Palvelut
Uutiset
Kaikki uutiset
Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen
Oma Häme korjaa diagnoositietoja, jotka eivät näy oikein rahoituksen pohjana toimivassa THL:n tietokannassa.
Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen
UUTINEN / 12.08.2026
Oma Häme korjaa diagnoositietoja, jotka eivät näy oikein rahoituksen pohjana toimivassa THL:n tietokannassa.
UUTINEN / 12.08.2026
Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen
Oma Häme korjaa parhaillaan joidenkin pitkäaikaissairaiden diagnoositietoja potilastietojärjestelmäänsä. Korjaukset koskevat diagnoosin pysyvyystietoa potilastiedoissa ja johtuvat kansallisen tautiluokituksen käyttöönotosta.
Korjauksista kerrotaan tarkemmin erillisessä uutisessa: Diagnoositietojen laatua parannetaan – joidenkin pitkäaikaissairaiden potilastietoihin tulee teknisiä korjauksia
Diagnoositietojen oikeellisuudella ja kattavuudella on merkittävä vaikutus myös hyvinvointialueiden rahoituksen tietopohjaan. Huomattava osa valtionrahoituksesta määräytyy väestön laskennallisen palvelutarpeen perusteella. Laskennassa hyödynnetään muun muassa väestön ikä- ja sukupuolirakennetta, sairastavuutta sekä sosioekonomisia tekijöitä. Tietoa sairastavuudesta saadaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekistereihin välitetyistä diagnoositiedoista.
Yksittäinen diagnoosi ei sellaisenaan määritä hyvinvointialueen rahoitusta. Diagnoosi vaikuttaa laskentaan vain, jos se kuuluu rahoitusmallissa huomioitavaan sairausluokkaan ja täyttää kyseisen luokan ehdot. Hyvinvointialueen tarvekerroin muodostuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta sekä alueen tietojen suhteesta muiden hyvinvointialueiden tietoihin.
Rahoitusmallin ongelmana on, että sen tietopohjaan voivat vaikuttaa hyvinvointialueiden käyttämien potilastietojärjestelmien tekniset erot. Vaikka diagnoosi on kirjattu potilastietojärjestelmään asianmukaisesti, tieto ei välttämättä siirry järjestelmästä kansallisiin rekistereihin rahoituslaskennan edellyttämässä muodossa, vaan hyvinvointialueen on tehtävä erillisiä tarkistuksia ja toimenpiteitä tiedonkulun varmistamiseksi.
– On merkittävä riski, että rahoituksen perusteena käytettävä aineisto ei anna oikeaa ja yhdenmukaista kuvaa alueen väestön sairastavuudesta ja palvelutarpeesta. Kun tiedon oikeellisuuteen vaikuttaa se, kuinka hyvin alue pystyy korjaamaan THL toimitettavaa tietokantaa, sanoo Oma Hämeen rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.
Kyse ei siten ole välttämättä diagnoosien kirjaamisen puutteista, vaan kansallisen tietopohjan muodostumiseen liittyvästä järjestelmäongelmasta. Kun eri potilastietojärjestelmistä tieto välittyy kansallisiin rekistereihin eri tavoin, vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen se, millaisia teknisiä ominaisuuksia niiden käyttämissä tietojärjestelmissä on. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä eikä hyvinvointialueiden yhdenvertaisen kohtelun mukaisena.
Kansallisen rahoitusmallin pitäisi olla yhdenvertainen
Rahoitusmallin tietopohjaan liittyvä epävarmuus on näkynyt valtiovarainministeriön julkaisemien rahoituslaskelmien huomattavana vaihteluna Kanta-Hämeessä. Alueen laskennallinen palvelutarve näyttäisi vähenevän, vaikka väestö ikääntyy ja palvelujen käyttö sekä kustannukset painottuvat vanhimpiin ikäryhmiin.
– Laskennallisen ja todellisen palvelutarpeen välinen ristiriita antaa perustellun syyn arvioida kriittisesti sitä, kuvaavatko rahoitusmallin tietopohja ja tarvetekijät riittävän luotettavasti Kanta-Hämeen väestön todellista palvelutarvetta. Nyt tehtävät korjaukset korjaavat tilannetta, mutta eivät ratkaise asian juurisyitä, toteaa Kukkonen.
Diagnoositietojen korjaaminen ei automaattisesti lisää rahoitusta: vaikutus riippuu siitä, miten Kanta-Hämeen tiedot muuttuvat suhteessa muiden alueiden tietoihin. Oma Häme pitää välttämättömänä, että kansallisessa rahoitusmallissa käytettävien tietojen vertailukelpoisuus varmistetaan ennen kuin niiden perusteella tehdään alueiden rahoitukseen vaikuttavia ratkaisuja ja mahdollisesti virheellisesti jaettu rahoitus kompensoidaan alueille.
Kansallisen rahoitusjärjestelmän tulee kohdella hyvinvointialueita yhdenvertaisesti ja perustua mahdollisimman luotettavaan kuvaan väestön todellisesta palvelutarpeesta.
– Ei ole hyväksyttävää, jos hyvinvointialueen rahoitukseen vaikuttaa se, millä potilastietojärjestelmällä diagnoositiedot on tuotettu tai miten järjestelmä välittää asianmukaisesti kirjatut tiedot kansallisiin rekistereihin. Rahoituksen tulee perustua väestön todelliseen palvelutarpeeseen, ei tietojärjestelmien teknisiin eroihin. Oma Häme korjaa nyt tietojen välittymisessä havaittuja puutteita, mutta kansallisen järjestelmän on jatkossa varmistettava tietojen yhdenmukaisuus ja hyvinvointialueiden tasapuolinen kohtelu. Diagnoositiedot eivät kerro todellista palvelutarvetta, painottaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Korjaus ei vaikuta hoitosuhteeseen, eikä vaadi asiakkaalta toimenpiteitä.
Diagnoositietojen laatua parannetaan – joidenkin pitkäaikaissairaiden potilastietoihin tulee teknisiä korjauksia
UUTINEN / 12.08.2026
Korjaus ei vaikuta hoitosuhteeseen, eikä vaadi asiakkaalta toimenpiteitä.
UUTINEN / 12.08.2026
Diagnoositietojen laatua parannetaan – joidenkin pitkäaikaissairaiden potilastietoihin tulee teknisiä korjauksia
Oma Häme korjaa joidenkin asiakkaiden diagnoositietojen pysyvyysluokituksia heinä–elokuun aikana. Korjauksilla parannetaan potilastietojen laatua sekä tuetaan hoidon jatkuvuutta ja tiedonkulkua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä.
