Uutiset
Kaikki uutiset
Ikäihmisten kotihoidon ostopalveluihin suunnitellaan laajennusta
Monituottajamallilla turvataan kotihoidon palveluiden riittävyys. Palvelutaso ja -laatu pysyvät ennallaan.
Ikäihmisten kotihoidon ostopalveluihin suunnitellaan laajennusta
UUTINEN / 05.12.2024
Monituottajamallilla turvataan kotihoidon palveluiden riittävyys. Palvelutaso ja -laatu pysyvät ennallaan.
UUTINEN / 05.12.2024
Ikäihmisten kotihoidon ostopalveluihin suunnitellaan laajennusta
Monituottajamallilla turvataan kotihoidon palveluiden riittävyys. Palvelutaso ja -laatu pysyvät ennallaan.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue suunnittelee ikäihmisten kotihoidon ostopalveluiden laajentamista nykyisestä. Aluehallitus saa maanantaina 9.12. hyväksyttäväksi esityksen palveluiden laajentumisesta. Tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä 250 asiakasta on siirtynyt ostopalveluihin ja sama määrä myös vuoden 2026 loppuun mennessä.
Suunnitelman mukaan vuoden 2026 loppuun mennessä noin 1200 kotihoidon asiakasta eli noin 40 % kaikista asiakkuuksista on ostopalveluiden tuottaman kotihoidon ja myönnettyjen palveluseteleiden piirissä. Tällä hetkellä määrä on noin 20 % kaikista asiakkuuksista.
Ostopalveluita kokeiltiin kesän aikana jo Riihimäen ja Janakkalan alueilla täydentämään kotihoidon palveluita ja syksystä 2024 lähtien kotihoidon asiakkaita on jo siirtynyt ostopalveluiden piiriin ensin Forssan ja Hämeenlinnan seuduilla. Joulukuussa muutoksia on tulossa vielä Hämeenlinnaan ja Riihimäelle niin, että vuoden 2024 aikana ostopalveluiden pariin on siirtynyt yhteensä 70–75 kotihoidon asiakasta koko hyvinvointialueella. Oma Häme on ollut jo yhteydessä niihin asiakkaisiin, joita muutos koskee.
Muutokset eivät vaikuta asiakkaiden palveluihin ja maksuihin, ainoastaan palveluntuottaja vaihtuu osalla asiakkaista. Asiakkaiden hoito ja palvelu jatkuu entiseen tapaan ja suunnitellusti, ja siirtymävaihe pyritään toteuttamaan mahdollisimman sujuvasti. Laadunvalvonta toteutetaan ostopalveluissa samoin kuin omissakin yksiköissä, sanoo kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala.
Ostopalveluista jopa 2,7 miljoonan euron säästöt
Monituottajamallin, jossa palveluita tarjotaan oman toiminnan lisäksi ostopalveluilla, tavoitteena on turvata kotihoidon palveluiden riittävyys. Ostopalveluiden käytöllä hillitään myös kustannusten kasvua, erityisesti vähentämällä ylityö- ja hälytyskorvauksia ja vuokratyövoiman tarvetta. Vuokratyövoiman käytön vähentymisen odotetaan myös parantavan asiakkaiden hoidon jatkuvuutta. Ostopalveluina tuotetaan lähihoitajan, sairaanhoitajan ja hoiva-avustajan tarjoamia palveluja. Yöaikaan toteutettavat kotihoitokäynnit ja turva-auttajakäynnit jäävät edelleen Oma Hämeen toiminnaksi, myös ostopalveluasiakkailla.
Hyvinvointialueen oman toiminnan siirto ostopalveluihin vaikuttaa kotihoidon henkilöstön määrään, liikkuvuuteen ja tiimien uudelleenorganisointiin. Tällä hetkellä kotihoidossa työskentelee yhteensä 787 työntekijää, joista vajaa sata on määräaikaisia työntekijöitä. Oman palvelutuotannon henkilöstömäärää sopeutetaan vuosien 2025–2026 aikana vuosittain noin 60–70 henkilötyövuoden verran. Sopeuttaminen on mahdollista toteuttaa henkilöstövaihtuvuuden ja eläköitymisen kautta.
