheenjohtaja Minna Belik (vas.).
Ikäihmisten perhehoito puhututti
Aluevaltuusto keskusteli vilkkaasti ikäihmisten perhehoidosta, kun käsittelyssä oli perhehoidon suunnitelma. Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan ikääntyneen hoivan ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan tai hoidettavan kodissa. Aluehallitus on aiemmin hyväksynyt osaltaan suunnitelman, mutta päätti, että tarkemmat toimintaohjeet ja myöntämisen kriteerit tuodaan erikseen päätettäväksi aluehallitukseen talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Ikäihmisten perhehoitoa tarjotaan Kanta-Hämeessä melko vähän, lisäksi toiminnan ja yhdenvertaisten palvelujen kehittäminen on vielä kesken. Monet valtuutetut olivat huolissaan siitä, että kriteerejä tiukennetaan niin, että perhehoidon saaminen vaikeutuu. Aluevaltuutetut kertoivat asukkailta saamista viesteistä ja tiedoista, joiden mukaan perhehoitoa tarvitaan, koska se on tärkeä tukimuoto omaishoitajille ja niille ikäihmisille, jotka eivät vielä tarvitse laitoshoitoa.
Vihreä valtuustoryhmä teki toimenpidealoitteen Ikäihmisten perhehoidon suunnitelmaan. Aloitteen mukaan aluevaltuusto edellyttäisi, että suunnitelman toimeenpanossa varmistetaan riittävät resurssit perhehoidon koordinointiin ja kehittämiseen koko alueella ja että myöntämiskriteereissä huomioidaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien tarpeet. Vihreiden toimenpidealoite ei kuitenkaan saanut äänestyksessä riittävästi kannatusta. Aluevaltuusto päätti hyväksyä aluehallituksen pohjaesityksen äänin 34-25.
Kokouksen esityslista: Dynasty tietopalvelu : Kanta-Hämeen hyvinvointialue
tallenteen linkki Aluevaltuuston kokous 17.6.2025 - Oma Häme - Videot
Ilveskodista Ukrainaan lähti kesäkuun alussa mm. pyörätuoleja ja kalusteita.
Ilveskodista lahjoitettiin tarvikkeita Ukrainaan – Oma Hämeeltä lähtenyt myös muita lahjoituksia sodan keskelle
UUTINEN / 16.06.2025
Ilveskodista Ukrainaan lähti kesäkuun alussa mm. pyörätuoleja ja kalusteita.
UUTINEN / 16.06.2025
Ilveskodista lahjoitettiin tarvikkeita Ukrainaan – Oma Hämeeltä lähtenyt myös muita lahjoituksia sodan keskelle
Oma Häme on toimittanut aiemmin avustusjärjestöjen kautta Ukrainaan esimerkiksi ambulansseja, ensihoitovälineitä ja haavanhoitotarvikkeita. Ilveskodista Ukrainaan lähti kesäkuun alussa pyörätuoleja ja kalusteita.
Ilveskodista lähtenyttä kuormaa puretaan Ukrainan Vinnytsjassa kesäkuun alussa. Kyydissä oli mm. sairaalasänkyjä, tuoleja ja rollaattoreita. Kuvassa vasemmalla Yrjö Niemi.
Hämeenlinnassa sijaitsevasta ikäihmisten ympärivuorokautisesta palveluasumisen yksiköstä Ilveskodista on lahjoitettu remontin yhteydessä ylimääräistä tavaraa Ukrainaan. Lahjoituksissa on mukana esimerkiksi useita pyörätuoleja, rollaattoreita ja erilaisia huonekaluja kuten tuoleja, pöytiä ja sairaalasänkyjä. Lahjoitettavat tavarat ovat sellaisia, joille ei ole enää löytynyt käyttöä hyvinvointialueella.