Korjaukset koskevat noin 27 500 asiakasta, jotka ovat asioineet perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon vastaanotoilla vuoden 2025 aikana ja joilla on diagnosoitu joku pysyväisluonteinen sairaus. Muita asiakkaita korjaukset eivät koske.
Korjauksessa ei muuteta asiakkaalle kirjattua diagnoosia eikä arvioida asiakkaan terveydentilaa uudelleen. Muutos koskee ainoastaan diagnoosin pysyvyystietoa potilastiedoissa. Pysyväisluonteinen diagnoosi ei tarkoita, että sairaus olisi parantumaton, vaan että se luokitellaan kansallisen tautiluokituksen perusteella pitkäaikaiseksi tai pysyväisluonteiseksi.
Jos asiakkaan tietoja on korjattu, OmaKannassa näkyy diagnoosin pysyvyystiedon muutos määräaikaisesta pysyväisluonteiseksi ja muuttajana näkyy ”Tilastoiva robotti”. Korjaus näkyy yksittäisen käynnin kirjauksessa.
Muutos ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä
Vaikka tekninen korjaus näkyy OmaKannassa, se ei muuta asiakkaan hoitoa tai esimerkiksi diagnoosiin liittyviä etuuksia, kuten Kela-korvauksia. Korjaus ei edellytä asiakkaalta mitään toimenpiteitä.
Jos OmaKannassa näkyvä muutos herättää kysymyksiä, asian voi ottaa puheeksi seuraavan vastaanottokäynnin yhteydessä. Tarvittaessa asiakas voi olla yhteydessä omaan hoitavaan yksikköönsä.
Korjauksia tehdään vaiheittain heinä–elokuun 2026 aikana, ja osa korjauksista on jo tehty. Tämän vuoksi vuoden 2025 käyntitietojen yhteydessä voi näkyä vuonna 2026 tehty muutos. Korjaukset tehdään teknisesti robotin avulla. Robotti ei tee lääketieteellisiä päätöksiä, vaan toteuttaa ennalta määritellyt korjaukset lääkärin hyväksymän diagnoosilistan perusteella.
Diagnoosien korjaukset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansalliseen tautiluokitukseen. Kansallisen luokituksen käyttäminen terveydenhuollon kirjauksissa on lakisääteistä.
Kansallinen luokittelu saatiin Oma Hämeen potilastietojärjestelmässä käyttöön toukokuussa 2026. Aiemmin tietojärjestelmät eivät ole tukeneet luokittelua riittävällä tavalla, minkä vuoksi osa pysyväisluonteisista diagnooseista on voinut tallentua määräaikaisiksi.
Luokittelun käyttöönoton yhteydessä myös aiemmin kirjattuja diagnoositietoja on tarkasteltu ja niiden pysyvyystietoja korjataan vastaamaan kansallista luokitusta.
Diagnoositietojen oikeellisuudella ja kattavuudella on merkitystä myös hyvinvointialueiden rahoituksen kannalta. Erillisessä uutisessa kerromme, miten diagnoositietoja hyödynnetään hyvinvointialueiden rahoituksen perusteena. Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen
Kesäloma takana – tuetaan yhdessä nuoria arkeen paluussa
Koulujen alku voi väsyttää nuorta tai nostaa esiin stressiä. Tukea on tarjolla.
Kesäloma takana – tuetaan yhdessä nuoria arkeen paluussa
UUTINEN / 12.08.2026
Koulujen alku voi väsyttää nuorta tai nostaa esiin stressiä. Tukea on tarjolla.
UUTINEN / 12.08.2026
Kesäloma takana – tuetaan yhdessä nuoria arkeen paluussa
Kesäloman jälkeen nuoret palaavat uusia mahdollisuuksia tarjoavaan arkeen. Osa nuorista palaa kouluun odottavin ja hyvin fiiliksin, mutta osalla saattaa olla myös väsymystä ja kuormitusta. Koulujen alkaminen voi muuttaa unirytmiä nopeasti, vaikuttaa ruutuaikaan ja nostaa esiin stressiä, ahdistusta sekä paineita sosiaalisissa tilanteissa.
Oma Hämeen ammattilaiset muistuttavat, että nuorten hyvinvointi rakentuu usein pienistä arjen asioista: riittävästä unesta, palautumisesta, turvallisista aikuisista, vastavuoroisista kaverisuhteista, mielekkäästä tekemisestä ja mahdollisuudesta puhua omista tunteista ajoissa.
Myös säännöllinen liikunta tukee nuoren hyvinvointi ja jaksamista. Liikkumisen ei tarvitse olla suorittamista, sillä esimerkiksi koulumatkan taittaminen kävellen ja kaverin kanssa harrastaminen ovat hyviä tapoja lisätä aktiivisuutta. Myös vanhemman oma esimerkki voi innostaa nuorta löytämään itselleen mieluisan tavan liikkua.
Nuorten hyvinvoinnissa näkyvät tällä hetkellä pitkät ruutuajat, suorituspaineet ja sosiaalisen median kuormitus. Samalla monet nuoret tarvitsevat enemmän aikaa palautumiseen ja rauhallisiin hetkiin arjessa.
– Nuorten kuormitus ei aina näy ulospäin. Arkeen palaaminen voi tuntua raskaalta, vaikka kaikki näyttäisi päällepäin olevan hyvin. Siksi on tärkeää, että nuori kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi myös tavallisessa arjessa, sanoo Forssan seudun koulupsykologi Viivi Ruotanen.
Kesän aikana unirytmit muuttuvat usein myöhemmiksi, mikä voi näkyä koulun alettua väsymyksenä, keskittymisvaikeuksina ja ärtyneisyytenä. Riittävä uni on tärkeä hyvinvointia tukeva asia nuorilla. Myös vanhempien läsnäololla, yhteisillä rutiineilla ja kiinnostuksella nuoren arkea kohtaan on suuri merkitys.
– On tärkeää tukea nuorta löytämään ja kokemaan onnistumisia sekä elämäniloa. Huomioidaan nuorten vahvuudet ja huomataan heissä oleva hyvä, toteaa Hyrian kuraattori Jukka Joosela.