Kotihoidon ostopalveluiden käyttöönotolla ei ole kotihoidon kokonaiskustannuksia lisäävää vaikutusta, vaan vuosien 2025–2026 osalta sen arvioidaan tuottavan kustannussäästöjä siten, että vuonna 2026 kustannussäästö on yhteensä 2,7 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024. Oman toiminnan siirtäminen ostopalveluihin edellyttää tiimikohtaisia ja henkilöstön liikkuvuuteen liittyviä yhteistoimintaneuvotteluita.
Joulun 2024 ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat
Osa Oma Hämeen terveysasemista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on kiinni.
Joulun 2024 ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat
UUTINEN / 05.12.2024
Osa Oma Hämeen terveysasemista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on kiinni.
UUTINEN / 05.12.2024
Joulun 2024 ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat
Joulun ja vuodenvaihteen aikaan osa Oma Hämeen terveysasemista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on viime vuosien tapaan kiinni. Pelastuspalveluissa ei ole sulkuja.
Joulun ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat on koottu sivulle omahame.fi/poikkeusaukioloajat. Tietoja päivitetään tarvittaessa. Ajantasaiset tiedot löytyvät myös palveluiden omilta sivuilta.
Katso tästä kaikki poikkeusaukioloajat
Tarvitsetko kiireellistä hoitoa? Katso tästä yhteystiedot
Ota yhteyttä, kun tarvitset apua – olemme täällä sinua varten!
Ensilinjapalvelut Oma Hämeessä – Helppo tapa ottaa yhteyttä, kun tarvitset apua, tilanteen arviointia tai neuvoa
UUTINEN / 04.12.2024
Ota yhteyttä, kun tarvitset apua – olemme täällä sinua varten!
UUTINEN / 04.12.2024
Ensilinjapalvelut Oma Hämeessä – Helppo tapa ottaa yhteyttä, kun tarvitset apua, tilanteen arviointia tai neuvoa
Ensilinjapalvelut ovat kaikkien Oma Hämeen alueen asiakkaiden käytettävissä oleva palvelu, jonka kautta saat apua, tilanteen arviointia ja hoitoa sekä ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa. Ensilinja on oikea paikka ottaa yhteyttä erityisesti silloin, kun et tiedä, mihin muualle kääntyä, tai jos sinulla ei ole vielä olemassa olevaa nimettyä vastuutyöntekijää, asiakkuutta tai hoitosuhdetta. Ensilinjan palveluihin saat yhteyden ensilinjan puhelinnumeroiden tai chatin kautta.
Miksi ottaa yhteyttä ensilinjaan?
Ensilinja on helppo ja nopea askel kohti ratkaisua. Se on tarkoitettu sinulle, jos:
-
Kaipaat hoitoa, yleistä ohjausta, neuvontaa tai ensitason tukea.
-
Tarvitset apua uuden asian selvittämisessä tai ratkaisemisessa
-
Et tiedä, kuka tai mikä olisi oikea taho auttamaan.
-
Et ole aiemmin asioinut tai asioit harvoin sosiaali- tai terveydenhuollossa tai sinulla ei ole nimettyä vastuutyöntekijää tai omaa tiimiä.
Miten otan yhteyttä ensilinjan palveluihin?
Voit helposti ottaa yhteyttä ensilinjaan seuraavilla tavoilla:
-
Soita keskitettyyn ensilinjapuhelinnumeroon (joka palvelulla on oma yksi numero).
-
Keskustele reaaliajassa ammattilaisen kanssa chat-palvelussa.
Entä jos sinulla on jo oma nimetty ammattilainen tai tiimi?
Jos sinulla on jo oma vastuutyöntekijä, hoitotiimi tai ammattilainen, suosittelemme ottamaan yhteyttä suoraan ensisijaisesti tuttuun tahoon yhteydenottosyy huomioiden.
Miten ensilinja auttaa sinua?
Ensilinjapalvelut tekevät yhteydenotosta vaivatonta. Ammattilaisemme varmistavat, että saat tarvitsemasi tuen heti ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua – olemme täällä sinua varten!
Ensilinjapalvelun yhteystiedot löydät koottuna ja ajantasaisina täältä: Neuvonta ja ohjaus - Oma Häme
Ensilinjapalvelut laajenevat ja kehittyvät koko ajan. Pysyäksesi kärryillä, seuraa Oma Hämeen tiedotusta.
Oma Hämeen terveydenhuollossa otetaan käyttöön digitaalinen esitietokysely 9.12. alkaen
Uudistuksella halutaan vähentää päällekkäistä lomakkeiden täyttöä.