Ilveskodin lahjoitukset Ukrainaan menevät hämeenlinnalaisen rovasti Yrjö Niemen kautta. Hän kerää apua Ukrainan Vinnytsjaan The Morning Star –seurakunnan työhön. Ilveskodin lahjoitukset on toimitettu perille Ukrainaan kesäkuun alussa. Ilveskodista on jäänyt käytöstä poistettuja tavaroita remontin vuoksi. Ilveskodin tilat remontoidaan vuoden 2025 aikana.
– On todella hienoa ja hyvä asia, että Oma Häme lahjoitti Ilveskodista remontin alta Ukrainaan sellaisia huonekaluja, tavaroita ja tarvikkeita, mitä ei juuri nyt saatu kierrätettyä sisäisesti hyvinvointialueella. Näitä tarvikkeita tarvitaan suuresti toisaalla ja kaikki lahjoitetut tavarat tulevat varmasti käyttöön. Toivottavasti lahjoituksesta on apua mahdollisimman paljon ja mahdollisimman monelle, sanoo ikäihmisten asumispalveluiden tulosaluejohtaja Raila Lahtinen.
Hämeenlinnasta kuormaan pakattiin viimeisenä muun muassa rollaattoreita ja pyörätuoleja.
Ambulansseja ja hoitotarvikkeita sota-alueelle
Hyvinvointialue on aikaisemminkin lahjoittanut tarvikkeita Ukrainaan. Hämeenlinnan keskussairaalan yksiköstä on esimerkiksi lahjoitettu sellaisia hoitotarvikkeita, joiden parasta ennen päiväykset ovat olleet lähellä, mutta jotka ovat olleet vielä täysin käyttökelpoisia. Mukana on ollut esimerkiksi haavanhoitotarvikkeita, hengityssuojaimia, verinäyteneuloja, katetreja ja ruiskuja. Terveydenhuollosta hoitotarvikkeita Ukrainaan on lähtenyt pari kertaa.
Ensihoidon yksiköistä Ukrainaan on lähtenyt jo sodan alusta alkaen hoitotarvikkeita ja kantovälineitä. Lahjoituksissa on ollut esimerkiksi käytöstä poistuneita paareja, tyhjiöpatjoja ja lastoja, rankalautoja ja hapenantovälineitä.
Lisäksi hyväntekeväisyysyhdistysten kautta sodan keskelle on toimitettu käytöstä poistettuja ambulansseja. Ensimmäiset ambulanssit toimitettiin Ukrainaan sodan alussa Harkovan alueelle, ja viimeisin lähetys on lähtenyt vuoden 2025 puolella eri puolille Ukrainaa. Yhteensä Kanta-Hämeestä Ukrainaan on mennyt avuksi viisi ambulanssia parin eri järjestön kautta. Ambulanssit on myyty järjestöille tai toimitettu Ukrainaan huutokauppamyynnin kautta.
Lääkäri Kaido Kotkas auttoi ystävineen Ukrainaa sodan alettua. Avustusprojektin kautta Ukrainaan on lähetetty useita ambulansseja. Kuva on otettu maaliskuussa 2022 Hämeenlinnan paloasemalla. Kuvassa Kaido Kotkas (oik.) ja Kristel Kotkas.
Uusi aluevaltuusto oli koolla ensimmäistä kertaa – valtuustoseminaarissa pohjustettiin tulevaa
Valtuutetut saivat taustatietoa hyvinvointialueen palveluista ja taloustilanteesta.
Uusi aluevaltuusto oli koolla ensimmäistä kertaa – valtuustoseminaarissa pohjustettiin tulevaa
UUTINEN / 14.06.2025
Valtuutetut saivat taustatietoa hyvinvointialueen palveluista ja taloustilanteesta.
14.06.2025
UUTINEN / 14.06.2025
Uusi aluevaltuusto oli koolla ensimmäistä kertaa – valtuustoseminaarissa pohjustettiin tulevaa
Huhtikuun vaaleissa valittu, uusi Kanta-Hämeen aluevaltuusto oli torstaina ensimmäistä kertaa koolla. Valtuusto kokoontui Hämeenlinnaan Raatihuoneelle ensimmäiseen seminaariinsa.