Oma Hämeen opiskeluhuollon palvelut tukevat lapsia, nuoria ja perheitä koulun arjessa. Apua ja tukea kannattaa hakea matalalla kynnyksellä huolen herätessä.
Koulujen alkaessa onkin hyvä pysähtyä pohtimaan:
– nukkuuko nuori riittävästi
– palautuuko hänen mielensä päivän aikana
– jääkö lepoon riittävästi aikaa
– tietääkö nuori, ettei hänen tarvitse pärjätä yksin
Tutustu perhekeskuspalveluihimme
Lue lisää nuorten hyvinvointiin vaikuttavista asioista Hyvinvointisi tueksi - sivuilta
Aluehallituksen syyskausi käynnistyi
Käsittelyssä oli muun muassa hankintasuunnitelma ja tietohallinnon toiminnan muutos.
Aluehallituksen syyskausi käynnistyi
UUTINEN / 11.08.2026
Käsittelyssä oli muun muassa hankintasuunnitelma ja tietohallinnon toiminnan muutos.
11.08.2026
UUTINEN / 11.08.2026
Aluehallituksen syyskausi käynnistyi
Aluehallituksen syyskausi käynnistyi maanantaina 10. elokuuta Hausjärvellä. Kokouksen esityslistalla oli muun muassa hankintasuunnitelman täydentäminen sekä tietohallinnon toiminnan muutokset. Lisäksi aluehallitus sai ajankohtaiskatsauksen hyvinvointialueen taloustilanteesta.
Aluehallitus hyväksyi täydennykset Oma Hämeen hankintasuunnitelmaan, johon lisättiin täsmennyksiä erityisesti uuden hankintalain muutosten edellyttämien kilpailutusten vuoksi. Lisäksi suunnitelmaa tarkennettiin ikäihmisten palveluiden hankintojen osalta, sillä palvelutarpeen kehitys ja palveluiden järjestämistavat ovat täsmentäneet tulevia hankintatarpeita.
Hankintasuunnitelmaa täydennettiin edellisen kerran toukokuussa. Tuolloin joidenkin hankintojen ennakoitu arvo oli vielä selvityksessä. Nyt hyväksytyssä täydennyksessä myös nämä ennakoidut arvot on lisätty suunnitelmaan. Aluehallitus päättää jatkossakin erikseen niistä hankinnoista, joita se haluaa seurata tai käsitellä tarkemmin.
IT-sovellustuen siirtäminen omaksi toiminnaksi etenee
Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös tietohallintoa koskeneiden yhteistoimintaneuvottelujen tulosta ja päätti perustaa kaksi uutta ICT-palvelupäällikön virkaa.
Aluehallitus päätti maaliskuussa, että Oma Häme vähentää palveluostoja 2M-IT:ltä ja tulee siirtämään IT-sovellustuen hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Toimintamuutoksen vuoksi tietohallinnossa käytiin keväällä yhteistoimintaneuvottelut, koska uudelleenjärjestelyjen arvioitiin vaikuttavan muun muassa henkilöstön tehtäviin, työnkuviin, palvelussuhteen ehtoihin, työyhteisöihin ja esihenkilöjärjestelyihin. Neuvottelujen tavoitteena ei ollut henkilöstön vähentäminen, vaan tietohallinnon rakenteen ja tehtävien uudistaminen niin, että sovellustuki voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti hyvinvointialueen omana toimintana.
Muutoksella tavoitellaan sovellustuen parempaa ohjattavuutta ja yhtenäisempiä toimintamalleja. Samalla tarkoituksena on vahvistaa hyvinvointialueen omaa ICT-osaamista sekä käyttäjien ja prosessien tuntemusta ja saavuttaa pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä.
Nyt perustetut ICT-palvelupäälliköiden virat liittyvät muutokseen. Palvelupäälliköt vastaavat järjestelmä- ja palvelukokonaisuuksien ohjauksesta, palvelutuotannon johtamisesta, toimittajahallinnasta, hankintoihin liittyvästä valmistelusta sekä muutosten hallinnasta.
Aluehallitus käsitteli lisäksi valtuustoaloitteita ja siirsi ne vastattavaksi toimialoille sekä muutamien aloitteiden vastauksia edelleen käsittelyyn aluevaltuustolle.
Lisäksi aluehallitus päätti palauttaa uudelleen valmisteltavaksi hyvinvointialueen ohjeen, joka koskee vieraanvaraisuutta, edustamista ja lahjoja. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 24. elokuuta.
Järjestöille tarjolla tilannepäivitys vuoden 2027 valtionavustushausta
Teams-tilaisuus on avoin kaikille, joita järjestöavustukset koskettavat.
Järjestöille tarjolla tilannepäivitys vuoden 2027 valtionavustushausta
UUTINEN / 11.08.2026
Teams-tilaisuus on avoin kaikille, joita järjestöavustukset koskettavat.
UUTINEN / 11.08.2026
Järjestöille tarjolla tilannepäivitys vuoden 2027 valtionavustushausta
Valtio on päättänyt myöntää hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille 25 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2027–2030 alueellisen sote-järjestötoiminnan sekä järjestöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseen.
Tämänhetkisen tiedon mukaan valtionavustushaku käynnistyy elo-syyskuussa 2026. Tarkemmat hakuohjeet ovat vielä valmistelussa eikä hyvinvointialueella ole vielä tarkempaa tietoa hakuohjeista. Tämänhetkisten tietojen perusteella hyvinvointialueet kokoavat järjestöiltä hanke-ehdotuksia ja hakevat niiden pohjalta valtionavustusta alueensa tarpeisiin soveltuvaan toimintaan. Rahoituksen tavoitteena on tukea erityisesti järjestöjen kohtaavaa työtä.
Oma Häme järjestää tiistaina 25. elokuuta klo 14-16 avoimen Teams-tilaisuuden, jossa kerrotaan vuoden 2027 valtionavustushaun ajankohtaisesta tilanteesta ja keskustellaan sen mahdollisista vaikutuksista hyvinvointialueen järjestöavustuksiin.
Liity tilaisuuteen tästä linkistä
Tilaisuuden aiheet:
- vuoden 2027 valtionavustushaun ajankohtainen tilanne - mitä avustushaun toteutuksesta ja aikataulusta tällä hetkellä tiedetään
- millaisia vaikutuksia haulla voi olla Oma Hämeen järjestöavustuksiin vuonna 2027
- järjestöihin kohdistuvien muutosten vaikutukset toimintaan sekä järjestöjen asiakkaisiin ja alueen asukkaiden hyvinvointiin
Tilaisuuden sisältö tarkentuu sen mukaan, mitä tietoa valtionavustushausta on käytettävissä elokuun lopussa.