Oma Hämeen terveydenhuollossa otetaan käyttöön digitaalinen esitietokysely 9.12. alkaen
UUTINEN / 04.12.2024
Uudistuksella halutaan vähentää päällekkäistä lomakkeiden täyttöä.
UUTINEN / 04.12.2024
Oma Hämeen terveydenhuollossa otetaan käyttöön digitaalinen esitietokysely 9.12. alkaen
Uudistuksella halutaan vähentää päällekkäistä lomakkeiden täyttöä ja aktivoida asiakkaita ylläpitämään omia yleisiä terveystietojaan.
Uudistuksen ensi vaiheessa digitaalinen esitietokysely tulee täytettäväksi kaikille terveydenhuollon ajanvarauksen saaville asiakkaille, pois lukien äitiysneuvolan, neuvoloiden sekä muiden palveluiden alle 18-vuotiaat asiakkaat. Heidän kohdallaan esitietojen keruu jatkuu ennallaan.
Mistä esitietokysely löytyy?
Esitietokysely löytyy Oma Häme -sovelluksesta ja tietokonetta käyttävillä kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Kirjautumisnappi löytyy sivuston oikeasta yläkulmasta.
Kysely tulee ensisijaisesti täyttää joko sovelluksen tai asiointipalvelun kautta, mutta tarvittaessa kyselyn voi täyttää myös paikan päällä ennen vastaanottoa. Kysely löytyy 9.12. alkaen myös tulostettavana versiona osoitteesta omahame.fi/lomakkeet.
Kysely tulee täytettäväksi 30 vuorokautta ennen vastaanottoaikaa. Asiakas saa asiasta tiedon tekstiviestillä. Esitietokysely on avoinna vastaanottoaikaan asti.
Asiakas saa muistutustekstiviestin viikkoa ennen vastaanottoaikaa, jos kysely on yhä täyttämättä.
Täytetyt tiedot siirtyvät ammattilaisten luettavaksi potilastietojärjestelmään, ja ovat siellä vastaanottoa valmistelevien ammattilaisten hyödynnettävissä.
Mitä esitietokyselyssä kysytään?
Esitietokysely on laaja kokonaisuus yleiseen terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyviä kysymyksiä. Ensimmäisellä kerralla niiden täyttämiseen kannattaa varata hieman enemmän aikaa. Seuraavien ajanvarausten yhteydessä asiakkaalle tulee näkyviin jo aiemmin täytetyt tiedot.
Tietoja tarvitsee tarkistaa ja päivittää vain, jos ne ovat muuttuneet. Jos asiakkaalla on toistuvia ajanvarauksia, kysely aktivoituu vain, jos sitä ei ole täytetty viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Oletko riskissä sairastua diabetekseen?
Uudelta Diabetesriskissä olevan digipolulta löydät keinoja diabetesriskin pienentämiseksi.
Oletko riskissä sairastua diabetekseen?
UUTINEN / 04.12.2024
Uudelta Diabetesriskissä olevan digipolulta löydät keinoja diabetesriskin pienentämiseksi.
04.12.2024
UUTINEN / 04.12.2024
Oletko riskissä sairastua diabetekseen?
Tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes on vakava ja perinnöllinen sairaus, jonka puhkeamiseen elintavat vaikuttavat merkittävästi. Liikapaino, etenkin vyötärölihavuus, vähäinen liikunta, väärät ruokatottumukset ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä.
Oma Häme -sovelluksesta löydät nyt Diabetesriskissä olevan digipolun, jolla voit testata sairastumisriskisi ja saat keinoja elintapojesi muuttamiseksi ja diabetesriskin pienentämiseksi. Tietokonetta käyttävät voivat kirjautua osoitteessa omahame.fi.
Siirry tästä suoraan digipolulle
Lue lisää Diabetesriskissä olevan digipolusta
Voit tehdä riskitestin myös tästä Diabetesliiton linkistä
Lataa Oma Häme -sovellus:
Oma Hämeen kehittämistekoja palkittiin kuntien ja hyvinvointialueiden Tärkeissä töissä -gaalassa
Hyvinvointialueelle myönnettiin kolme palkintoa 3.12. järjestetyssä gaalassa.
Oma Hämeen kehittämistekoja palkittiin kuntien ja hyvinvointialueiden Tärkeissä töissä -gaalassa
UUTINEN / 03.12.2024
Hyvinvointialueelle myönnettiin kolme palkintoa 3.12. järjestetyssä gaalassa.
03.12.2024
UUTINEN / 03.12.2024
Oma Hämeen kehittämistekoja palkittiin kuntien ja hyvinvointialueiden Tärkeissä töissä -gaalassa
Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta palkinnon nappasivat Oma Hämeen Helmi -kampanja ja hybridityö ja etätyö ulkomailla -malli. Lisäksi henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen palkittiin positiivisesta someviestinnästä.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja alan pääsopijajärjestöt järjestävät vuosittain Tekojen tori -kampanjan, jossa kerätään uusia kehittämisen kuvauksia kunnista ja hyvinvointialueilta Tekojen tori -sivustolle. Tänä vuonna Tekojen toriin osallistui ennätykselliset 269 uutta kehittämistekoa, ja näitä julkisen työn monipuolisia kehittäjiä palkittiin Tärkeissä töissä -gaalassa Helsingin Pörssitalolla 3.12.
– Tekojen tori -kampanja toi esille huikean määrän kehittämistyötä: ennätykselliset 269 kuvausta kunnista ja hyvinvointialueilta. Eri ammattialoilta ja teemoista kehittämistekoja tuli kaikkiaan 65 organisaatiosta, kertoo työelämän kehittämisen asiantuntija Anna-Mari Jaanu.
Kaikkiaan 48 kuntaa tai kuntayhtymää sekä 17 hyvinvointialuetta toi kehittämistyön kuvauksia Tekojen tori -sivustolle tämän vuoden kampanjassa. Hyvinvointialueilta kehittämistekoja saatiin 47 kappaletta.
Yli 50 eri alojen kehittämistekoa sai tunnustuksen, myös henkilökohtaisia palkintoja jaettiin
Tärkeissä töissä -gaalassa palkittiin kaiken kaikkiaan 55 innostavaa kehittämistekoa eri toimialoilta ja teemoista. Palkittavat teot toivat esiin kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävän työn moninaisuutta.
Yhtenä kehittämistekona palkittiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstölle suunnattu Oma Hämeen Helmi -kampanja. Oma Hämeen Helmi -kampanjassa juhlitaan joka kuukausi kollegoiden nimeämiä parhaita työkavereita. Keväällä 2024 lanseerattu kampanja on otettu innostuneesti vastaan ja Oma Hämeen Helmien julkistukset työkavereiden kiitoksineen ovat intranetin ja keskustelupalstan suosituimpien sisältöjen joukossa joka kuukausi.
- Haluamme Oma Hämeessä rakentaa osallistavaa ja kaikkien ammattilaistemme työtä arvostavaa kulttuuria. On hienoa, että työkaverit ovat jakaneet jo satoja kiitoksia ja kehuja kollegoilleen Oma Hämeen Helmiä nimetessään, ja saamme tehdä hyvää yhteistyötä ja upeita työkavereita näkyväksi työyhteisössämme, iloitsee viestintäjohtaja Minna-Liisa Lönnqvist.
Gaalassa palkintoa pokkaamassa oli mukana myös HR-asiantuntija Johanna Koskela, joka jatkaa:
- Helmen palkitseminen tuntuu niin mahtavalta! Konseptia on pyöritetty yhdessä viestinnän kanssa alkuvuodesta asti, eikä pystytty alussa kuvittelemaankaan kuinka hyvin Oma Hämeen Helmi -kampanja otetaan vastaan. Suurin kiitos lähtee tietysti meidän upealle henkilöstöllemme, joka kuukaudesta toiseen kirjaa kehuja ja kiitoksia meidän mahtaville työntekijöillemme!
Myös omaan työhön liittyvästä viestinnästä ojennettiin palkintoja. Positiivisesta someviestinnästä kunniakirjan sai Kanta-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen. Bjerregård Madsen viestittää omasta työstään aktiivisesti ja positiivisesti, ja ansaitsikin tästä nyt henkilökohtaisen kunniakirjan.
- Tämä oli iso yllätys, joka ilahduttaa itseäni ja meitä kaikkia. Itseäni motivoi kirjoittaa erityisesti hyvinvointialueiden tekemästä työstä. Työ on vaativaa tässä isossa muutoksessa, mutta samalla se myös antaa paljon. Erityisesti onnistumiset saavat liian vähän huomiota, jonka vuoksi haluan nostaa työntekijöiden ja meidän kaikkien isoja sekä pieniä onnistumisia keskustelun keskiöön, Bjerregård Madsen kertoo.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle myönnettiin palkinto myös hybridi- ja etätyön mallista, jossa suunnitelmallisesti yhdistetään etätyötä ja päätyöpaikalla tehtävää läsnätyötä tukemaan työntekijän, työyhteisön ja organisaation tavoitteita.
- On hienoa saada tunnustus Oma Hämeelle hybridityön mallista, jota moniammatillinen työntekijäporukka viime vuonna työsti. Malli on minusta edistyksellinen ja mukautuu työelämän vaatimuksien keskellä. Lisäksi ajattelisin, että se on toimintamallina sovellettavissa hyvin erilaisten ja erikokoisten työyksiköiden tarpeisiin, kuvailee työhyvinvointipäällikkö Kati Koppinen tunnelmiaan.
- On hienoa, että Oma Häme on aktiivisesti mukana tuomassa hyvinvointialueella tehtävää monipuolista kehitystyötä näkyväksi ja on osallistunut useammalla teolla Tekojen tori -kampanjaan näissä säästö- ja muutospaineissa. Oli ilo päästä luottamushenkilöjohdon puolesta vastaanottamaan palkintoa muun muassa hybridityön ohjeista, joiden avulla mahdollistetaan henkilöstölle joustava työskentely jopa ulkomailla ja kasvatetaan näin työhyvinvointia, summaa gaalassa mukana ollut aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola.
Kaikki palkittavat kehittämisteot ja organisaatiot löytyvät Tärkeissä töissä -sivustolta Kuntien ja hyvinvointialueiden työtä kehitetään vauhdilla, tänään palkitaan innostavimpia kehittämistekoja
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Vammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen
Painonnosto ja rauhalliset metsälenkit toimivat vastapainona ohjaajan intensiiviselle työlle.
Vammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen
ARTIKKELI / 30.10.2024
Painonnosto ja rauhalliset metsälenkit toimivat vastapainona ohjaajan intensiiviselle työlle.
30.10.2024
ARTIKKELI / 30.10.2024
Vammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen
Pienet onnistumiset ovat niitä kaikista merkityksellisimpiä. Kun luottamussuhde asiakkaan kanssa on muodostunut ja näkee kehitystä, tietää tekevänsä tärkeää työtä. Joskus se voi viedä kauankin, mutta on sitäkin palkitsevampaa. Näin kuvailee työtään Tinja Savela, joka työskentelee ohjaajana vammaisten asumispalveluissa, Jaakonkadun asumisyksikössä Hämeenlinnassa. Tinjan mukaan työssä tärkeintä on asiakkaiden auttaminen ja heidän oikeuksiensa puolustaminen, mutta erityisesti pienet onnistumiset ja kehittymiset tuntuvat palkitsevilta.
– Yksi ihana onnistuminen oli tänä syksynä, kun meille muutti asiakas toisesta asumispalvelusta odottamaan Kepsy-siirtoa. Hän saapui kolmen ohjaajan kiinnipidossa, mutta jo muutamassa viikossa näimme käytöksessä ison muutoksen. Lopulta siirto Kehitysvammapsykiatriseen kriisi- ja kuntoutusyksikköön sujui ilman toimenpiteitä ja asiakas alkoi puhua yksiköstämme kotina. Tuolloin tiesin, että olimme onnistuneet luomaan lyhyessä ajassa turvallisen ja kodinomaisen ympäristön, jossa hän voi luottaa meihin ohjaajiin, Tinja hymyilee.
Työstressi tippuu levypainojen mukana lattiaan
Tinja on aloittanut hiljattain Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, johon hän tuli lastensuojelun parista. Sitä ennen hän työskenteli Eteva-kuntayhtymässä. Tinjan nykyisessä työpaikassa, Jaakonkadun yksikössä, tarjotaan ympärivuorokautista asumispalvelua, jonka tarkoituksena on tukea erilaisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita heidän arjessaan. Työpäivissä riittää vaihtelua ja haasteita, koska asiakkaiden tilanteet saattavat muuttua nopeasti. Ohjaajat tukevat asiakkaita myös asumisen ulkopuolella, jotta asiakkaiden, ympäristön ja ohjaajien turvallisuus voidaan taata vilkkaalla sijainnilla Myllymäessä.
– Ennakointi ja tilanteiden suunnittelu onkin tärkeä osa päivittäistä työtämme. Pyrimme aina kehittämään ja tekemään töitä siten, että asiakas voisi elää mahdollisimman itsenäistä ja itsensä näköistä elämää. Meillä asuessaan voi pärjätä hyvinkin pienellä tuella, mutta tarvittaessa meiltä löytyy vahva ammatillinen osaaminen ympärivuorokautiseen tukeen. Haastavia tilanteita käymme aktiivisesti läpi ja pyrimme löytämään työkaluja tilanteiden vähentämiseksi, Tinja kertoo.
Ajoittain raskaskin työ vaatii tasapainotusta vapaa-ajalla. Tinja harrastaa tavoitteellisesti voimalajeja kuntosalilla, jossa hän unohtaa työasiat ja työroolin ja tyhjentää pään. Myös luonto, perhe ja ystävät ovat iso osa arkea.
– Levypainojen kolistelu purkaa stressiä, mutta koiran kanssa metsässä lenkkeillessäni saan pysähtyä ja rauhoittua. Pannukahvin ääressä upeaa maisemaa katsellessa on mahdoton olla nauttimatta. Vuorotyön vuoksi läheisten ihmisten kanssa näkeminen saattaa olla välillä hankalaa, mutta sitten kun vihdoin tapaa heitä ja saa nauraa kyyneleet silmissä tai lähdetään yhdessä tekemään jotain, se on korvaamatonta.
Tinja Savela (oik.) on tehnyt töitä yhdessä kollegansa Ville Mäkisen kanssa jo vuodesta 2010.
Tuttu työporukkaa luo turvaa ja huumoria
Voimavaroja Tinja saa myös työyhteisöstä, joka koostuu hyvin monipuolisesta joukosta osaavia ammattilaisia. Osa kollegoista tuntee asiakkaat vuosien takaa, mutta myös uusinta tietoa ja intoa löytyy nuoremmilta työntekijöiltä. Haastava työ hitsaa porukan yhteen ja jokainen tuntee toistensa vahvuudet.
– Työryhmän luottamus ja kyky toimia yhtenäisesti luo turvallisuuden tunnetta niin asiakkaille kuin työntekijöillekin. Teemme työtä paljon omalla persoonalla, mutta yhteisistä pelisäännöistä pidetään ja on pidettävä kiinni. Jaamme työryhmässä niin hyviä kuin kehitettäviäkin asioita ja myös koitamme muistaa kehua toisiamme onnistuneista hetkistä. Koen, että työryhmän hyvinvoinnilla ja arvostuksella on iso merkitys asiakastyöhön. Myös vitsailu ja pienet harmittomat pilat piristävät päivää ja keventävät työilmapiiriä, Tinja sanoo.
Haastava työ on myös motivoivaa. Tinja kokee työssään innostavaksi nimenomaan haastavien tilanteiden suunnittelun tai uusien asiakkaiden vastaanottamisen. Uuden asiakkaan tapaaminen ensimmäistä kertaa vaatii paljon havainnointia. Yksikössä on viisi eri taloa, jossa asuu keskenään erilaisia asukkaita. Halutessaan voi vaihtaa yksikön sisällä työryhmää. Toisaalta hän kaipaa lisää esimerkiksi tyhy-päiviä, jolloin pääsisi hetkeksi pois työympäristöstä ja ryhmäytymään lisää työkavereiden kanssa.
– Haastavassa työssä myös työterveydenhuollon merkitys kasvaa, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä sairaslomia ja uupumista. Meillä väkivalta- ja sen uhka ovat arkipäivää ja siinä voisi olla enemmän ennaltaehkäisevämpää otetta työterveyden kautta, Tinja pohtii.
– Tulevaisuuden tavoitteeni on kehittää tätä työtä kouluttautumalla ja tuomalla asiakkaiden ääntä kuuluville. Olemme asiakkaiden äänitorvia ja on meidän tehtävä pitää heidän oikeuksistaan kiinni. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä tulisi saada sujuvammaksi, tällä hetkellä etenkin asumispalveluissa näkyy päällekkäisyyksiä. Huoli on, saavatko asiakkaat oikeaa tai tarvittavaa palvelua oikeaan aikaan.
Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan lainanottovaltuusmenettelyä.
Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan
ARTIKKELI / 24.10.2024
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan lainanottovaltuusmenettelyä.
ARTIKKELI / 24.10.2024
Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus päätti maanantain kokouksessa, että hyvinvointialue voi tarvittaessa hakea lainanottovaltuuden muuttamista valtiovarainministeriöltä. Sinänsä asiassa ei ole mitään ihmeellistä, koska lainanottovaltuuden määrityskriteerit pitävät meidän lainanottovaltuutemme vielä pitkään nollassa eurossa. Lainanottovaltuusmenettelyn piti alun perin olla poikkeusmenettely, mutta lainsäädäntö on tehnyt siitä pysyvän menettelyn melkein kaikille alueille. Kanta-Hämeen osalta neuvottelut olisivat neljännet, joten edessä on osaltaan tuttua byrokratian pyöritystä.
Lainanottovaltuusmenettely on itsessään hyvä menettely. Neuvottelussa käydään läpi alueen suunnitelmia yhdessä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa. Menettelyssä arvioidaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman välttämättömyyttä palveluiden järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta.
Hyvinvointialueen investointeja ohjaavassa laissa on muutamia erittäin vaikeita ja tulkinnanvaraisia kirjauksia. Esimerkiksi “välttämättömyys”. Välttämätön on sana, joka tekee menettelystä haastavan niin alueille kuin ministeriöille. Yksittäinen investointirivi voi vaikuttaa tarpeettomalta, esimerkiksi pihan asvaltointi. Mutta käytännössä sen investoinnin hylkääminen voi aiheuttaa asiakkaan ajoneuvon rikkoutumisen, asiakkaan kaatumisen tai vaaratilanteita, kun ambulanssi ajaa monttuun pihalla. Yksittäiset rivit investointilaskelmassa voivat siis olla todella merkittäviä vaikutuksiltaan. Esimerkiksi yksittäiset laiteinvestoinnit on helppo siirtää toteutettaviksi vasta seuraaville tilikausille, mutta entä jos uusittavaksi tunnistetun laitteen hankintaa lykätään ja se vioittuu eikä potilaita pystytäkään hoitamaan?
Vuonna 2024 maan hallitus on päättänyt, että lainanottovaltuusmenettelyä tiukennetaan. Tämä on johtanut siihen, että lainanottovaltuusneuvotteluissa tarkastelu keskittyy yksittäisiin investointiriveihin, eikä kokonaisuuteen. Menettelytavan muutos myös lukitsee yksittäiset rivit niin, että alue ei voi käyttää harkintaa. Jos suunnitelmassa esimerkiksi lukee kaihilaitteiston hankinta Riihimäen yksikköön, niin sitä ei saa hankkia Hämeenlinnan yksikköön, vaikka tarve muuttuisi tilikauden aikana. Lupa investoinnin siirtoon on haettava samalta toimijalta kuin lainanottovaltuus on saatu, eli valtioneuvostolta. On myös kohtuutonta asettaa yksittäinen ministeriön virkamies asemaan, jossa hänen pitäisi pystyä arvioimaan investointeja näin yksityiskohtaisella tasolla.
Uskon, että maan hallitus ei ole tarkoittanut tätä, kun on päätetty menettelyn tiukentamisesta. Tälle tasolle menevä sääntely ei ole tarkoituksenmukaista, vaan aiheuttaa ongelmia ja epätarkoituksenmukaista julkisten varojen käyttöä. Hyvinvointialueiden on myös harkittava, miten investointisuunnitelmat laaditaan, jotta alueelle mahdollistuu myös järkevä oman harkinnan käyttäminen investointien toteuttamisessa. Tästä seuraa riski, että alueiden investointisuunnitelmat tehdään vain yleisellä tasolla eikä aluevaltuusto saa riittävää kokonaiskuvaa hyvinvointialueen investointisuunnitelmasta.
Kannatan itse lainanottovaltuusmenettelyn tiukentamista, kun se kohdennetaan alueen ja valtion talouden kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Kanta-Hämeen osalta Riihimäen uuden palvelukeskuksen suunnittelu on sellainen kokonaisuus, jonka käsittelyyn toivon tiukkaa tarve- ja välttämättömyysarviointia ministeriöiltä. Olemme jo ennakoidusti pyytäneet hankkeen ohjausryhmään mukaan maakuntien tilakeskuksen edustajan. Näin voimme varmistaa, että uuden rakennushankkeen suunnittelu ja toteutus vastaavat valtakunnallisia linjauksia.
Investointien sääntelyn perusajatusmallissa on paljon hyvää, mutta lainsäädäntö on tehty eri toimintaympäristössä ja lain tulkinnat eivät välttämättä vastaa kaikilta osin alkuperäistä tarkoitusta. Toivottavasti myös tätä osakokonaisuutta kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.
Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja
Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle
Kati Rinne on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen.
Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle
ARTIKKELI / 11.10.2024
Kati Rinne on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen.
ARTIKKELI / 11.10.2024
Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle
Kati Rinne, laitehallintakoordinaattori Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakas- ja potilasturvallisuusyksiköstä, on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen, joka tuo turvallisuuden asiantuntijuutta jokapäiväiseen työhönsä.
Kati aloitti työuransa teknisen alan koulutuksella, mutta myöhemmin tie vei hänet terveydenhuoltoon, jossa hän toimi lähihoitajana ja kehitti osaamistaan edelleen tradenomiksi. Vuoden 2023 alussa Kati liittyi Oma Hämeen riveihin, jossa hän on ollut tärkeässä roolissa potilasturvallisuuden kehittämisessä.
– Asiakas- ja potilasturvallisuus on minulle sydämen asia. Olen kiinnostunut siitä, miten voimme jatkuvasti parantaa palvelujemme laatua ja ehkäistä haittatapahtumia. Haluan olla mukana luomassa sellaista kulttuuria, jossa virheistä voidaan oppia ja jakaa kokemuksia avoimesti, Kati kertoo hymyillen.
Katin päivittäinen työ koostuu lääkinnällisten laitteiden käytön tukemisesta ja kehittämisestä, yhteistyöstä muiden yksiköiden kanssa sekä aktiivisesta osallistumisesta erilaisiin työryhmiin ja projekteihin. Hänen vastuullaan on muun muassa Effector-laitehallintajärjestelmän ja Laatuportin pääkäyttäjänä toimiminen, joiden avulla pyritään varmistamaan, että laitteet ja niiden käyttö pysyvät turvallisina kaikille.
Katin työyhteisö koostuu asiantuntevista ja intohimoisista kollegoista, jotka kaikki jakavat saman tavoitteen: asiakas- ja potilasturvallisuuden jatkuva parantaminen.
– Meillä on hyvä tiimi ja hyvä yhteishenki. Saan tukea kollegoilta ja esimieheltä, ja yhteistyö sujuu mutkattomasti niin lähellä kuin etänä. On hienoa olla mukana rakentamassa uutta hyvinvointialuetta ja kehittää turvallisuuskulttuuria, Kati kehuu työyhteisöään.
Kun Kati ei ole töissä, hän viettää aikaa perheensä kanssa Forssassa ja harrastaa liikuntaa sekä käsitöitä. Luonto on hänelle tärkeä henkireikä – ulkoilu ja liikunta auttavat palautumaan työpäivistä ja pitämään mielen virkeänä.
– Liikunta ja ulkoilu ovat minulle tärkeitä tapoja rentoutua. Seuraamme myös puolisoni kanssa tiiviisti poikamme jääkiekkoharrastusta. Jäähallissa työasiat unohtuvat täysin, ja nautimme yhdessä kiekkopeleistä, Kati kertoo iloisena.
Lisäksi Kati nauttii äänikirjojen kuuntelusta, joka tuo vastapainoa päivittäiselle tietokoneen äärellä työskentelylle.
– Kuuntelen paljon dekkareita, ne ovat loistavaa ajanvietettä. Äänikirjat ovat myös hyvä tapa rentoutua lenkillä tai kotona käsitöiden parissa, Kati naurahtaa.
Työssään Kati haluaa tuoda esille, kuinka jokaisen panos on tärkeä turvallisuuden edistämisessä. Hän uskoo, että yhteistyö ja avoin vuorovaikutus ovat avainasemassa, jotta asiakkaat ja potilaat voivat tuntea olonsa turvalliseksi.
– Haluan olla mukana luomassa yhteisöä, jossa kynnys kysyä apua tai neuvoa on matala. On tärkeää, että voimme kaikki oppia toisiltamme ja kehittää toimintaamme yhdessä, hän toteaa.
Kati on loistava esimerkki siitä, kuinka vahva ammattitaito, positiivinen asenne ja yhteistyö voivat luoda hyvinvointia koko organisaatiolle ja sen asiakkaille.