Aluevaltuusto järjestäytyy kokouksessaan 17. kesäkuuta. Tällöin aluevaltuusto valitsee keskuudestaan 13 jäsentä aluehallitukseen ja sen puheenjohtajiston. Lisäksi valtuuston tulee valita itselleen puheenjohtajisto sekä jäsenet ja puheenjohtajat hyvinvointialueen viiteen lautakuntaan, yksilöasioiden jaostoon sekä integraatiovaliokuntaan. Kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen verkkosivujen kautta.
Aluevaltuusto sai torstain seminaarissa ajankohtaiskatsauksen Oma Hämeen talous- ja rahoitustilanteesta sekä tietoa hyvinvointialueen toimialoista ja palveluista. Toimialajohtajat esittelivät omia toimialojaan sekä niiden onnistumisia ja haasteita. Toimialajohtajat kertoivat myös tehtyjen uudistusten vaikutuksista sekä tulossa olevista muutoksista.
Valtuustoseminaarin tarkoitus oli antaa valtuutetuille taustatietoa hyvinvointialueen palveluista, rakenteesta ja taloustilanteesta. Seminaarissa valtuutetut tapasivat myös toisiaan, ja uusilla valtuutetuilla oli mahdollisuus tutustua hyvinvointialueen johtaviin viranhaltijoihin. Uudessa valtuustossa on edustajia seitsemästä eri puolueesta. 59:stä valtuutetusta on enemmistö naisia ja 23 valtuutettua on uusia.
Seminaaria veti aluevaltuuston vanhin Juhani Lehto (vas.), koska valtuustolla ei ole vielä puheenjohtajaa. Lehdon mukaan seminaarissa uudetkin valtuutetut saivat esimakua tulevasta.
– Saimme seminaarissa pienen näytteen siitä, mitä kaikkea tietoa on olemassa ja mihin pitää perehtyä, kun ryhdytään tekemään keskeisiä päätöksiä. Olemme nyt myös erilaisessa tilanteessa kuin edellisen aluevaltuuston aloittaessa. Nyt ei enää tarvitse miettiä selviytymisstrategiaa, vaan on laadittava toiminnan vakiinnuttamisen strategia, sanoo Lehto.
Talous oikealla uralla, palveluiden saatavuus parantunut
Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen toivotti aluevaltuutetut tervetulleeksi tekemään päätöksiä. Naukkarisen mukaan valtakunnallisesti tilanne on jännittynyt valtion ja hyvinvointialueiden välillä, erityisesti taloustilanteen ja rahoituksen vuoksi.
Hyvinvointialuejohtaja muistutti, ettei tiukka taloudenpito tai menojen kasvun hillintä ole heikentänyt palveluita Oma Hämeessä. Hoitoon pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä verrattuna vuoteen 2022, ennen hyvinvointialueen aloittamista. Myös asiakkaiden kokemus palveluista ja luottamus palveluihin on Kanta-Hämeessä parantunut, mikä tuli esiin tuoreessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi 2024 -vertailussa.
Myös perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa lakisääteiset määräajat palvelutarpeen arviointiin pääsyssä ja toimeentulotukihakemuksen käsittelyssä ovat parantuneet viime vuosina. Myös pelastustoimen vasteajat ovat pääosin vaaditulla tasolla, eli apu kohteeseen saadaan hälytyksen jälkeen riittävän nopeasti.
Aluevaltuusto sai seminaarissa myös tilannekatsauksen uuden strategian valmistelusta. Strategiaprosessi on käynnistetty jo edellisen valtuuston aikana, mutta uusi valtuusto vastaa vuosien 2026–2029 strategian valmistelusta ja päätöksenteosta. Strategian perustaksi on laadittu arvio nykyisestä, päättyvästä strategiakaudesta sekä tehty kattava toimintaympäristöanalyysi. Näiden pohjalta rakennetaan uuden strategiakauden tavoitteet ja painopisteet. Aluevaltuusto aloittaa strategian työstämisen syksyllä.