Tilaisuus on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen alueen järjestöille, jotka ovat hakeneet tai saaneet hyvinvointialueen järjestöavustusta, sekä järjestöille, jotka harkitsevat valtionavustuksen tai hyvinvointialueen järjestöavustuksen hakemista vuodelle 2027.
Oma Hämeen tukipalvelut Oy käynnistää muutosneuvottelut
Neuvotteluilla ei haeta henkilöstövähennyksiä – kyse on toimintojen uudelleenjärjestelystä.
Oma Hämeen tukipalvelut Oy käynnistää muutosneuvottelut
UUTINEN / 10.08.2026
Neuvotteluilla ei haeta henkilöstövähennyksiä – kyse on toimintojen uudelleenjärjestelystä.
UUTINEN / 10.08.2026
Oma Hämeen tukipalvelut Oy käynnistää muutosneuvottelut
Oma Hämeen tukipalvelut Oy käynnistää muutosneuvottelut perjantaina 14. elokuuta tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Yhtiön hallitus päätti neuvottelujen käynnistämisestä 5. elokuuta. Neuvottelujen piirissä on noin 41 työntekijää ateria- ja puhtauspalveluissa. Neuvotteluista on tiedotettu yhtiön henkilöstöä maanantaina 10. elokuuta.
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Dialyysin muuttosankarit pitivät arjen käynnissä
Yksikkö pakattiin, laitteet valmisteltiin, ja samaan aikaan varmistettiin, että muuton jälkeen hoidot...
Dialyysin muuttosankarit pitivät arjen käynnissä
ARTIKKELI / 31.07.2026
Yksikkö pakattiin, laitteet valmisteltiin, ja samaan aikaan varmistettiin, että muuton jälkeen hoidot...
ARTIKKELI / 31.07.2026
Dialyysin muuttosankarit pitivät arjen käynnissä
Ovia avataan, käytävillä liikutaan nopeasti. Tavaraa tulee samaan aikaan sisään ja ulos, eri suuntiin, eri osastoille. Jossain kuljetetaan dialyysilaitetta, toisaalla pakataan vielä viimeisiä tarvikkeita.
– Kun tavaraa tulee ikkunoista ja ovista, niin yritä siinä pysyä perässä mikä menee minnekin ja milloin. Ja usein useammalle osastolle vielä samaan aikaan.
Dialyysiyksikön muutto uuteen Assi-sairaalaan ei ollut vain siirto paikasta toiseen. Se oli tarkasti ajoitettu kokonaisuus, jossa jokainen hetki, laite ja hoitovuoro piti sovittaa yhteen niin, että yksi asia ei muuttunut: potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä. Taustalla kulki ajatus, jota ei sanottu ääneen, mutta joka oli monella mielessä.
– Kyllä siinä pään sisällä koko ajan mitä jos ajatukset kummittelivat, muutossa mukana olleet kuvaavat.
Kahden maailman rajalla
Dialyysimuutossa kohtasivat kaksi todellisuutta. Toisessa liikuttiin laitteiden, tarkastusten ja käyttöönottojen maailmassa. Lääkintätekniikassa työ tarkoitti sitä hetkeä, kun ensimmäiset koneet siirtyivät Assiin ja ne piti saada toimintavalmiiksi nopeasti ja turvallisesti.
– Ennen kuin hoitoja pystyttäisiin aloittamaan, täytyy pystyä varmistamaan laitteiden toimiminen turvallisuuden varmentamiseksi ja että kaikki on löytänyt perille tietenkin, sanoo huoltomestari Jari Leivo.
Team Leivona tunnettu kaksikko työskenteli käytännössä jatkuvassa liikkeessä. Kyse ei ole vain työkavereista, vaan isästä ja tyttärestä. Nimi on syntynyt työn arjessa.
– Sukunimen kirous. Yleistä työpäivässä on, että tulee jossain välissä puhelu, joka alkaa hei sun isäs anto sun numeron tai käytävällä joku huutaa perään, asentaja Tia Leivo naurahtaa.
Yhteinen tapa työskennellä näkyy tilanteissa, joissa aikaa ei ole hukattavaksi.
– Kaikkea ei tarvitse sanoittaa, kun tapahtuu jo. Osataan toimia yhdessä ilman että ollaan toistemme tiellä. Suurimman osan ajasta.
Työnjako löytyi luontevasti myös muuton keskellä.
– Otin enemmän koppia tuosta tylsemmästä puolesta, eli laitejärjestelmän ylläpitämisestä, sekä otin vastaan muuta laitteistoa, jotta Jari pystyi keskittymään täysin dialyysikoneiden käyttökuntoon saamiseen, Tia kertoo.
Yhteistyö ei rakentunut erillisten keskustelujen varaan, vaan yhteiseen ymmärrykseen.
– Kommunikoinnissa, ei tarvinnut jokaisessa välissä pitää keskustelua mitä, missä, mihin, kuka. Helpotti paljon, kun tuntee ne kenen kanssa työskentelee sekä kaikilla sama päämäärä mihin tähdättiin.
Samalla kun laitteet liikkuivat, toisaalla pidettiin kasassa kokonaisuutta, joka ei saanut hajota hetkeksikään.
Palapeli, joka ei saa hajota
Sairaanhoitaja Eveliina Puhakalle muutos ei näyttäytynyt käytävien liikkeenä, vaan jatkuvana sovittamisena. Jo yksikin väliinjäänyt hoitokerta voi vaikuttaa vointiin ja veriarvoihin.
– Haastava kokonaisuus, jossa monta huomioitavaa ja muuttuvaa tekijää. Potilaiden riittävä hoito taattava.
Yksi muutos aikataulussa vaikutti seuraavaan, ja seuraava taas useampaan.
– Tämän palapelin työstäminen ja koossa pitäminen oli kokonaisuutena haastavinta muutossa.
Muuttoa ei ratkaistu muuttopäivänä. Sitä rakennettiin kuukausia etukäteen. Hoitovuoroja lisättiin, toimintaa muutettiin ja jokaiselle potilaalle suunniteltiin hoitokokonaisuus, joka kesti myös siirtymän.
– Hoitovuorojen muutoksissa on monta muuttujaa taksikyydeistä välipalatilauksiin.
Yksikön sulkuaika rajattiin yhteen päivään. Kaikki muu piti tapahtua sen ympärillä.
Viimeinen ilta
Viimeiset hoidot vanhassa yksikössä päättyivät klo 19. Sen jälkeen alkoi työ, joka ei näy ulospäin, mutta ratkaisee onnistumisen.
– Viimeisen illan loppurutistus. Työaika venyi, mutta valmista tuli.
Yksikkö pakattiin, laitteet valmisteltiin, ja samaan aikaan varmistettiin, että muuton jälkeen hoidot voivat jatkua. Aamulla muutto käynnistyi. Laitteet siirtyivät, tarkastettiin ja otettiin käyttöön. Toiminta jatkui.
– Potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä suunnitelman mukaan.
Taustalla kulki jatkuva kirjanpito, aikataulutus ja varmistaminen. Työ, jota ei näe, mutta jonka varassa kaikki lepää.
Hetki, jolloin kaikki loksahti
Onnistuminen ei tullut yhdestä suuresta hetkestä. Se tuli hiljaisuudesta.
– Aika lailla sama kuin Jarilla, eli kun kukaan ei kauheasti soitellut perään. Tai käytävällä hyökätty kimppuun.
Ja siitä, kun vanha yksikkö jäi tyhjäksi.
– Muuttofirman saapuessa kuljettamaan ensimmäisiä dialyysilaitteita. Ja viimeistään tyhjät hoitohuoneet vanhassa yksikössä.
Kaaos, joka kantoi
Muuttoa on kuvattu yhdellä sanalla.
– Kaaos.
Toinen sanoo:
– Extreme run.
Muuton kokonaisuus piti, potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä suunnitelman mukaan, merkittäviä laiterikkoja ei tapahtunut, vaikka yksittäisiä kuljetuksesta johtuvia vikoja ilmeni ja tarvittaessa Team Leivo korjasi nämä nopealla aikataululla.
– Lopussa ei ollut mitään yhtä hetkeä. Hoidot jatkuivat normaalisti, koneet olivat paikoillaan ja vanha yksikkö oli tyhjä. Siinä sen oikeastaan tiesi, että tämä onnistui, Puhakka sanoo.
Näin uusi sairaala saatiin toimimaan – lääkintätekniikka varmisti onnistuneen käyttöönoton
Assiin siirtyi noin 3 000 laitetta, tietokonetomografialaitteista verenpainemittareihin.
Näin uusi sairaala saatiin toimimaan – lääkintätekniikka varmisti onnistuneen käyttöönoton
ARTIKKELI / 30.07.2026
Assiin siirtyi noin 3 000 laitetta, tietokonetomografialaitteista verenpainemittareihin.
30.07.2026
ARTIKKELI / 30.07.2026
Näin uusi sairaala saatiin toimimaan – lääkintätekniikka varmisti onnistuneen käyttöönoton
Ahveniston uuden sairaalan käyttöönotto on nyt saatu päätökseen. Uudet tilat ovat täyttyneet potilaista, henkilöstö on siirtynyt arkeen ja toiminta käynnistynyt.
Kulissien takana onnistuminen on rakentunut pitkän ja intensiivisen työn varaan. Yksi keskeisimmistä kokonaisuuksista on ollut lääkintätekniikka, joka on vastannut siitä, että tuhannet laitteet toimivat oikein heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Projektipäällikkö Kauro Mulari on koordinoinut lääkinnällisten laitteiden muuttoa ja käyttöönottoa.
– Tehtävä on vaatinut täyden sitoutumisen. Tämä on ollut intensiivisin työtehtävä, missä olen ollut mukana, Mulari sanoo.
Nykyajan sairaala ei toimi ilman lääkinnällisiä laitteita, eikä kyse ole pienestä määrästä. Assiin siirtyi noin 3 000 laitetta, kun alkuperäinen arvio oli noin 2 000. Laitteet vaihtelevat tietokonetomografialaitteista verenpainemittareihin, mutta jokaisella on oma roolinsa potilaan hoidossa.
– Jokainen laite on osa hoitoa ja jokaisen täytyy toimia, Mulari kuvaa.
Laitteet kulkivat läpi tarkasti suunnitellun prosessin. Se inventoitiin, merkittiin, tarkastettiin, siirrettiin, asennettiin ja testattiin. Samalla varmistettiin, että laite toimii yhteen sairaalan järjestelmien kanssa ja täyttää kaikki valmistajan vaatimukset. Työ ei alkanut muuttopäivinä, vaan paljon aiemmin.
Lääkintätekniikka oli mukana jo sairaalan suunnitteluvaiheessa. Varsinainen muuttoon valmistautuminen käynnistyi syksyllä, kun yksiköiden kanssa alettiin kartoittaa laitteita ja niiden tulevia sijainteja. Suunnittelu ulottui yksityiskohtiin, joissa esimerkiksi leikkaussalien, teho-osaston, dialyysin ja kuvantamisen laitesiirrot käytiin läpi jopa minuuttitasolla. Laitteita myös RFID-merkittiin, jotta niiden sijaintia ja käyttöä voidaan seurata uudessa sairaalassa.
Muuttopäivät olivat intensiivisiä ja rytmiltään tarkkoja. Päivä alkoi aikaisin, usein jo ennen kuutta, ja jatkui iltaan saakka. Päivän aikana seurattiin muuttavia yksiköitä, osallistuttiin useisiin palavereihin ja varmistettiin, että laitteet saatiin käyttöön suunnitellusti. Mukana oli jatkuvasti useita eri toimijoita, ja kokonaisuuden hallinta vaati jatkuvaa tilannekuvaa.
– Yksi onnistumisen edellytyksistä oli, että tieto kulki oikeaan aikaan oikeille ihmisille. Näin isossa kokonaisuudessa tiedonkulku ratkaisee paljon, Mulari sanoo.
Nopeat muutokset kuuluivat tilanteeseen, mutta yllätyksiä oli lopulta vähemmän kuin olisi voinut odottaa. Huolellinen valmistelu näkyi käytännössä.
– Muutto on nopearytminen tilanne, mutta yllättävän vähän tuli tilanteita, joita ei olisi voitu ennakoida. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Kun yksiköt käynnistyivät uusissa tiloissa, työn tulokset näkyivät konkreettisesti. Yksi hetki on jäänyt erityisesti mieleen, kun huoli muuttui helpotukseksi.
– Lääkäri kertoi, että häntä huolestutti, toimivatko laitteet uudessa sairaalassa verkkojen osalta. Kun hän tuli aamulla testaamaan laitetta ja kaikki toimi kuten ennenkin, hän oli erityisen tyytyväinen. Se oli hieno hetki.
Lääkintätekniikan työssä kyse ei ole vain laitteista, vaan potilasturvallisuudesta. Laitteiden täytyy olla turvallisia ja toimivia, jotta hoito voi toteutua luotettavasti.
– Siksi niiden tarkastus ja käyttöönotto on niin tärkeää. Se varmistaa, että potilaat saavat hoitoa turvallisilla laitteilla, Mulari sanoo.
Suurin osa työstä tapahtuu ennen kuin potilas astuu sairaalaan. Kun kaikki toimii, sitä ei välttämättä huomata, mutta merkitys on silti keskeinen.
– Vertaan lääkintätekniikan työtä ihmiskehon verihiutaleisiin. Lääkintätekniikasta löytyy paljon yhteistä, jos kaikki sujuu sairaalassa hyvin meidän toimintaamme ei välttämättä huomata, mutta jos lääkintätekniikan toiminta sakkaa alkaa tämä näkyä sairaalan toiminnoissa häiriöinä.
Kun käyttöönotto on nyt ohi, tunne on luottavainen ja levollinen.
– Olen ylpeä koko sairaalan henkilökunnasta ja siitä, miten hyvin kaikki valmistautuivat muuttoon. Ja erityisen ylpeä olen lääkintätekniikan tiimin työstä ja siitä, miten kaikki puhaltivat yhteen hiileen.
“Voin olla sellainen turvallinen ihminen, jota omassa nuoruudessani ei ollut”
Lastensuojelun KokoOma-hanke kouluttaa nuoria kokemusasiantuntijoita kummeiksi ja vertaistukihenkilöiksi.
“Voin olla sellainen turvallinen ihminen, jota omassa nuoruudessani ei ollut”
ARTIKKELI / 25.06.2026
Lastensuojelun KokoOma-hanke kouluttaa nuoria kokemusasiantuntijoita kummeiksi ja vertaistukihenkilöiksi.
ARTIKKELI / 25.06.2026
“Voin olla sellainen turvallinen ihminen, jota omassa nuoruudessani ei ollut”
Lastensuojelun Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke (KokoOma) kouluttaa nuoria kokemusasiantuntijoita lastensuojelulaitosten kummeiksi ja vertaistukihenkilöiksi.
Jokioislainen Janika Korhonen, 22, ja hämeenlinnalainen Eetu Uschanov, 23, hakivat välittömästi mukaan valmennukseen, kun kuulivat KokoOma-hankkeen järjestämästä mahdollisuudesta kouluttautua lastensuojelun kokemusasiantuntijaksi. Omat kokemukset ovat auttaneet heitä ymmärtämään, mitä vaikeassa tilanteessa oleva nuori tarvitsee. Siksi päätös hakea mukaan oli helppo.
Vertaisuudella Eetu ja Janika haluavat antaa nuorille sellaisia kokemuksia, joita he ehkä itsekin olisivat kaivanneet: tunnetta selviämisestä, turvallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen ja itseensä.
– On tärkeää, että nuorella on edes yksi turvallinen aikuinen, jolle voi puhua. Koen merkitykselliseksi, jos pystyn olemaan sellainen ihminen, jota ei omassa nuoruudessani ollut. Olisin kaivannut enemmän turvaa omaankin laitoselämään, nyt jälkihuollossa oleva Janika sanoo.
– Haluan näyttää omalla esimerkilläni, että vaikka nyt tuntuisi huonolta, tulevaisuus voi näyttää ihan toisenlaiselta. Minulla on aikaisemmin ollut tosi vaikea luottaa aikuisiin – mutta tiedän, että jos nuori saa edes yhden luotettavan ihmisen, kenelle jutella, se voi avata mahdollisuuksia ja uskallusta puhua muillekin, Eetu lisää.
Kokemusasiantuntija toimii sillanrakentajana
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen KokoOma-hankkeessa on tunnistettu tarve inhimillisempään ja läsnä olevaan kohtaamiseen lastensuojelussa. Keväällä järjestettiin valmennus, jossa koulutettiin nuoria sekä kummeiksi lastensuojelun sijaishuoltoyksiköihin että vertaistukihenkilöiksi yksittäisille nuorille. Kevään valmennukseen osallistui kahdeksan nuorta. Samalla neljä ammattilaista kouluttautui vetämään vastaavaa toimintaa myös tulevaisuudessa.
Ajatus nuorten tukemisesta syntyi yhdessä Oma Hämeen RIOT! -nuorten kehittäjäryhmän kanssa, josta myös kaikki nuoret löytyivät koulutukseen. Valmennuksesta kiinnostuneita olisi ollut jopa enemmän kuin oli mahdollisuuksia ottaa mukaan. Valmennus sisälsi esimerkiksi arvo- ja kohtaamistyöskentelyä, tietoa lastensuojelussa toimimisesta ja luottamuksellisuuden merkityksestä sekä oman elämäntarinan käsittelyä.
– Valmennus oli hyvin tasa-arvoinen tilanne, jossa myös vetäjät jakoivat omat tarinansa, nuoret kiittelevät.
Kummitoiminnassa nuoret käyvät sovitussa sijaishuollon yksikössä säännöllisesti.
Kohtaavaan hengaamiseen perustuva toiminta voi olla mitä vain keskustelusta kummien ohjaamaan puuhasteluun. Nuorilla on mahdollisuus toimia myös vertaistukihenkilönä yhdelle nuorelle kerrallaan. Tuki voi olla hyvin arkista tai toiminnallista – vaikka kuntosalilla käymistä tai asuntojen etsimistä – sellaista toimintaa, jossa voi toisen kanssa saada positiivisia ja vahvistavia kokemuksia ihmisistä sekä yhteiskunnasta.
– Kokemusasiantuntijat voivat toimia siltana nuorten ja ammattilaisten välillä. He ymmärtävät kokemuksen kautta asioita, joita ei välttämättä näe pelkästään työntekijän näkökulmasta. Hankkeessa meillä on tavoitteena lisätä lastensuojeluun inhimillisyyttä ja uusia tapoja kohdata nuoria. Parhaimmillaan toiminta voi vähentää syrjäytymisriskiä, projektipäällikkö Tuukka Pajuniemi sanoo.
Lastensuojeluun on nimetty kaksi koordinaattoria, jotka huolehtivat mm. vertaistukihenkilötoiminnasta ja tukevat kokemusasiantuntijoita tehtävissään, mutta myös ammattilaisia lastensuojelun kehittämisessä kokemustiedon avulla, kun KokoOma-hanke päättyy lokakuussa. Varsinainen kummitoiminta pyritään käynnistämään heti kesän aikana. Hankkeessa on kehitetty nuorten toiminnan lisäksi myös uudenlaista vanhempien vertaistoimintaa.
– Esimerkiksi Riihimäellä Mäkikujan perhetukikeskuksessa Juttutuvista on tullut jo säännöllisiä kohtaamispaikkoja vanhemmille, kertoo kokemustaustainen hanketyöntekijä Jaana Litokorpi.
"Nuorten ääntä pitää kuulla enemmän"
Eetu ja Janika haluavat rakentaa kummitoimintaa ennen kaikkea nuorten toiveiden pohjalta. Heille tärkeintä on viedä läsnäoloa ja hyväksyntää sinne, missä nuoret sitä kaipaavat. RIOT! kehittämistä kokemustiedolla -kehittäjäryhmään osallistuessaan he ovat päässeet vaikuttamaan laajemminkin nuoria koskeviin asioihin, osallistumalla palveluiden kehittämiseen tai ottamalla kantaa esimerkiksi lastensuojelun kansalliseen uudistamiseen.
– Lastensuojeluun pitäisi saada enemmän mukaan nuorten omaa näkökulmaa. Nuoria pitäisi kuulla enemmän ja kohdata yksilöinä, Janika ja Eetu sanovat.
Heille tärkeintä on kuitenkin se, että he voivat välittää eteenpäin sitä tukea, jota ovat itse saaneet. Eetua on hänen omassa matkassaan eniten auttanut itseluottamuksen vahvistuminen.
– Sitä olen saanut ohjaajalta, kavereilta, läheisiltä ihmisiltä ja omalta työntekijältäni. Jos luotat itseesi, olet oman elämäsi johtaja ja kaikki polut ovat valideja. Haluan antaa tätä viestiä nuorille, joiden tulevaisuus näyttää epätoivoiselta.
Jaana Litokorpi (vasemmalla) toimii hankkeessa kokemustaustaisena työntekijänä vanhemmalta vanhemmalle –toimintamallissa. Hanketiimiin kuuluu lisäksi Minna Väinölä ja Tuukka Pajuniemi.
Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke (KokoOma):
Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke eli KokoOma-hanke kehittää Kanta-Hämeen lastensuojeluun uusia toimintamalleja, jotka vahvistavat asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuutta, vertaistukea ja kokemustiedon hyödyntämistä.
Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittamassa hankkeessa kokeillaan käytännön ratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa ja kehitetään niiden pohjalta pysyviä toimintatapoja lastensuojeluun. Hanke jatkuu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lokakuuhun 2026 asti.
KokoOma-hanke Instagramissa: https://www.instagram.com/kokoomahanke
RIOT! kehittämistä kokemustiedolla -kehittäjäryhmä Instagramissa: https://www.instagram.com/riot_kehittajaryhma/
Tapahtumat
Kaikki tapahtumatPerhevalmennuksen etäryhmä: Isäksi ja toiseksi vanhemmaksi
Perhevalmennuksen etäryhmä on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille.
Perhevalmennuksen etäryhmä: Isäksi ja toiseksi vanhemmaksi
TAPAHTUMAT / 18.08.2026, klo 17.00–18.30
Perhevalmennuksen etäryhmä on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille.
TAPAHTUMAT / 18.08.2026, klo 17.00–18.30
Paikka: Teams
Perhevalmennuksen etäryhmä: Isäksi ja toiseksi vanhemmaksi
TAPAHTUMAT / 18.08.2026, klo 17.00–18.30
Paikka: Teams
Perhevalmennuksen etäryhmä, syksy 2026
Perhevalmennus on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille. Valmennus antaa vanhemmille tietoa ja ajateltavaa uudessa elämäntilanteessa. Se auttaa myös valmistautumaan muutokseen, jonka uusi perheenjäsen tuo mukanaan.
- Ti 18.8. klo 17–18.30 Isäksi ja toiseksi vanhemmaksi
- Ti 25.8. klo 17–18.30 Parisuhde ja vanhemmuus
- Ti 1.9. klo 17–18.30 Turvallisen arjen tunnetaidot
- To 10.9. klo 17–19 Synnytys
- Ti 15.9. klo 17–18.30 Raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen
- Ti 22.9. klo 17–19 Suun terveys, imetys ja vauvan hoito
Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.
Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.
Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta.
Tilannepäivitys järjestöille vuoden 2027 valtionavustushausta
Teams-tilaisuus on avoin kaikille, joita järjestöavustukset koskettavat.
Tilannepäivitys järjestöille vuoden 2027 valtionavustushausta
TAPAHTUMAT / 25.08.2026, klo 14-16
Teams-tilaisuus on avoin kaikille, joita järjestöavustukset koskettavat.
TAPAHTUMAT / 25.08.2026, klo 14-16
Paikka: Teams
Tilannepäivitys järjestöille vuoden 2027 valtionavustushausta
TAPAHTUMAT / 25.08.2026, klo 14-16
Paikka: Teams
Valtio on päättänyt myöntää hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille 25 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2027–2030 alueellisen sote-järjestötoiminnan sekä järjestöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseen.
Tämänhetkisen tiedon mukaan valtionavustushaku käynnistyy elo-syyskuussa 2026. Tarkemmat hakuohjeet ovat vielä valmistelussa eikä hyvinvointialueella ole vielä tarkempaa tietoa hakuohjeista. Tämänhetkisten tietojen perusteella hyvinvointialueet kokoavat järjestöiltä hanke-ehdotuksia ja hakevat niiden pohjalta valtionavustusta alueensa tarpeisiin soveltuvaan toimintaan. Rahoituksen tavoitteena on tukea erityisesti järjestöjen kohtaavaa työtä.
Oma Häme järjestää tiistaina 25. elokuuta klo 14-16 avoimen Teams-tilaisuuden, jossa kerrotaan vuoden 2027 valtionavustushaun ajankohtaisesta tilanteesta ja keskustellaan sen mahdollisista vaikutuksista hyvinvointialueen järjestöavustuksiin.
Liity tilaisuuteen tästä linkistä
Tilaisuuden aiheet:
- vuoden 2027 valtionavustushaun ajankohtainen tilanne - mitä avustushaun toteutuksesta ja aikataulusta tällä hetkellä tiedetään
- millaisia vaikutuksia haulla voi olla Oma Hämeen järjestöavustuksiin vuonna 2027
- järjestöihin kohdistuvien muutosten vaikutukset toimintaan sekä järjestöjen asiakkaisiin ja alueen asukkaiden hyvinvointiin
Tilaisuuden sisältö tarkentuu sen mukaan, mitä tietoa valtionavustushausta on käytettävissä elokuun lopussa.
Tilaisuus on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen alueen järjestöille, jotka ovat hakeneet tai saaneet hyvinvointialueen järjestöavustusta, sekä järjestöille, jotka harkitsevat valtionavustuksen tai hyvinvointialueen järjestöavustuksen hakemista vuodelle 2027.
Tervetuloa mukaan!
Instagram-live: Elämä alkaa Assissa – tervetuloa synnyttämään Hämeenlinnaan
Tule mukaan Instagram-liveen kätilöidemme Senja Rantalan ja Lotta Sahinojan kanssa.
Instagram-live: Elämä alkaa Assissa – tervetuloa synnyttämään Hämeenlinnaan
TAPAHTUMAT / 26.08.2026, klo 18.00
Tule mukaan Instagram-liveen kätilöidemme Senja Rantalan ja Lotta Sahinojan kanssa.
TAPAHTUMAT / 26.08.2026, klo 18.00
Paikka: @synnyta_hameenlinnassa Instagram-tili
Instagram-live: Elämä alkaa Assissa – tervetuloa synnyttämään Hämeenlinnaan
TAPAHTUMAT / 26.08.2026, klo 18.00
Paikka: @synnyta_hameenlinnassa Instagram-tili
Miksi yhä useampi perhe valitsee synnytyspaikakseen Hämeenlinnan Ahveniston sairaalan eli Assin?
Tule mukaan Instagram-liveen keskiviikkona 26.8. klo 18 kuulemaan ja keskustelemaan kätilöidemme Senja Rantalan ja Lotta Sahinojan kanssa. Live-lähetys tulee Instagram-tililtä @synnyta_hameelinnassa.
Livessä pääset:
• tutustumaan uusiin synnytystiloihin
• kuulemaan synnytyksen käytännöistä ja palveluista
• kysymään suoraan kätilöiltä kaikesta, mikä mietityttää tai jännittää
• kuulemaan, millaista synnyttäminen ja perheen ensipäivät Assissa ovat
Assissa synnytät turvallisesti luonnonläheisessä ja rauhallisessa ympäristössä. Jokainen perhe saa käyttöönsä oman perhehuoneen ensimmäisiä yhteisiä hetkiä varten. Tavoitteenamme on olla maailman inhimillisin sairaala, jossa jokainen synnyttäjä ja perhe kohdataan lämpimästi ja yksilöllisesti.
Myös Kanta-Hämeen ulkopuolelta tulevat perheet ovat tervetulleita synnyttämään Hämeenlinnaan.
Huomioithan, että emme vastaa livessä henkilökohtaisiin terveys- tai potilastietoihin liittyviin kysymyksiin.
Jätä kysymyksesi ennakkoon Instagramin yksityisviestillä tilille @synnyta_hameelinnassa. Kysymyksiä voi esittää myös liven aikana.
Lisätietoja: Synnytä Hämeenlinnassa - Oma Häme
Elintapamuutoksen etäryhmä: Yksi pieni muutos kerrallaan – miten onnistun?
Etäryhmä tarjoaa tukea esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumusten muuttamisessa.
Elintapamuutoksen etäryhmä: Yksi pieni muutos kerrallaan – miten onnistun?
TAPAHTUMAT / 26.08.2026, klo 16.30–18.00
Etäryhmä tarjoaa tukea esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumusten muuttamisessa.
TAPAHTUMAT / 26.08.2026, klo 16.30–18.00
Paikka: Teams
Elintapamuutoksen etäryhmä: Yksi pieni muutos kerrallaan – miten onnistun?
TAPAHTUMAT / 26.08.2026, klo 16.30–18.00
Paikka: Teams
Elintapamuutoksen etäryhmä, syksy 2026
Elintapamuutoksen etäryhmä tarjoaa tukea Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakkaille, jotka kaipaavat tukea esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumustensa muuttamiseksi.
- 26.8 klo 16.30 –18.00 Yksi pieni muutos kerrallaan – miten onnistun?
- 2.9 klo 16.30 –18.00 Joustava tie monipuoliseen ravitsemukseen
- 9.9 klo 16.30–18.00 Kaikki alkaa unesta ja palautumisesta
- 16.9 klo 16.30–18.00 Mieli mukaan muutokseen
- 23.9 klo 16.30–18.00 Liikettä arkeen askel kerrallaan
Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.
Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.
Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta.
Katso osallistumislinkit ja lue lisää etäryhmästä
Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0-18 kk)
Etänä pidettävät teemaillat on suunnattu kaikille neuvolaikäisten lasten perheille.
Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0-18 kk)
TAPAHTUMAT / 29.09.2026, klo 15.00–16.00
Etänä pidettävät teemaillat on suunnattu kaikille neuvolaikäisten lasten perheille.
TAPAHTUMAT / 29.09.2026, klo 15.00–16.00
Paikka: Teams
Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0-18 kk)
TAPAHTUMAT / 29.09.2026, klo 15.00–16.00
Paikka: Teams
Lapsiperheiden teemaillat, syksy 2026
Teemailloissa eri asiantuntijat kertovat lapsiperheitä koskettavista aiheista. Teemaillat on suunnattu kaikille neuvolaikäisten lasten perheille. Osallistua voit joustavasti – joko jo raskausaikana tai myöhemmin, kun aihe tuntuu ajankohtaiselta juuri oman perheesi näkökulmasta.
-
Ti 29.9. klo 15–16 Lapsen sensomotorinen kehitys (0-18 kk)
Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.
Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.
Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta.