Uutiset
Kaikki uutiset
Osallistu syksyn 2024 etäryhmiin!
Voit osallistua ryhmän yhteen tai useampaan tapaamiseen.
Osallistu syksyn 2024 etäryhmiin!
UUTINEN / 09.09.2024
Voit osallistua ryhmän yhteen tai useampaan tapaamiseen.
09.09.2024
UUTINEN / 09.09.2024
Osallistu syksyn 2024 etäryhmiin!
Mitä etäryhmä tarkoittaa?
Etäryhmät ovat verkossa toteutettavia ryhmätapaamisia, joissa keskitymme tiettyyn terveyden tai hyvinvoinnin teemaan. Voit osallistua ryhmiin, jos olet Kanta-Hämeen alueen asukas. Voit osallistua ryhmän yhteen tai useampaan tapaamiseen.
Etäryhmätoiminta ei vaadi erityisiä taitoja tai välineitä. Voit liittyä ryhmään omalta kotisohvaltasi, kunhan sinulla on käytössäsi internet-yhteys ja tietokone, tabletti tai älypuhelin.
Maksaako etäryhmään osallistuminen?
Syksyn 2024 etäryhmiin osallistuminen on maksutonta.
Näitä etäryhmiä järjestämme syksyllä 2024
Elintapaohjauksen etäryhmä
Ryhmä on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuville aikuisille, jotka kaipaavat tukea elintapoihinsa. Voit osallistua yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle. Mikäli olet tekemässä elintapamuutoksia, suosittelemme osallistumista jokaiselle kerralle.
Ryhmä kokoontuu syksyllä 2024 seuraavasti:
- Motivaatio 11.9.2024 klo 16.30–18.00 Liity ryhmään tästä
- Ravitsemus 25.9.2024 klo 16.30–18.00 Liity ryhmään tästä
- Uni 9.10.2024 klo 16.30–18.00 Liity ryhmään tästä
- Liikkuminen 23.10.2024 klo 16.30–18.00 Liity ryhmään tästä
- Mielen hyvinvointi 6.11.2024 klo 16.30–18.00 Liity ryhmään tästä
- Eväät hyvään arkeen 27.11.2024 klo 16.30–18.00 Liity ryhmään tästä
Etäryhmän osallistujamäärää ei ole rajoitettu, eikä ryhmään tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
Ryhmään pääsy vaatii kirjautumisen ja osallistuminen kirjataan potilastietojärjestelmään.
Tietoa tyypin 2 diabeteksesta
Ryhmä on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asuville ja tyypin 2 diabetes -diagnoosin saaneille.
Tietoa tyypin 2 diabeteksesta -ryhmän ohjaussisällöt on jaettu neljään eri osuuteen (osa 1, 2, 3 ja 4).
- Osa 1: tietoa diabeteksesta sairautena ja sen vaikutuksista elämääsi.
- Osa 2: tietoa diabeteksen elintapahoidosta.
- Osa 3: tietoa diabetesyhdistyksen ja -liiton toiminnasta sekä suun terveydestä.
- Osa 4: tietoa tyypin 2 diabeteksen insuliinihoidosta erikoissairaanhoidon konsultoivalta diabeteshoitajalta.
Ryhmä kokoontuu syksyllä 2024 seuraavasti:
- Osa 1: 10.9.2024 klo 16.30–18.00 Liity ryhmään tästä
- Osa 2: 17.9.2024 klo 16.30–18.00 Liity ryhmään tästä
- Osa 3: 24.9.2024 klo 16.30–18.00 Liity ryhmään tästä
- Osa 4: 1.10.2024 klo 16.30–18.00
Etäryhmän osallistujamäärää ei ole rajoitettu, eikä ryhmään tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Voit osallistua yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle. Ryhmä vaatii kirjautumisen ja osallistuminen kirjataan potilastietojärjestelmään.
Aluehallitus päätti aikaistaa Assi-sairaalan luovutusta
Maanantain kokouksessa päätettiin myös hälytysrahasopimusten uudelleenneuvottelusta.
Aluehallitus päätti aikaistaa Assi-sairaalan luovutusta
UUTINEN / 09.09.2024
Maanantain kokouksessa päätettiin myös hälytysrahasopimusten uudelleenneuvottelusta.