Hyvinvointialuejohtaja: Oma Häme ei hae tässä vaiheessa lisärahoitusta valtiolta
Lisärahoituksen tarvetta arvioidaan myöhemmin uudelleen. Talouden suunta on vakaan myönteinen.
Hyvinvointialuejohtaja: Oma Häme ei hae tässä vaiheessa lisärahoitusta valtiolta
UUTINEN / 12.06.2025
Lisärahoituksen tarvetta arvioidaan myöhemmin uudelleen. Talouden suunta on vakaan myönteinen.
UUTINEN / 12.06.2025
Hyvinvointialuejohtaja: Oma Häme ei hae tässä vaiheessa lisärahoitusta valtiolta
Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esittää maanantaille kokoontuvalle aluehallitukselle, ettei Oma Häme tässä vaiheessa hae lisärahoitusta valtiolta. Päätösesitys perustuu hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen myönteiseen kehitykseen ja vastuulliseen taloudenpitoon. Aluehallitus käsittelee lisärahoituksen hakemista vuoden 2026 talousarvioraamin ja suunnittelukehyksen yhteydessä. Uudelle aluevaltuustolle on esitelty Oma Hämeen taloustilannetta valtuustoseminaarissa torstaina 12. kesäkuuta.
Aluevaltuusto on aiemmin päättänyt, että lisärahoituksen hakemista valmistellaan keväällä 2025, jos Oma Hämeen taloustilanne sitä edellyttää. Aluevaltuuston päätöksen mukaan lisärahoitusta haetaan, jos toimintaympäristön muutokset tuovat lisää menoja, joita ei talousarviossa ole voitu ennakoida tai jos rahoituspohjassa on nähtävissä muutoksia negatiiviseen suuntaan.
Tällä hetkellä tällaisia muutoksia ei ole tunnistettavissa, eikä vuoden 2026 talousarvion laadintaohjeessa ole nähty perusteltua tarvetta hakea lisärahoitusta. Tilintarkastajalla ei ole myöskään ollut huomautettavaa Oma Hämeen tilinpäätöksestä tilikaudelta 2024.
Talousluvut tammi-maaliskuulta osoittavat, että Oma Hämeen taloustilanne kehittyy edelleen suunnitellusti ja positiiviseen suuntaan. Toimintakate on supistunut ensimmäisellä vuosineljänneksellä 5,5 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen, mikä on hyvinvointialuekentässä poikkeuksellisen hyvä kehitys. Talouden tasapainottamisohjelmat ovat kääntäneet talouden suunnan loppuvuonna 2024, ja alkuvuoden toteuma vahvistaa suotuisan kehityksen jatkumisen.
– Suunnitelmamme näyttää nyt toimivan. Saattaa olla, että joudumme vielä palaamaan tähän asiaan, mutta katsotaan, millaiseksi tilinpäätös muodostuu. Nyt näyttää hyvältä, sanoo hyvinvointialuejohtaja.
– On tärkeää ymmärtää, ettei lisärahoitusta myönnetä alijäämien kattamiseen. Sitä myönnetään tilanteessa, jossa lakisääteiset palvelut laajasti vaarantuvat. Meillä lähes kaikki palvelut ovat saatavuuden ja asiakastyytyväisyyden näkökulmasta parantuneet, vaikka rahaa on kulunut hieman vähemmän, toteaa Naukkarinen.
Alijäämät hallinnassa – merkittävä ylijäämä tälle vuodelle
Hyvinvointialueen vuoden 2024 tilinpäätökseen kertyi konsernitasolla alijäämää 48,1 miljoonaa euroa. Yhteensä vuosien 2023 ja 2024 alijäämää on konsernitaseessa 106,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 talousarvio on 28,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talousarvio näyttää tämän hetken taloustietoihin perustuen toteutuvan vuodelta 2025 arvioitua parempana. Arvioon liittyy kuitenkin vielä epävarmuutta.
Lain mukaan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Tavoitteena on toteuttaa vuosien 2025 ja 2026 tilinpäätökset merkittävästi ylijäämäisinä. Vuosien 2026–2028 suunnittelukehys on rakennettu niin, että vuoden 2026 lopussa talous on tasapainossa ja suunnittelukauden alijäämä käännetään ylijäämäiseksi. Vaikka valtion rahoituslain muutokset tuovat vielä epävarmuutta, on Oma Hämeen talouskehys kestävällä pohjalla.
Tilannetta arvioidaan uudelleen talousarvion yhteydessä, jolloin lisärahoituspäätös tulisi helmikuussa 2026. Talousarvioraamia ja suunnittelukehystä voidaan tarvittaessa tarkentaa muuttuvan rahoituspohjan mukaisesti. Aluehallitukselle esitetään nyt hyväksyttäväksi talousarvioraamia ja suunnittelukehystä, jotka mahdollistavat alijäämien kattamisen vaaditussa ajassa.
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Uusi alku kirurgian osastolla – yhdessä kohti tulevaa – ja Assia
Kirurgian osastolla puhaltavat uudistumisen tuulet.
Uusi alku kirurgian osastolla – yhdessä kohti tulevaa – ja Assia
ARTIKKELI / 12.06.2025
Kirurgian osastolla puhaltavat uudistumisen tuulet.
ARTIKKELI / 12.06.2025
Uusi alku kirurgian osastolla – yhdessä kohti tulevaa – ja Assia
Kirurgian osastolla puhaltavat uudistumisen tuulet. Yksikön vetovastuuseen ovat tarttuneet keväällä osastonhoitaja Kati Kaihovirta ja apulaisosastonhoitaja Pirjo Ali-Tuomola. Uudet yksikön vetäjät tuovat mukanaan vahvaa kehittämisotetta, psykologisen turvallisuuden vahvistamista ja tahtoa rakentaa selkeää, opiskelijamyönteistä ja yhteen hiileen puhaltavaa työyhteisöä. Tulevaisuutta rakennetaan yhteisesti – pieni askel kerrallaan, suurella sydämellä.
Sekä Kati että Pirjo ovat tuoneet tiimiin kokemusta, näkemystä ja intoa kehittämiseen. Heidän tiensä kirurgiselle osastolle ovat kulkeneet eri reittejä, mutta nyt ne kohtaavat juuri oikeaan aikaan. Katin tausta on vahvasti kehittämistyössä, ja hän oli jo aiemmin mukana yksikössä kehittäjäroolissa. Kun osastonhoitajan paikka avautui, se tarjosi mahdollisuuden jatkaa hyväksi koettua yhteistyötä ja rakentaa toimintaa pitkäjänteisesti, erityisesti Assi-muuton näkökulmasta. Pirjo puolestaan siirtyi kirurgialle päivystyksestä, jossa hän työskenteli lähes 18 vuotta – viime vuodet apulaisosastonhoitajan sijaisuudessa. Paluu kirurgialle tuntui jollain tapaa myös symboliselta: sieltä hänen hoitotyönsä aikanaan alkoi.
– Tämä tuntui sopivalta hetkeltä hypätä mukaan. Kun virka aukesi, näin siinä mahdollisuuden vaikuttaa – ja päästä kulkemaan mukana myös Assiin muutossa, Pirjo sanoo. – Olen tehnyt pitkään töitä päivystyksessä, ja tässä työssä saan toteuttaa itseäni uudella tavalla.
– On todella inspiroivaa saada työpari, jonka kanssa jakaa yhteinen suunta. Arvostan sitä, että Pirjo innostuu kehittämisestä samalla tavalla kuin minä, Kati kertoo.
Yhdessä tehty arki – selkeyttä, turvallisuutta ja suuntaa
Kehittämistyössä katse on suunnattu tulevaan, erityisesti Assiin siirtymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Ensimmäiset toimet ovat kohdistuneet arjen selkeyttämiseen ja toimivien rakenteiden vahvistamiseen.
– Arjen työkalut ja rakenteet vaikuttavat suoraan hoitotyön sujuvuuteen. Ne pitää saada kuntoon, jotta henkilöstö voi keskittyä olennaiseen, Pirjo painottaa.
– Käymme yhdessä henkilöstön kanssa läpi, mitkä toimintamallit ovat toimivia ja missä voisi vielä parantaa. Ehjää ei tarvitse keksiä uudelleen, mutta toimimattomat prosessit haluamme korjata.
Kati korostaa, että Assiin muutto tarjoaa luontevan mahdollisuuden arvioida ja kirkastaa käytäntöjä yhdessä.
– Muutos antaa meille tilaisuuden kehittää toimintaamme entistä selkeämmäksi – ja rakentaa samalla vahvaa yhteisöllisyyttä ja luottamusta, joka kantaa uuteen ympäristöön.
Kohtaamisen kulttuuri näkyväksi
Työyhteisön ilmapiiri ja avoimuus ovat uuden johtotiimin keskiössä. Molemmat uskovat, että yhteisöllisyyden vahvistaminen tapahtuu arjen pienissä teoissa ja selkeässä viestinnässä.
– Nostamme onnistumisia näkyville, selkeytämme käytäntöjä ja kuuntelemme aktiivisesti. Kohtaamisella on väliä, Kati sanoo.
– Kaikkea ei voi eikä tarvitse uudistaa kerralla. Mutta kun pysähdytään yhdessä äärelle, ymmärretään paremmin mitä arjessa oikeasti tapahtuu ja mitä kannattaa kehittää, Pirjo lisää.
Psykologinen turvallisuus on molemmille johtajille perustavanlaatuinen arvo.
– Työyhteisön pitää olla paikka, jossa uskaltaa kysyä, erehtyä ja iloita onnistumisista yhdessä. Jokaisen pitää tulla nähdyksi ja kuulluksi, Pirjo korostaa.
Opiskelijat osana yhteisöä – nyt ja tulevaisuudessa
Myös opiskelijoiden kokemukseen halutaan panostaa. Ohjauksen ja perehdytyksen kehittäminen nähdään tärkeäksi osaksi työyhteisön vahvistamista, ei vain osastolla, vaan koko alalla.
– Opiskelijakokemuksen kehittäminen on laajemminkin sote-alalla keskiössä. Me haluamme olla tässä aktiivisesti mukana, Kati sanoo.
– Toivon, että opiskelijat kokevat tulevansa osaksi työyhteisöä, eivät vain ohjattaviksi. Esihenkilöt ovat täällä myös opiskelijoita varten, Pirjo täydentää.
– Harjoittelu antaa meillä valmiuksia potilaan kohtaamiseen, kädentaitoihin ja kirurgian laaja-alaisuuteen. Samalla se tarjoaa turvallisen ympäristön oppia ja kasvaa, Kati kertoo.
Katse eteenpäin – potentiaalia on kaikkialla
Assiin muutto tarjoaa hyvän tilaisuuden tarkastella toimintaa uusin silmin. Kati ja Pirjo haluavat nostaa esiin osaston osaamisen ja työyhteisön vahvuudet, sekä sisäisesti että ulospäin.
– Toivon, että henkilöstö itse huomaa, miten suurella sydämellä he tekevät töitä joka päivä. Potentiaalia on paljon, ja meidän tehtävämme on mahdollistaa sen esiin nouseminen, Pirjo sanoo.
– Vuoden päästä haluaisin kuulla, että tänne on mukava tulla töihin ja että opiskelija kokee oppineensa meillä taitoja, jotka kantavat pitkälle, Kati summaa.
Arvot ohjaavat – ja näkyvät arjessa
Yhteinen arvopohja yhdistää Katin ja Pirjon johtajuutta: yhdenvertaisuus, avoimuus, rohkeus ja tiimityö näkyvät heidän työssään päivittäin.
– Työyhteisö rakentuu luottamuksesta, yhdessä oppimisesta ja vastuusta. Kun uskalletaan kohdata vaikeatkin asiat avoimesti, syntyy tila kasvulle, Kati sanoo.
– Tavoitteeni on olla rakentamassa ympäristöä, jossa jokainen tietää olevansa tärkeä osa yhteisöä – ja jossa on hyvä tehdä merkityksellistä työtä yhdessä, Pirjo päättää.
Kirurgian osasto on uuden äärellä. Uusien yksikön vetäjien myötä rakennetaan kulttuuria, jossa jokainen työntekijä ja opiskelija voi kasvaa, oppia ja voida hyvin – yhdessä.
Sairaala-apteekin arjen sankari – Terhi Osmala varmistaa turvallisen lääkehoidon joka päivä
Vaikka sairaala-apteekin työ on usein näkymätöntä, se on välttämätöntä.
Sairaala-apteekin arjen sankari – Terhi Osmala varmistaa turvallisen lääkehoidon joka päivä
ARTIKKELI / 05.06.2025
Vaikka sairaala-apteekin työ on usein näkymätöntä, se on välttämätöntä.
05.06.2025
ARTIKKELI / 05.06.2025
Sairaala-apteekin arjen sankari – Terhi Osmala varmistaa turvallisen lääkehoidon joka päivä
Kun potilas saa tarvitsemansa lääkkeen oikeaan aikaan ja turvallisesti, taustalla on usein Terhi Osmalan ja hänen kollegoidensa tarkkaa ja osaavaa työtä.
Terhi on farmaseutti Kanta-Hämeen keskussairaalan sairaala-apteekissa ja täysin omassa elementissään, jo 25 vuoden ajan.
Vuonna 1999 vastavalmistunut farmaseutti sai yllättävän puhelun apteekkarilta – kiinnostaisiko työ sairaalassa? Sairaalamaailma oli Terhille tuolloin vieras, mutta uteliaisuus vei voiton ja tänä päivänä Terhi on yksi sairaala-apteekin vakiokalustosta.
– Täällä ollaan vieläkin, joten työ ja työpaikka ovat olleet minulle todella mieluisia, Terhi hymyilee.
Monipuolinen ja merkityksellinen arki
Terhin päivät kuluvat pääasiassa lääkkeenvalmistuksessa ja solunsalpaajavalmistuksessa. Aamupäivisin tehdään kiireelliset solunsalpaajavalmisteet, jotka lähtevät tarvittaessa myös Forssaan ja Riihimäelle.
– Valmistuksia tehdään osastojen tilausten mukaisesti ja aina kiireellisimmät ensisijalla.
Sairaala-apteekki toimii tiiviissä yhteistyössä osastojen kanssa, ja tärkeänä osana Terhin työtä on myös lääkeneuvonta muille ammattilaisille sekä lääkkeiden jakelu.
– Tämä ei ole työ, jonka oppii koulussa. Työssä oppiminen vie aikaa ja vaatii hyvän perehdytyksen, joten osaavista työntekijöistä on syytä pitää kiinni.
Terhi muistaa lähiajalla tilanteen, jossa potilaalle piti nopeasti saada elintärkeä lääke, jota ei saanut valmiina. Moniammatillinen tiimi toimi saumattomasti, tilaus lähti, raaka-aine toimitettiin taksilla, analysoitiin, valmistettiin ja toimitettiin osastolle muutamassa tunnissa.
– Kaikki tiesivät oman roolinsa ja yhteistyö toimi täydellisesti. Siitä tuli hyvä mieli.
Positiivisuutta ja puutarhaterapiaa
Vaikka arki voi olla kiireistä, Terhi kantaa ilon ja rauhallisuuden mukanaan työpaikalle.
– Olen luonteeltani positiivinen ja tykkään työstäni, se varmasti näkyy.
Työyhteisö koostuu noin 20 apteekkilaisesta sekä useista eri rooleissa toimivista kollegoista. Yhteistyö on tiivistä ja monialaisuus rikkaus. Myös kollegat kuvailevat Terhiä lämmöllä.
– Terhi on luonteeltaan erittäin mukava, iloinen, tunnollinen, ratkaisukeskeinen ja auttaa uusia perehtymään ilomielin. Hän on todellinen työnsä asiantuntija ja apteekin pisimpään palvellut henkilö!
Vapaa-aikana Terhi rentoutuu luonnossa, lenkkeillen ja kirjoja lukien. Kesäisin kasvimaa ja kukkapenkit tarjoavat mukavaa puuhaa.
– Kolmen lapsen harrastukset pitävät arjen vauhdissa, mutta teen sitä mielelläni. Erityisen palkitsevia hetkiä ovat asiakkaiden kiitokset ja onnistuneet yhteiset ponnistukset. Meillä keskustellaan ja jaetaan ilot keskenämme. Yhteistyössä onnistumisen tunne moninkertaistuu.
Terhin tavoitteena on kehittää edelleen omaa ammattitaitoaan ja pysyä mukana muutoksissa. Assi-sairaalan valmistuminen tuo mukanaan uutta automatiikkaa sairaala-apteekkiin.
– Se vaatii perehtymistä, mutta vapauttaa aikaa uudenlaiseen työhön.
Terhi näkee oman roolinsa osana laajempaa hyvinvointia.
– Vaikka sairaala-apteekin työ on usein näkymätöntä, se on välttämätöntä. Olemme taustalla varmistamassa, että hoito on turvallista ja vaikuttavaa joka päivä.
Uusi tutkimus parantaa potilasturvallisuutta Kanta-Hämeessä
Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa hyvinvointialueen kehittämistyöhön.
Uusi tutkimus parantaa potilasturvallisuutta Kanta-Hämeessä
ARTIKKELI / 03.06.2025
Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa hyvinvointialueen kehittämistyöhön.
ARTIKKELI / 03.06.2025
Uusi tutkimus parantaa potilasturvallisuutta Kanta-Hämeessä
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen laitehallinta-asiantuntija Kauro Mulari on tehnyt merkittävän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön, jonka tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Tutkimus käsittelee lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtamista hyvinvointialueen kontekstissa ja tuo esiin keinoja kehittää osaamista systemaattisesti.
Opinnäytetyö Lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtaminen hyvinvointialueella (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2025) perustuu 11 tulosaluejohtajan haastatteluun ja laadulliseen tutkimusotteeseen. Tulokset osoittavat, että lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtaminen on keskeinen osa toimivaa johtamisjärjestelmää, mutta kehittymiselle on esteitä.
Keskeisimmät haasteet liittyvät työkuormaan, resurssien niukkuuteen ja taloudelliseen tilanteeseen. Tutkimuksessa nousi esiin erityinen tarve koulutukselle, joka liittyy riskien tunnistamiseen, potilasturvallisuuteen sekä lainsäädännön tuntemukseen.
Tutkimuksessa esitetään myös kehitysehdotuksia, joilla osaamisen johtamista voidaan edelleen vahvistaa. Näitä ovat muun muassa organisaation kulttuurianalyysin toteuttaminen, lähijohtajille suunnattavan tutkimuksen tekeminen sekä koulutusten vaikuttavuuden selvittäminen.
– Ammattimaisella osaamisen johtamisella on mahdollisuus nostaa vaikeassakin tilanteessa organisaation kyvykkyyttä ja saada aikaan innostusta, joka alkaa ruokkia itse itseään, Mulari sanoo.
Opinnäytetyö tarjoaa arvokasta tietoa hyvinvointialueen kehittämistyöhön ja toimii hyödyllisenä työkaluna osaamisen johtamisen vahvistamisessa ja potilasturvallisuuden parantamisessa.
Linkki tutkimukseen: https://www.theseus.fi/handle/10024/882747