UUTINEN / 09.09.2024
Aluehallitus päätti aikaistaa Assi-sairaalan luovutusta
Ahveniston sairaalahankkeen eli Assin luovutusaikataulua on päätetty aikaistaa 2,5–3 kuukaudella. Aiemman suunnitelman mukaan Assi-sairaala olisi siirtynyt rakentamisesta vastaavalta allianssilta hyvinvointialueelle vuoden 2025 lopussa. Uuden aikataulun mukaan luovutus on syys-lokakuussa 2025. Aluehallitus hyväksyi uutta luovutusaikataulua ja Assi-sairaalan tavoitekustannuksen korotusta koskevan sopimuksen maanantain kokouksessaan.
Hanke on edennyt hyvin aikataulussaan, minkä vuoksi luovutuksen aikaistaminen on mahdollista. Aikaistamisen taustalla on myös kustannustekijöitä: aikaistaminen laskee käyttökuluja, kun kahden sairaalan yhtäaikainen ylläpitoaika lyhenee noin kuudella kuukaudella. Lisäksi luovutuksen aikaistaminen mahdollistaa toimintojen siirtymisen nykyisestä keskussairaalasta Assiin ennen kesälomakautta 2026. Samalla pystytään pienentämään vanhan sairaalan käyttöön liittyviä toiminnallisia ja teknisiä riskejä.
Aluehallituksen hyväksymässä sopimuksessa nostetaan Assi-hankkeen tavoitekustannusta seitsemällä miljoonalla eurolla. Korotuksella pystytään pienentämään merkittävästi lakisääteisten palvelujen tuottamiseen liittyviä toiminnallisia riskejä ja pienentämään käyttötalousmenoja alijäämien kattamiseksi.
Korotuksella saadaan myös sovittua kohonneiden rakennuskustannusten kompensointi. Allianssin palveluntuottajat ovat vuosina 2022 ja 2023 esittäneet, että Oma Hämeen tulisi tilaajana korvata allianssin palveluntuottajille Venäjän hyökkäyssodan, koronaepidemian ja yleisen kustannustason noususta aiheutuneita kustannuksia.
Nyt sovittu tavoitekustannus ei ole Assi-sairaalan lopullinen hinta. Tämänhetkinen arvio rakennuskustannuksista on 384 miljoonaa euroa. Se pitää sisällään myös Assi-sairaalan M- ja P-osien (henkilöstöravintola ja pysäköintilaitos) kustannukset.
Aluehallituksen jäsen Aapo Reima (vas.) ehdotti asian jättämistä pöydälle sekä päätösesityksen hylkäämistä. Kumpaakaan ehdotusta ei kannatettu. Reima jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Allianssin kanssa solmittavan sopimuksen lisäksi aluehallitus hyväksyi Assi-hankkeen päivitetyn riskienhallintasuunnitelman.
Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös laajasti Oma Hämeen taloustilannetta, joista julkaistaan oma tiedote myöhemmin.
Nykyiset hälytysrahasopimukset irtisanotaan
Aluehallitus päätti maanantain kokouksessaan myös hälytysrahaa koskevien paikallisten sopimusten irtisanomisesta. Asia oli esillä aluehallituksessa myös 26. elokuuta, mutta silloin aluehallitus palautti asiaan uudelleen valmisteltavaksi.
Oma Hämeessä on voimassa kaksi paikallista virka- ja työehtosopimusta koskien hälytysrahaa. SOTE- ja pelastustoimialalla hälytysrahaa maksetaan Oma Hämeessä 120 euroa. Valtakunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa hälytysrahan suuruus on 7,61 euroa. Kaikilla hyvinvointialueilla on käytössä valtakunnallista virka- ja työehtosopimusta korkeampi korvaustaso. Korona-aika ja hyvinvointialueuudistus ovat nostaneet hälytysrahakorvausten tasoa, riippuen hyvinvointialueiden henkilöstötilanteesta.
Aluehallituksen päätöksellä ja työantajan esityksestä hälytysrahaa koskevat paikalliset sopimukset irtisanotaan 9. syyskuuta alkaen. Sopimusten irtisanomisaika on kolme kuukautta, joten hälytysrahojen maksaminen nykykäytännön mukaan loppuu joulukuun alussa. Neuvottelut uudesta sopimuksesta käynnistetään välittömästi. Aluehallitus hyväksyy uuden sopimuksen ennen sen käyttöönottoa.
Hälytysrahalla tarkoitetaan korvausta työhön saapumisesta tilanteessa, jossa työnantaja kutsuu työntekijän tai viranhaltijan työhön hänen vapaa-aikanaan tai suunniteltuja työvuoroja muutetaan muutoin sopimuksessa mainituilla tavoilla. Hälytysrahan maksamisesta päättää lähijohtaja.
Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 23. syyskuuta.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta vieraili Hämeenlinnassa keskiviikkona
Valiokunta kiertää tutustumassa hyvinvointialueiden kehitystyöhön opintomatkoillaan.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta vieraili Hämeenlinnassa keskiviikkona
UUTINEN / 05.09.2024
Valiokunta kiertää tutustumassa hyvinvointialueiden kehitystyöhön opintomatkoillaan.
UUTINEN / 05.09.2024
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta vieraili Hämeenlinnassa keskiviikkona
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta vieraili keskiviikkona Hämeenlinnassa. Oma Hämeeseen tehty vierailu oli osa valiokunnan ensimmäistä opintomatkaa hyvinvointialueille. Opintomatkojen tarkoitus on edistää aitoa vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa ja tutustua alueilla tehtävään kehitystyöhön. Kanta-Hämeen lisäksi valiokunta vieraili ensimmäisellä opintomatkallaan Keski-Suomessa.
– Tavoitteena on lisätä valiokunnan ymmärrystä alueellisista haasteista ja hyvinvointialueiden erilaisista ratkaisumalleista. Näin voimme edistää parhaiden käytäntöjen jakamista hyvinvointialueiden kesken, kertoo valiokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Krista Kiuru (sd.).
Valiokunnan vierailua isännöivät aluevaltuuston puheenjohtaja Juha Isosuo (kok.), aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) ja hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. Valiokunta tutustui päivän aikana Oma Hämeen perhekeskuksen toimintaan Uppsala-talossa. Valiokunnalle esiteltiin muun muassa Arjen kesyttämön toimintaa. Kesyttämöstä lapsiperheet saavat matalan kynnyksen palvelua ilman jonoja. Toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä.
Kaisa Lepola nosti omassa esityksessään esiin Oma Hämeessä tehtyä kehitystyötä, talousohjelmien onnistumisia sekä palveluverkon uudistusta. Lepolan mukaan Suomeen tarvitaan luottamusta kasvattavaa keskustelukulttuuria. Tätä voivat olla osaltaan edistämässä seuraavalle valtuustokaudelle valittavat uudet päättäjät.
– Hyvinvointialueella on tehty paljon onnistunutta uudistustyötä. Esimerkiksi asiakaspalautteissa palveluiden käyttäjät antavat enemmän positiivista palautetta kuin negatiivista. Julkisen keskustelun perusteella syntyvä yleinen mielikuva hyvinvointialueiden toiminnasta ei siis vastaa palveluiden käyttäjien kokemuksia.
Hyvinvointialuejohtaja esitteli hyvinvointialueen taloustilannetta. Olli Naukkarinen painotti, että hyvinvointialueiden toiminnan arvioinnissa olisi oltava yhteys siihen, miten kustannustehokkaasti palvelut järjestetään.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle esiteltiin lisäksi Oma Hämeen asiakaslähtöistä toimintamallia. Malli perustuu asiakastiedon hyödyntämiseen, jonka avulla palveluja voidaan kohdentaa tarkemmin asiakkaille. Oma Häme ehdottikin valiokunnalle kansallisen, asiakaskeskeisen tietomallin luomista. Tietomallin avulla saataisiin ajantasaista vertailutietoa, yhdenmukaista tutkimustietoa ja tehokasta tietotuotantoa. Oma Häme on valmis ottamaan vastuuroolia kansallisen tietomallin luomisessa ja tarvittavan lainsäädäntötyön valmistelussa.
– Tiedolla johtamisessa Kanta-Hämeessä vaikuttaa olevan tekemisen meininki mitattavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Sote-uudistuksen hyödythän syntyvät kansalaisille nimenomaan vaikuttavuudesta, ei esim. hoidon saatavuudesta, totesi Krista Kiuru.
Keskiviikkoinen vierailu tarjosikin onnistuneesti valiokunnalle arvokkaita näkemyksiä ja vahvisti yhteistyön merkitystä hyvinvointialueiden kehittämisessä.
HÄME24- harjoitus testasi hyvinvointialueen valmiutta
Oma Häme osallistui viranomaisten yhteiseen, virtuaaliseen johtamisharjoitukseen.
HÄME24- harjoitus testasi hyvinvointialueen valmiutta
UUTINEN / 05.09.2024
Oma Häme osallistui viranomaisten yhteiseen, virtuaaliseen johtamisharjoitukseen.
UUTINEN / 05.09.2024
HÄME24- harjoitus testasi hyvinvointialueen valmiutta
Oma Häme osallistui keskiviikkona ja torstaina Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään HÄME24-valmiusharjoitukseen. Harjoitus on osa aluehallintovirastojen alueellista varautumista. Harjoitukseen osallistuivat myös Kanta-Hämeen kunnat sekä muita alueen viranomaisia ja toimijoita.
HÄME24 oli toiminnallinen johtamisharjoitus, jonka keskiössä ovat organisaatioiden kriisijohtaminen sekä yhteistyö häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Toimintatapoja harjoiteltiin virtuaalisella harjoitusalustalla, joten harjoitus ei näkynyt katukuvassa.
Oma Hämeestä harjoitukseen osallistui hyvinvointialueen johtoa sekä asiantuntijoita viestinnästä, pelastuslaitokselta, terveydenhuollosta, perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluista ja ikäihmisten palveluista. Osallistujat pääsivät harjoittelemaan poikkeusolojen yhteistyötä hyvinvointialueen sisällä sekä suhteessa kuntiin ja muihin toimijoihin.
– Harjoitus opetti paljon ja nosti esiin hyödyllisiä asioita, toteaa ikäihmisten palveluiden vs. toimialajohtaja Jorma Haapanen.
Oma Hämeelle harjoitus tarjosi mahdollisuuden testata kriisitilanteiden johtamista ja kriisiviestintää.
– Olen erittäin tyytyväinen hyvinvointialueen suoriutumiseen harjoituksessa ja henkilöstön motivaatioon, kiittelee hyvinvointialueen valmiuspäällikkö Tatu Pulkkinen.
Terveydenhuollon osallistujat kokivat harjoituksen käytännönläheiseksi ja hyödylliseksi.
– Tulemme hyödyntämään näitä kokemuksia päivittäessämme valmissuunnitelmaamme ja kehittäessämme poikkeusolojen yhteistyötä. Tämä on jo itsessään vahvistanut eri toimintojen yhteistyön sujuvuutta poikkeusoloissa, sanoo terveyspalvelujen toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.
Hyvä viestintäharjoitus
Harjoituksessa osallistujat varautuvat kuvitteellisiin poikkeusoloihin ja väestönsuojelutilanteeseen. Harjoituksen skenaariossa kansainvälinen tilanne on kiristynyt, minkä vuoksi turvallisuustilanne Suomessa on heikentynyt. Samalla kriittisen infrastruktuurin toiminta on häiriintynyt ja sotilaallisen voimankäytön uhka on kasvanut. Harjoituksen teema on ajankohtainen ja tärkeä.
Harjoituksen skenaarion mukaisesti Oma Hämeessä suunniteltiin poikkeusolojen vuoksi kiireettömien palvelujen alasajoa ja henkilöstön sijoittamista kriittisiin tehtäviin vuoroissa. Esimerkiksi perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa harjoiteltiin kiireellisen palvelutarpeen arvioinnin ja psykososiaaliseen tuen organisoimista vastaanotto- ja järjestelykeskukseen sekä evakuointikeskuksiin.
– Harjoituksen aikana testasimme, kuinka hyvin saamme koottua tiedon käytettävissä olevasta henkilöstöresurssista. Tämä oli myös hyvä harjoitus viestinnän testaamiseen. Tällaisissa tilanteissa jatkuva viestintä on olennaisen tärkeää moneen suuntaan, pohtii lastensuojelun tulosaluejohtaja Taija Ylätalo.
HÄME24-harjoituksella pyritään kehittämään osallistuvien organisaatioiden oman toimintavalmiuden ohella erityisesti viranomaisten yhteistoimintaa ja tilannetietoisuutta.
– Tämä oli ensimmäinen, laajan johtamisen harjoitus koko hyvinvointialueen historiassa. Saimme selkeytettyä kuntien ja hyvinvointialueen vastuita järjestelyjen ja tukitarpeiden osalta, toteaa valmiuspäällikkö Pulkkinen.
Asiakaspalautteen uudistus etenee – palautteen jättäminen verkkosivujen kautta helpottuu
Vapaamuotoisen palautteen käsittely paranee syyskuun alussa.
Asiakaspalautteen uudistus etenee – palautteen jättäminen verkkosivujen kautta helpottuu
UUTINEN / 03.09.2024
Vapaamuotoisen palautteen käsittely paranee syyskuun alussa.
UUTINEN / 03.09.2024
Asiakaspalautteen uudistus etenee – palautteen jättäminen verkkosivujen kautta helpottuu
Oma Häme jatkaa asiakaspalautekokonaisuuden uudistusta ja sitä tukevan järjestelmän käyttöönottoa. Kesän aikana laajennettiin tekstiviestitse vastattavan asiakaskyselyn käyttöä ja lisättiin palautelaitteita hyvinvointialueen toimipisteisiin.
Syyskuun alussa verkkosivujen kautta jätettävän palautteen käsittely uudistuu. Samalla palautteen antaminen helpottuu asiakkaille, kun Oma Hämeen verkkosivuilla otetaan käyttöön yksi, yhtenäinen palautelomake. Nyt asiakkaat voivat jättää kiitoksia ja kehittämisideoita hyvinvointialueen palveluista yhdellä lomakkeella. Palaute ohjautuu oikealle käsittelijälle lomakkeen kohdennusvalikoiden kautta. Kaikki palvelut eivät näy vielä valikossa, joka täydentyy syyskuun aikana. Jos valinta tuntuu vaikealta, voi palautteen jättäjä valita myös "Muu" tai "Yleinen palaute" -vaihtoehdon.
Täältä löydät uuden palautelomakkeen
Voit jättää palautteen joko nimettömänä tai omien yhteystietojesi kera. Tavoitteenamme on käsitellä asiakaspalaute seitsemän vuorokauden kuluessa. Huomioithan, ettet kirjoita palautelomakkeelle hoitoon tai palveluun liittyvää, henkilökohtaista ja tunnistettavaa tietoa. Jos sinulla on kysyttävää omasta hoidostasi tai käynnistäsi, olethan yhteydessä suoraan hoitavaan yksikköön.
Sinulla on myös oikeus tehdä muistutus, jos olet tyytymätön hoitoosi tai palveluusi. Tällöin saat kirjallisen vastineen noin neljän viikon kuluessa. Lisätietoa muistutuksesta ja muista oikeudellisista keinoista löydät Asiakkaan ja potilaan oikeudet - sivulta.
Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden palvelut eivät ole kriisissä
Vaikka keskustelu alueiden taloudesta on vilkasta, hyvinvointialueiden palvelut toimivat vahvasti.
Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden palvelut eivät ole kriisissä
UUTINEN / 02.09.2024
Vaikka keskustelu alueiden taloudesta on vilkasta, hyvinvointialueiden palvelut toimivat vahvasti.
UUTINEN / 02.09.2024
Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden palvelut eivät ole kriisissä
Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan hyvinvointialueiden palveluista, vaikka keskustelu taloudesta käy vilkkaana, korostavat hyvinvointialuejohtajat yhteisesti. Oma Häme on mukana hyvinvointialuejohtajien H23-verkostossa.
Viime viikkojen julkista keskustelua hyvinvointialueiden määristä, Uudenmaan erillisratkaisun tulevaisuudesta ja alueiden rahoitusmallista on käyty tilanteessa, jossa Suomen suurimman sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon alusta on vasta alle kaksi vuotta.
Keskustelun keskiössä on alueiden talous. Hyvinvointialueiden johtajat korostavat, että asukkaiden ja alueiden henkilöstön ei kuitenkaan tarvitse kantaa huolta hyvinvointialueiden palveluista.
”Viestimme on tämä: hyvinvointialueen lakisääteiset palvelut turvataan”, sanoo hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.
Monet hyvinvointialueiden palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta
Kaikki hyvinvointialueet kehittävät haastavasta talouden tilanteesta ja väestön palvelutarpeen kasvusta huolimatta toimintaansa siten, että palvelut vastaavat alueen asukkaiden tarpeita.
Vastoin yleistä käsitystä, monet hyvinvointialueiden järjestämistä palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta.
”Palvelujen uudistuminen näkyy jo arjessa”, sanoo Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja.
Esimerkiksi hoitotakuun mukainen perusterveydenhuollon hoitoon pääsy on kohentunut sote-uudistuksen jälkeen. Koko maan tasolla jonot erikoissairaanhoitoon, asumispalveluihin ja päivystyksestä vuodeosastolle ovat lyhentyneet merkittävästi. Henkilöstöpula on monella alueella taittunut. Sujuvat digitaalisen asioinnin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhä useamman suomalaisen ulottuvilla.
Talouden tasapainon lisäksi on tärkeää varmistaa luottamus hyvinvointialueiden palveluihin
Hyvinvointialuejohtajat ovat sitoutuneita siihen, että talous saadaan hyvinvointialueiden osalta tasapainoon. Tämän tulee kuitenkin tapahtua turvallisesti ja hallitusti, ihmisten lakisääteiset palvelut ja luottamus säilyttäen.
Talouden tasapainoa ja luottamuksen ilmapiiriä ei voida saavuttaa yksin. Molempien tueksi tarvitaan kansallisella tason tukea ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Väestön luottamuksen saavuttamisessa hyvinvointialueet ovat itse keskeisessä roolissa.
Hyvinvointialueiden toiminnan muuttaminen perustuu muutoksiin lainsäädännössä ja rahoituksessa. Merkittävät säästöt edellyttävät velvoittavan lainsäädännön purkamista. Vahva aluepoliittinen päätöksentekokyky on keskeinen tekijä uudistusten onnistumisessa.
Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että nyt nähtävät talouden haasteet olisivat toteutuneet myös aiemmassa mallissa, jossa palvelujen järjestäminen oli kuntien ja kuntayhtymien vastuulla.
Sote-menojen kasvun takana ovat ennen kaikkea inflaatio, palkkaratkaisut, palvelutarpeen lisääntyminen ja koronan jälkeinen hoitovelka, ei palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille. Työ alueellisesti ja kansallisesti yhdenvertaisen palvelujärjestelmän puolesta on alueilla vahvasti käynnissä ja jatkuu päämäärätietoisesti.
Hyvinvointialueiden johtajien H23-verkoston jäsenet:
Sanna Svahn
H23 verkoston puheenjohtaja
Marina Kinnunen
H23-verkoston 1. varapuheenjohtaja
Ilkka Luoma
H23-verkoston 2. varapuheenjohtaja
Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Matti Bergendahl, toimitusjohtaja, HUS-yhtymä
Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue
Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue
Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue
Juha Jolkkonen, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja, Helsinki Tero Järvinen, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue
Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Katja Virta, johtajaylilääkäri, vt. hyvinvointialuejohtaja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Timo Halonen, vt. hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue
Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue
Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue
Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kirjoittaa blogissaan valtion ohjauksen ongelmista.
Blogi: Motivoivatko moitteet?
ARTIKKELI / 06.09.2024
Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kirjoittaa blogissaan valtion ohjauksen ongelmista.
06.09.2024
ARTIKKELI / 06.09.2024
Blogi: Motivoivatko moitteet?
Keskustelin tällä viikolla lastensuojelun tilanteesta toimialan johdon kanssa. Budjetti oli ylittynyt, koska lastensuojeluun oli onnistuttu rekrytoimaan mitoituksen mukainen määrä päteviä sosiaalityöntekijöitä palvelukseemme.
Tilanne ei ole kovin tyypillinen Suomessa. Kuntapohjaisessa järjestelmässä rekrytointeja ei saatu tehtyä ja näin ollen rahaakaan ei oltu aiemmin käytetty. Täytettävät virkapohjat siirtyivät sote-uudistuksen mukana hyvinvointialueelle, mutta rahaa ei siirtynyt, koska rekrytoinneissa ei aiemmin onnistuttu.
Jäin pohtimaan, tulisiko minun nyt moittia itseäni siitä, etten jo keväällä huomannut puuttua budjettiylitykseen? Vai pitäisikö moittia johtoa palvelun saattamisesta ensi kerran maakunnan historiassa lainmukaiseen tilaan? Vai moittisinko kenties kuntia asian laiminlyömisestä? Valtiovarainministeriötä siitä, ettei rahoitusmalli huomioi tällaista tilannetta? Vai sosiaali- ja terveysministeriötä mitoituksen säätämisestä ilman rahoitusta? Ja mikä näistä moitteista mahtaisi auttaa niitä kantahämäläisiä lapsia eniten?
Valtiolla on kolme keinoa ohjata hyvinvointialueita. Normiohjaus, jossa sosiaali- ja terveysministeriö tai sisäministeriö (pelastustoimen osalta) kirjoittelevat lakeja, asetuksia ja muita ohjeita, joiden noudattamista aluehallintovirasto ja Valvira valvovat. Sitten on resurssiohjaus, jossa valtiovarainministeriö antaa rahoitusta, sen mukaan, mihin eduskunnan enemmistön mielestä kansantaloudellamme on varaa ja valvoo rahan käyttöä.
Kolmantena välineenä on informaatio-ohjaus. Se on tarkoitettu vuorovaikutukseen ohjaavien ministeriöiden ja hyvinvointialueiden välillä. Informaatio-ohjaus toimisi varmasti erinomaisesti, jos normiohjaus ja resurssiohjaus olisivat edes teoriassa sovitettu yhteen. Kun lain vaatimukset ja myönnetty rahoitus eivät kohtaa, muuttuu informaatio-ohjaus moiteohjaukseksi, jossa normiohjausta ja resurssiohjausta edustavat tahot pyrkivät kokouksissa, ja nyttemmin myös julkisuudessa, patistelemaan alueita oman intressinsä suuntaan.
Lopputuloksena on loputon moitepuhe. Joko normien rikkomisesta tai budjetin ylityksestä. Kun se jatkuu riittävän pitkään, siitä vaan lakkaa välittämästä.
Joko olisi aika myös sille, että iloittaisiin edes hetki onnistumisista? Niitäkin on.
Olli Naukkarinen, hyvinvointialuejohtaja
Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.
Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”
ARTIKKELI / 29.04.2024
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.
ARTIKKELI / 29.04.2024
Eemeli Kuvaja: “On parempi avoimesti ihmetellä ja kysyä kuin vetää omia johtopäätöksiä”
Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskentelevä Eemeli Kuvaja kiittää työpaikkaansa yhdenvertaisuudesta. Kuvaja tietää, kuinka vaikeita tilanteita lyhytkasvuiset kohtaavat niin työ- kuin siviilielämässä, ja haluaa avoimuudellaan muuttaa maailmaa paremmaksi.
Eemeli Kuvaja, 34, valmistui sosiaalityöntekijäksi tänä keväänä. Hän kertoo tienneensä jo pitkään, että sosiaalityö on maailman paras työ, ja että hän sopii hommaan hyvin.
– Puhtaan sattuman ja tuttujen henkilöiden kautta päädyin aikoinaan kesätöihin sihteeriksi sosiaalitoimeen. Lopulta tein töitä aika laajalla skaalalla. Minusta näkyi kunnioitus työtä kohtaan sekä kyky oppia ja mukautua, joten työkaverit kehottivat lähteä opiskelemaan alaa, Kuvaja muistelee.
Opiskeluiden aikana hän kokeili jo sosiaali- ja kriisipäivystystä ja on tehnyt myös vapaaehtoista pelastustyötä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä pesti on jatkunut pian vuoden, ja työhaastattelusta lähtien kaikki on sujunut mallikkaasti.
Koska Kuvaja on lyhytkasvuinen, kohtaaminen uusien ihmisten kanssa tuo aina hetken hämmennyksen. Rohkeus kysyä kuitenkin laukaisee tilanteen.
– Lähijohtajani Terhi Saloranta soitti vielä työpaikkahaastattelun jälkeen ja uskalsi kysyä, että pystynkö esimerkiksi poistumaan nopeasti tai kantamaan pienen lapsen autoon. Nostan hänelle hattua rohkeudesta! Olen fyysinen tyyppi, ja tiesin, ettei noissa tule ongelmia.
– Minun on hyvä olla täällä, saan tehdä töitä samoin kuin muutkin ja voin luottaa työkavereihin.
“Harvoin he ehtivät jännittää tai kummastella”
Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat myös sujuneet hyvin, Kuvaja kertoo.
– Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kentällä asiakkaiden tilanteet ovat usein niin vaikeita, että harvoin he ehtivät minua jännittää tai kummastella. Päinvastoin he saattavat ajatella, että tuo työntekijäkin ymmärtää omakohtaisesti jotain siitä, kun on vaikeaa.
– Ajattelen, että lastensuojelun pitää olla yhdessä tekemistä, ei ylhäältä sanomista. Koen olevani sovittelija ja tulkki, ja siksi lyhytkasvuisuuteni on etu ja rikkaus, jos sen avulla pääsen lähelle asiakasta.
“Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus”
Kuvaja haluaa avoimuudellaan auttaa niitä lyhytkasvuisia, joilla ei mene niin hyvin. Hän teki gradunsakin lyhytkasvuisten yksinäisyyden kokemuksista, jotka usein linkittyvät myös työelämään.
On luonnollista vähän hämmentyä, kun tapaa vähemmistöön kuuluvan ihmisen, Kuvaja sanoo. Asenteet ja ennakkoluulot ohjaavat kuitenkin liikaa ajattelua. Harva tietää, että lyhytkasvuisen toimintakyky on usein huomattavasti parempi kuin monissa muissa vammoissa. Jos ei uskalleta kysyä, tehdään vääriä johtopäätöksiä.
– Lyhytkasvuisuus tulee näkyviin joka päivä. Ihmiset tuijottavat, suhtautuvat kuin lapseen tai pitävät toimintakyvyttömänä. Vaatii vahvaa persoonaa, ettei tämä kaikki vaikuttaisi yksityiselämään ja töihin pääsemiseen. Toivon siis, että mieluummin ihmetellään ja kysytään avoimesti, Kuvaja rohkaisee.
– Minulla sattuu olemaan tosi vahva resilienssi ja itsetuntemus, mutta monien muiden lyhytkasvuisten tilanne on toinen. Olisi hienoa, että hekin pääsisivät puhkeamaan kukkaan.
“Emme naura heille, vaan heidän kanssaan”
Kuvaja on mukana MTV3:n Tabu-ohjelmassa, jossa nauretaan yhdessä asioille, joille ei saisi nauraa. Lyhytkasvuisten jakso esitettiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna.
– Huumori on älyttömän hyvä keino päästä asioiden äärelle. Ohjelman ydin on se, että emme naura heille, vaan heidän kanssaan. Tiedostamme ongelmat ja taustat, mutta olemme samalla puolella, se on tie eteenpäin.
– Päätin lähteä ohjelmaan etenkin siksi, että voisin auttaa muita lyhytkasvuisia. Toivon, että ihmiset kohtaisivat paremmin ja rohkeammin kaltaisiani, joilla ei mene niin hyvin.
Kun esimerkiksi työn saaminen on ison kiven takana, motivaatio arvostaa työtä on todennäköisesti tosi korkealla ja se näkyy tekemisessä, Kuvaja muistuttaa. Ja nauraa päälle:
– Olemme positiivinen riski työnantajalle!
Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumero 03 629 6560 on avoinna ympäri vuorokauden. Mikäli olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaanottamaan asiakaspuheluita.
Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidamme:
• kiireelliset lastensuojeluasiat
• alaikäisten päihteidenkäyttöön ja rikollisuuteen liittyvät tilanteet
• perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet
• akuutit traumaattiset kriisitilanteet ensivaiheesta jatkotyöskentelyyn (esim. läheisen kuolema)
• tilanteet, joissa ikäihminen ei pärjää yksin kotona
• muut tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään
Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä annetaan myös konsultaatioapua muille viranomaisille.
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
ARTIKKELI / 05.04.2024
Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.
ARTIKKELI / 05.04.2024
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat tutustuivat taannoin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöhön. Yhteinen päivämme Hämeenlinnassa alkoi aamukahvien jälkeen nuotiopiirillä. Nuotiopiirissä sosiaalityöntekijämme kertoivat nykyisestä työstään ja siitä, keitä heillä on asiakkaina, sekä omista urapoluistaan. Sosiaalityöntekijäksi voi tulla hyvin erilaisten polkujen kautta ja se on rikkautta!
Pienen tauon jälkeen jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa opiskelijat saivat kysyä itselleen tärkeitä kysymyksiä ja kuulla lisää meidän ammattilaisten työstä. Kävimme keskustelua myös palvelujen järjestämisestä ja organisaatiosta. Aamupäivä oli täynnä vilkasta puheen sorinaa ja moni tuleva sosiaalityön ammattilainen sai kuulla arvokasta tietoa sosiaalityön arjesta. Myös meille jo työssä oleville sosiaalityöntekijöille opiskelijoiden kohtaaminen antoi paljon uusia ajatuksia ja uutta virtaa.
Yhteisen lounaan jälkeen opiskelijat suuntasivat omien toiveidensa mukaan tutustumaan vammaissosiaalityöhön ja Virvelinrantaan, Päivätuvalle, Ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan, ikäihmisten työhön ja väkivaltatyöhön. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua meidän toimitiloihimme.
Sysäyksen tutustumispäivälle antoi aiempi vierailumme Tampereen yliopistossa. Kävimme siellä esittelemässä sosiaalityön opiskelijoille hyvinvointialueen sosiaalityötä ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toivomme, että yhteys yliopiston ja opiskelijoiden kanssa säilyy ja jatkuu.
Taija Ylätalo, tulosaluejohtaja, lastensuojelu
Rita Juvonen, asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus