Ajankohtaista palveluista
Askeleen edellä elämäsi polulla
Vastaamme kaikkien kantahämäläisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista.
Värilllinen: Ajankohtaisia ja tärkeitä linkkejä
Ajankohtaisia ja tärkeitä linkkejä
Yhteystietokortti: Oma Häme -sovellus
Oma Häme -sovellus on kätevä apu arjessa
Oma Häme -sovellus on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille tarkoitettu turvallinen asiointipalvelu, josta löydät mm. ajanvarauksesi ja laboratoriotuloksesi. Saat myös yhteyden ammattilaiseen chattien tai videovastaanottojen välityksellä.
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Kaikki uutisetOLKA-toiminta laajenee Forssaan ja Riihimäelle
Forssassa pisteen avajaisia vietetään tiistaina 12.11. ja Riihimäellä maanantaina 18.11.
OLKA-toiminta laajenee Forssaan ja Riihimäelle
UUTINEN / 08.11.2024
Forssassa pisteen avajaisia vietetään tiistaina 12.11. ja Riihimäellä maanantaina 18.11.
UUTINEN / 08.11.2024
OLKA-toiminta laajenee Forssaan ja Riihimäelle
OLKA on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaaloissa, ja se tarjoaa sairaalan asiakkaille ja heidän läheisilleen tietoa, tukea sekä kiireetöntä kohtaamista. Toimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Hämeen Setlementin ja hyvinvointialueen välillä.
Toiminnan näkyvimpänä osana ovat sairaaloiden pääauloissa sijaitsevat OLKA-pisteet, joista sairaaloiden asiakkaat saavat esimerkiksi tietoa järjestöjen toiminnasta ja vertaistoiminnasta, ohjausta oikeaan paikkaan sairaalan sisällä, neuvontaa tai vaikkapa keskusteluseuraa. Yhdistyksille piste tarjoaa mahdollisuuden tuoda tarjolle esitteitä ja esitellä omaa toimintaansa teemapäivän merkeissä.
-Hämeenlinnan keskussairaalassa OLKA- toiminta on otettu hyvin vastaan, ja on upeaa että pystymme nyt laajentamaan toimintaa koko hyvinvointialueelle. Toiveena on, että mahdollisimman moni potilas ja asiakas saa tukea toiminnasta. Tavoitteena on myös tukea hoitohenkilökuntaa, joten myös henkilökunta on erittäin tervetullutta pisteelle sekä keskustelemaan vapaaehtoisten kanssa. Vapaaehtoiset tekevät tärkeää työtä ja toivommekin heitä runsaasti mukaan, kertoo Oma Hämeen OLKA-yhteyshenkilönä toimiva lähijohtaja Kati Kauppinen.
Kanta-Hämeessä OLKA-toiminta alkoi keskussairaalassa vuonna 2021 STEA:n (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) rahoittaman hankkeen turvin. Vuodelle 2024 Hämeen Setlementti ry sai toimintaan pysyvämmän rahoituksen ja lisäresurssia toiminnan käynnistämiseen myös Riihimäellä ja Forssassa. Toimintaa rahoittaa tänäkin vuonna STEA:n lisäksi myös Kanta-Hämeen hyvinvointialue.
Forssan ja Riihimäen OLKA-pisteiden avajaiset
Forssassa pisteen avajaisia vietetään tiistaina 12.11. klo 12-14 ja Riihimäellä seuraavan viikon maanantaina 18.11. klo 10-12. Avajaisissa on luvassa paikallisten yhdistysten teemahetkiä, OLKA-toiminnan esittelyä sekä kahvitarjoilu.
Forssan sairaalassa OLKA-piste sijaitsee aulassa, ilmoittautumispisteen vieressä. Riihimäen sairaalassa OLKA-piste on myös pääoven vieressä.
Sijainnit ovat loistavia ja palvelevat hyvin sairaalaan tulevia potilaita ja teemahetkiä pitäviä järjestöjä, sekä tietenkin Oma Hämeen yksiköitä. Keskussairaalan OLKA-piste jatkaa tuttuun tapaan toimintaansa.
Hämeen Setlementti ry:n järjestöpäällikkö Eini Nurmi kertoo tunnelmista avajaisten alla:
-OLKA-toiminnan tuloon on suhtauduttu erittäin positiivisesti sekä Forssassa että Riihimäellä. Olemme innoissamme, että saamme laajentaa toimintaa uusiin kaupunkeihin ja kehittää sitä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Kaipaamme toimintaan mukaan uusia vapaaehtoisia ja jos sairaalavapaaehtoisuus kiinnostaa, niin minuun voi olla yhteydessä.
-Tarvetta toiminnalle on selvästi. On hienoa, että jatkossa yhä useammat ihmiset ovat OLKA-toiminnan piirissä ja saavat tietoa, että vertaistukea ja erilaista toimintaa on tarjolla. Järjestöille OLKA-toiminta on mainio tapa tuoda omaa toimintaa esiin ja saada uusia ihmisiä mukaan, Nurmi vinkkaa.
Mäkikujan perhetukikeskus on saanut tunnustusta hyvästä työstään
Mäkikujan perhetukikeskus on saanut kiitosta hyvästä ja arvokkaasta työstään lastensuojelun parissa.
Mäkikujan perhetukikeskus on saanut tunnustusta hyvästä työstään
UUTINEN / 07.11.2024
Mäkikujan perhetukikeskus on saanut kiitosta hyvästä ja arvokkaasta työstään lastensuojelun parissa.
UUTINEN / 07.11.2024
Mäkikujan perhetukikeskus on saanut tunnustusta hyvästä työstään
Oma Hämeen Mäkikujan perhetukikeskus on saanut tunnustusta ja kiitosta hyvästä ja arvokkaasta työstään lastensuojelun parissa.
Lastensuojelun keskusliitto julkisti ja palkitsi lokakuussa tämän vuoden Lastensuojelun arjen sankari -kilpailun voittajan ja kunniamaininnan saajat. Vaikka voittoa ei Kanta-Hämeeseen tullut, sai Mäkikujan perhetukikeskuksen nuorten kuntoutusosasto Apila erikseen tunnustusta lastensuojelun eteen hyvin tehdystä työstä.
Lastensuojelun arjen sankari -kilpailuun sai jättää ehdotuksia kuka tahansa, ja yhteensä kilpailuun jätettiin 60 ehdotusta palkinnon saajaksi. Apilaa ehdottivat mm. yhteistyökumppanit, tiimin jäsenet ja asiakkaat. Lastensuojelun keskusliiton maininta osoittaa, että Apilassa työn tekemisen tapaa on arvostettu ja huomioitu.
– Valtakunnallinen positiivinen huomio on merkityksellistä, ja on tärkeää, että lastensuojelun vaativaa työtä nostetaan esiin myös onnistumisten ja osaamisen myötä. Tiimin työ, työtekijöiden osaaminen ja suhtautuminen työhön ja asiakkaisiin on todella myönteistä ja työntekijät ovat aina valmiina yhteiseen kehittämiseen ja yhdessä tekemiseen. Kerroin välittömästi koko tiimille terveiset: Olkaa ylpeitä työstänne! Minä olen ylpeä teistä, hehkuttaa lastensuojelun tulosaluejohtaja Taija Ylätalo.
Apila-tiimi eli ylhäältä vasemmalta: Matias Uusitalo, Jori Pajunen, Annika Koivumäki ja Satu Ranta. Alhaalla: Satu Nevajärvi(vastaava ohjaaja), Mari Laaksonen ja Anni Nurmi.
Apilassa tehdään työtä rakkaus edellä
Oma Hämeen Riihimäellä sijaitseva Mäkikujan perhetukikeskus on lapsille ja nuorille tarkoitettu lastensuojelun sijaishuoltoyksikkö, jossa lapset ja nuoret asuvat ympärivuorokautisesti. Mäkikujan perhetukikeskuksessa on kaksi osastoa, vastaanotto-osasto Vanamo ja nuorten osasto Apila. Mäkikujalla tehdään suunnitelmallista, arvioivaa ja kuntouttavaa toimintaa yhdessä lapsen, perheen ja muiden lapsen ympärillä olevien ihmisten kanssa.
Apilassa työtä tehdään rakkaus edellä eli toiminnan lähtökohtana on niin asiakkaan kuin työntekijänkin hyvinvointi sekä arvostava ja kunnioittava kohtaaminen. Apilassa kuntoutusta toteutetaan asiakassuunnitelmien sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmien mukaisesti yhteistyössä omaohjaajaparin ja muun tiimin kanssa. Nuorten osallisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeänä osana Apilassa toteutettavaa kuntoutusta. Apilassa kodinomaisuus on myös yksi tärkeimmistä tavoitteista.
Lastensuojelun Keskusliiton Lastensuojelun arjen sankari -kilpailussa etsittiin toimijoita, jotka tekevät pitkäjänteistä ja luovaa työtä lasten ja nuorten hyväksi. Palkintoraadin puheenjohtajana toimi THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo. Tänä vuonna pääpalkinto Lastensuojelun arjen sankari -kilpailussa myönnettiin Tasalapa Oy:n lastenkoti Jalavan henkilökunnalle.
Lastensuojelun arjen sankari -palkinto 2024 | Lastensuojelun Keskusliitto (lskl.fi)
Oma Häme suunnittelee muutoksia erikoissairaanhoidon poliklinikoille
Esiselvityksessä on kartoitettu poliklinikkatoiminnan keskittämisen hyötyjä.
Oma Häme suunnittelee muutoksia erikoissairaanhoidon poliklinikoille
UUTINEN / 08.11.2024
Esiselvityksessä on kartoitettu poliklinikkatoiminnan keskittämisen hyötyjä.
UUTINEN / 08.11.2024
Oma Häme suunnittelee muutoksia erikoissairaanhoidon poliklinikoille
Oma Häme on selvittänyt erikoissairaanhoidon avovastaanottotoiminnan keskittämisen hyötyjä. Tähän tuo painetta osaltaan henkilöstön saatavuus, joka vaihtelee eri alueilla. Muutostarpeista on tehty esiselvitys, jota aluehallitus käsittelee kokouksessaan maanantaina 11. marraskuuta.
Esiselvitys liittyy uusien talouden tasapainottamistoimien etsintään Oma Hämeessä. Hyvinvointialueen taloustilanteen vuoksi meneillään olevien tasapainottamisohjelmien rinnalle on tarpeellista suunnitella uusia talouden tehostamistoimia. Aluehallitus päättää, käynnistetäänkö esiselvityksen perusteella erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan uudelleenjärjestelyistä varsinainen selvitys.
Esiselvityksessä on arvioitu hyötyjä Forssan sekä Riihimäen erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintojen siirtämisestä Hämeenlinnaan jo vuoden 2025 aikana. Esiselvityksessä on esillä myös päiväsairaalatoiminnan siirtäminen Hämeenlinnaan vuoden 2026 aikana.
Forssan sairaalan dialyysipalvelut säilyisivät lähipalveluna. Pohdinnassa on dialyysipalveluiden aloittaminen Riihimäen sairaalassa, koska se helpottaisi hoidon saatavuutta dialyysiasiakkaille ja keventäisi keskussairaalan palvelupainetta. Mikäli esiselvitys etenee selvitysvaiheeseen, selvitetään henkilöstön kanssa tarkemmin avohoidon toimintamalleja kiinteässä yhteistyössä perusterveydenhuollon avopalveluiden kanssa.
Esiselvityksessä arvioidaan, että toiminnan keskittämisellä on mahdollista saavuttaa noin kahden miljoonan euron vuosittaiset säästöt optimoimalla hoitopaikkoja ja hoitohenkilöstön työpanosta. Kiinteistökuluista ja tukipalveluista olisi mahdollisuus saada lisää säästöjä.
Esiselvityksestä on tiedotettu henkilöstöä. Muutostarpeista tullaan keskustelemaan tarkemmin henkilöstön kanssa niissä yksiköissä, joita mahdolliset muutokset koskisivat. Samalla kuullaan henkilöstön kehittämisideoita yksiköiden toimintaan liittyen. Ennen päätöksentekoa tarvitaan vielä tarkempia kustannuslaskelmia sekä arviointia vaikutuksista. Mahdollisista muutoksista päätetään ensi vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Lue myös: Oma Hame suunnittelee muutoksia sairaalapalveluihin ja ikaihmisten asumispalveluihin - Oma Häme
Oma Häme suunnittelee muutoksia sairaalapalveluihin ja ikäihmisten asumispalveluihin
Esiselvityksessä on kartoitettu mahdollisuuksia lisätä ikäihmisten kuntouttavaa hoitoa.
Oma Häme suunnittelee muutoksia sairaalapalveluihin ja ikäihmisten asumispalveluihin
UUTINEN / 08.11.2024
Esiselvityksessä on kartoitettu mahdollisuuksia lisätä ikäihmisten kuntouttavaa hoitoa.
UUTINEN / 08.11.2024
Oma Häme suunnittelee muutoksia sairaalapalveluihin ja ikäihmisten asumispalveluihin
Oma Häme on selvittänyt toiminnallisten muutosten tarvetta sairaalapalveluissa ja ikäihmisten asumispalveluissa. Pohdinnassa on joidenkin perusterveydenhuollon vuodeosastojen toiminnan kehittäminen ja profiilin muuttaminen. Lisäksi pohdinnassa on myös työvoiman uudelleen kohdentaminen asiakastarpeiden mukaan kotisairaalaan sekä lyhytaikaiseen, ympärivuorokautiseen palveluasumiseen.
Muutostarpeista on tehty esiselvitys, jota aluehallitus käsittelee kokouksessaan maanantaina 11. marraskuuta. Esiselvitys liittyy uusien talouden tasapainottamistoimien etsintään Oma Hämeessä. Hyvinvointialueen taloustilanteen vuoksi meneillään olevien tasapainottamisohjelmien rinnalle on tarpeellista suunnitella uusia talouden tehostamistoimia. Aluehallitus päättää, käynnistetäänkö esiselvityksen perusteella muutoksista varsinainen selvitys.
- Ennen päätöksentekoa on tärkeää tarkentaa laskelmia, selvittää vaikutuksia ja kartoittaa käytännön tekijöitä, jotka vaikuttavat muutosten toteuttamiseen. Haluamme saada riittävästi näkemyksiä esiselvityksestä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Esiselvityksestä on tiedotettu henkilöstöä. Muutostarpeista tullaan vielä keskustelemaan henkilöstön kanssa niissä yksiköissä, joita mahdolliset muutokset koskisivat. Samalla kuullaan henkilöstön kehittämisideoita yksiköiden toimintaan liittyen. Mahdollisista muutoksista päätetään ensi vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Kuntouttavampaa hoitoa ikäihmisille
Esiselvityksessä esitellyillä muutoksilla pyritään parantamaan ikääntyneiden hoidon kuntouttavuutta ja vähentämään laitostumisen riskiä. Nykyisin perusterveydenhuollon vuodeosastoilla on jatkuvasti potilaita, jotka jonottavat palveluasumisen lyhyt- ja pitkäaikaispaikoille. Nyt pohdinnassa on joidenkin perusterveydenhuollon vuodeosastojen muuttaminen lyhytaikaisiksi arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi. Ne tarjoaisivat asiakkaille kuntouttavaa hoitoa lähellä omaa elinympäristöään ja vähentäisivät sairaalajaksojen pituutta.
Assi-sairaalaan voitaisiin sijoittaa noin 40 perustason vuodeosastopaikkaa suunniteltua enemmän, mikä vähentäisi vastaavan määrän potilaspaikkoja nykyisiltä perusterveydenhuollon osastoilta. Tämä mahdollistaisi uuden sairaalan tilojen täysimääräisen ja tehokkaan käytön. Uuden sairaalan suunnitteluvaiheen jälkeen toimintaprosessit ovat kehittyneet merkittävästi, ja hoitomenetelmät sekä toimintatavat tulevat edelleen kehittymään.
Lisäksi vuodeosastopaikkojen tarve on jo vähentynyt erikoissairaanhoidossa ja vähenee edelleen hoitomenetelmien ja toimintatapojen kehittyessä. Päiväkirurgian ja muiden avopalveluiden kehittyminen vähentää myös erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkojen tarvetta.
Lisäksi kotisairaalan kasvava kyky antaa sairaalatasoista hoitoa kotona vähentää vuodeosastopaikkojen tarvetta. Kotisairaalan potilasmäärän arvioidaan kasvavan 20 prosenttia vuoden 2025 aikana. Se vähentää sekä erikoissairaanhoidon että perustason vuodeosastopaikkojen tarvetta. Asiakasmäärän kasvu lisää tarvetta kohdentaa työvoimaa enemmän kotisairaalan toimintaan.
Rakenteelliset muutokset toisivat merkittäviä säästöjä
Esiselvityksen perusteella nykyisten vuodeosastojen profiileja ja määrää voitaisiin muuttaa jo vuoden 2025 aikana. Forssan 18-paikkaisesta osastosta voitaisiin luopua. Lisäksi olisi mahdollista muuttaa yhden Riihimäen osaston ja toisen Forssan osaston profiilia siten, että ne muuttuisivat lyhytaikaisiksi arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi. Tämän jälkeen perusterveydenhuollon osastoja olisi Forssassa ja Riihimäellä molemmissa yksi. Lisäksi molemmissa toimisi lyhytaikainen arviointi- ja kuntoutusosasto. Lisäksi Janakkalan vuodeosaston tilannetta arvioidaan vuoden 2025 aikana palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.
Esiselvityksessä esillä olevat muutokset tuovat myös kustannussäästöjä ja tehostavat tulosalueiden toimintaa. Esiselvityksessä arvioidaan, että näillä muutoksilla on mahdollista saavuttaa noin 12 miljoonan euron vuosittaiset säästöt optimoimalla hoitopaikkoja ja hoitohenkilöstön työpanosta. Kiinteistökuluista ja tukipalveluista olisi mahdollisuus saada lisää säästöjä.
- Tässä vaikuttaa olevan asiakkaiden tarpeiden ja eurojen kannalta harvinainen, onnistunut yhdistelmä. Tätä on tärkeä jatkoselvittää, koska saavutettavissa olisi vuositasolla isot säästöt. Kustannustasolla se on verrattavissa puoleen pelastustoimen vuosibudjetista tai 70 000 vuorokauteen ikäihmisten asumispalveluyksikössä, kertoo hyvinvointialuejohtaja Naukkarinen.
Esiselvityksen on tehnyt hyvinvointialueen johtavista viranhaltijoista ja asiantuntijajohdosta koostuva työryhmä.
- Esiselvityksessä esitetyt muutokset parantavat asiakkaiden saamaa hoitoa, kun kukin olisi hoitonsa kannalta nykyistä oikeantasoisemmassa hoitopaikassa. Esiselvitys nostaa esiin sen, kuinka nopeasti hoitomenetelmät ja -prosessit kehittyvät. Suunnitelmia ja laskelmia on syytä päivittää riittävän usein vastaamaan nykyistä tarvetta, toteaa esiselvitystyöryhmän puheenjohtaja, ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Jorma Haapanen.
Lue myös: Oma Hame suunnittelee muutoksia erikoissairaanhoidon poliklinikoille - Oma Häme
Testaa diabetesriskisi Diabetesviikolla!
Diabetesviikolla kannustetaan kävelemään. Teemaviikko näkyy myös terveyskeskuksissa.
Testaa diabetesriskisi Diabetesviikolla!
UUTINEN / 08.11.2024
Diabetesviikolla kannustetaan kävelemään. Teemaviikko näkyy myös terveyskeskuksissa.
08.11.2024
UUTINEN / 08.11.2024
Testaa diabetesriskisi Diabetesviikolla!
Diabetesviikkoa vietetään tänä vuonna viikolla 46 eli 11.-17. marraskuuta ja Maailman diabetespäivä on torstaina 14. marraskuuta. Diabetesviikolla kannustamme kutsumaan kaverin kävelylle.
Osallistu siis haasteeseen ja tule vaikka paikan päälle osa matkastasi kävellen meitä tapaamaan! Diabetestietoa jaetaan Kanta-Hämeessä terveysasemilla teemaviikon aikana seuraavasti:
- 12.11 klo 9-14 Hämeenlinnan pääterveysaseman aulassa (Viipurintie 1-3)
- 13.11 klo 9-14 Forssan pääterveysaseman aulassa (Urheilukentänkatu2)
- 14.11 klo 8-13 Riihimäen pääterveysaseman aulassa (Kontiontie77)
Teemapisteillä on tavattavissa Oma Hämeen ammattilaisia sekä liikuntapalveluiden ja diabetesyhdistysten edustajia. Voit mittauttaa tapahtumassa sokerisi ja arvioida diabetesriskiäsi.
Liikunnalla ja muilla elintavoilla on tärkeä rooli tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Lue lisää Diabetesliiton sivuilta #Minäkinkävelen-haasteesta.
Tyypin 2 diabetes on yleinen sairaus Suomessa ja sitä voi sairastaa tietämättään. Tyypin 1 diabeetikko saa säännöllisellä liikkumisella tukea kokonaisterveyteensä. Voit testata oman diabetesriskisi Diabetesliiton sivuilla: Tee tyypin 2 diabeteksen riskitesti
Toimi näin riskitestin jälkeen:
- Jos sait 7-11 pistettä: diabetesriskisi on hiukan kohonnut. Jos sinulla on kysyttävää ole yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen.
- Jos sait 12 pistettä tai yli kerro pisteesi terveydenhuollon ammattihenkilölle, jolta saat tarkemmat jatko-ohjeet tilanteeseesi.
Saat Oma Hämeen ammattilaisen helpoiten kiinni sairaanhoitaja-chatin kautta. Saat chatin auki klikkaamalla kuvaketta sivuston oikeasta alakulmasta.
Päivystysapu 116117 –kiireellisen hoidon ensilinja on ruuhkautunut
Yhteydenottoa ei kannata viivästyttää aamuun.
Päivystysapu 116117 –kiireellisen hoidon ensilinja on ruuhkautunut
UUTINEN / 08.11.2024
Yhteydenottoa ei kannata viivästyttää aamuun.
UUTINEN / 08.11.2024
Päivystysapu 116117 –kiireellisen hoidon ensilinja on ruuhkautunut
Päivystysapu 116117 –kiireellisen hoidon ensilinja aloitti toimintansa 31.10.2024. Puhelut ovat alkuvaiheessa ruuhkaantuneet, koska valtaosa puheluista soitetaan aamun ensimmäisinä tunteina. Perinteisesti asiakkaat ovat soittaneet kello 8.00 terveysasemalle, vaikka olisivat tarvinneet apua jo illalla. Nyt yhteydenottoa ei kannata viivästyttää aamuun, vaan soittaa kun kiireellisen hoidon tarve ilmenee.
Päivystysapu 116117 –kiireellisen hoidon ensilinja, palvelee äkillisissä terveysongelmissa ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä. Asiakas voi soittaa silloin, kun kiireellinen terveysongelma ilmenee. Puheluun vastaa ensilinjan sairaanhoitaja, jonka tukena toimii lääkäri. Sairaanhoitaja haastattelee asiakasta käyttäen apuna kansallisia hoidon kiireellisyyden arvioinnin ohjeita. Lisäksi arviossa hyödynnetään asiakkaan aiempia terveystietoja ja tehtyjä hoitosuunnitelmia. Asiakkaan asia ratkaistaan puhelun aikana järjestämällä tarvittava hoito tai antamalla kotihoito-ohjeet. Arvioinnin perusteella asiakas ohjataan hoitoon oikeaan paikkaan joko terveysaseman kiirevastaanotolle tai Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen.
Päivystysapu 116 117 tarjoaa tilanteen arviointia, ohjausta ja neuvontaa kaikissa kiireellisissä terveysongelmissa, jotka eivät ole hätätilanteita. Jos olet asioinut terveysasemalla säännöllisesti esim. pitkäaikaissairauden vuoksi, ota edelleen yhteyttä omaan terveysasemaan myös kiireellisessä asiassa. Jos oma terveysasemasi on suljettu, ota kiireellisessä asiassa yhteyttä chattiin (avoinna arkisin klo 8-20) tai ympäri vuorokauden auki olevaan päivystysapuun 116 117. Henkeä uhkaavassa tilanteessa soita hätänumeroon 112.
Kiireettömissä asioissa otetaan yhteyttä tuttuun tapaan omalle terveysasemalle tai sinua hoitavalle poliklinikalle. Kiireettömiä asioita ovat mm. kiireetöntä hoitoa vaativat terveysongelmat, laboratoriovastausten tiedustelut, reseptien uusinnat ja pitkittyneet terveysongelmat, jotka eivät ole pahentuneet.
Sisältöjulkaisija
Artikkelit
Kaikki artikkelitVammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen
Painonnosto ja rauhalliset metsälenkit toimivat vastapainona ohjaajan intensiiviselle työlle.
Vammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen
ARTIKKELI / 30.10.2024
Painonnosto ja rauhalliset metsälenkit toimivat vastapainona ohjaajan intensiiviselle työlle.
30.10.2024
ARTIKKELI / 30.10.2024
Vammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen
Pienet onnistumiset ovat niitä kaikista merkityksellisimpiä. Kun luottamussuhde asiakkaan kanssa on muodostunut ja näkee kehitystä, tietää tekevänsä tärkeää työtä. Joskus se voi viedä kauankin, mutta on sitäkin palkitsevampaa. Näin kuvailee työtään Tinja Savela, joka työskentelee ohjaajana vammaisten asumispalveluissa, Jaakonkadun asumisyksikössä Hämeenlinnassa. Tinjan mukaan työssä tärkeintä on asiakkaiden auttaminen ja heidän oikeuksiensa puolustaminen, mutta erityisesti pienet onnistumiset ja kehittymiset tuntuvat palkitsevilta.
– Yksi ihana onnistuminen oli tänä syksynä, kun meille muutti asiakas toisesta asumispalvelusta odottamaan Kepsy-siirtoa. Hän saapui kolmen ohjaajan kiinnipidossa, mutta jo muutamassa viikossa näimme käytöksessä ison muutoksen. Lopulta siirto Kehitysvammapsykiatriseen kriisi- ja kuntoutusyksikköön sujui ilman toimenpiteitä ja asiakas alkoi puhua yksiköstämme kotina. Tuolloin tiesin, että olimme onnistuneet luomaan lyhyessä ajassa turvallisen ja kodinomaisen ympäristön, jossa hän voi luottaa meihin ohjaajiin, Tinja hymyilee.
Työstressi tippuu levypainojen mukana lattiaan
Tinja on aloittanut hiljattain Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, johon hän tuli lastensuojelun parista. Sitä ennen hän työskenteli Eteva-kuntayhtymässä. Tinjan nykyisessä työpaikassa, Jaakonkadun yksikössä, tarjotaan ympärivuorokautista asumispalvelua, jonka tarkoituksena on tukea erilaisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita heidän arjessaan. Työpäivissä riittää vaihtelua ja haasteita, koska asiakkaiden tilanteet saattavat muuttua nopeasti. Ohjaajat tukevat asiakkaita myös asumisen ulkopuolella, jotta asiakkaiden, ympäristön ja ohjaajien turvallisuus voidaan taata vilkkaalla sijainnilla Myllymäessä.
– Ennakointi ja tilanteiden suunnittelu onkin tärkeä osa päivittäistä työtämme. Pyrimme aina kehittämään ja tekemään töitä siten, että asiakas voisi elää mahdollisimman itsenäistä ja itsensä näköistä elämää. Meillä asuessaan voi pärjätä hyvinkin pienellä tuella, mutta tarvittaessa meiltä löytyy vahva ammatillinen osaaminen ympärivuorokautiseen tukeen. Haastavia tilanteita käymme aktiivisesti läpi ja pyrimme löytämään työkaluja tilanteiden vähentämiseksi, Tinja kertoo.
Ajoittain raskaskin työ vaatii tasapainotusta vapaa-ajalla. Tinja harrastaa tavoitteellisesti voimalajeja kuntosalilla, jossa hän unohtaa työasiat ja työroolin ja tyhjentää pään. Myös luonto, perhe ja ystävät ovat iso osa arkea.
– Levypainojen kolistelu purkaa stressiä, mutta koiran kanssa metsässä lenkkeillessäni saan pysähtyä ja rauhoittua. Pannukahvin ääressä upeaa maisemaa katsellessa on mahdoton olla nauttimatta. Vuorotyön vuoksi läheisten ihmisten kanssa näkeminen saattaa olla välillä hankalaa, mutta sitten kun vihdoin tapaa heitä ja saa nauraa kyyneleet silmissä tai lähdetään yhdessä tekemään jotain, se on korvaamatonta.
Tinja Savela (oik.) on tehnyt töitä yhdessä kollegansa Ville Mäkisen kanssa jo vuodesta 2010.
Tuttu työporukkaa luo turvaa ja huumoria
Voimavaroja Tinja saa myös työyhteisöstä, joka koostuu hyvin monipuolisesta joukosta osaavia ammattilaisia. Osa kollegoista tuntee asiakkaat vuosien takaa, mutta myös uusinta tietoa ja intoa löytyy nuoremmilta työntekijöiltä. Haastava työ hitsaa porukan yhteen ja jokainen tuntee toistensa vahvuudet.
– Työryhmän luottamus ja kyky toimia yhtenäisesti luo turvallisuuden tunnetta niin asiakkaille kuin työntekijöillekin. Teemme työtä paljon omalla persoonalla, mutta yhteisistä pelisäännöistä pidetään ja on pidettävä kiinni. Jaamme työryhmässä niin hyviä kuin kehitettäviäkin asioita ja myös koitamme muistaa kehua toisiamme onnistuneista hetkistä. Koen, että työryhmän hyvinvoinnilla ja arvostuksella on iso merkitys asiakastyöhön. Myös vitsailu ja pienet harmittomat pilat piristävät päivää ja keventävät työilmapiiriä, Tinja sanoo.
Haastava työ on myös motivoivaa. Tinja kokee työssään innostavaksi nimenomaan haastavien tilanteiden suunnittelun tai uusien asiakkaiden vastaanottamisen. Uuden asiakkaan tapaaminen ensimmäistä kertaa vaatii paljon havainnointia. Yksikössä on viisi eri taloa, jossa asuu keskenään erilaisia asukkaita. Halutessaan voi vaihtaa yksikön sisällä työryhmää. Toisaalta hän kaipaa lisää esimerkiksi tyhy-päiviä, jolloin pääsisi hetkeksi pois työympäristöstä ja ryhmäytymään lisää työkavereiden kanssa.
– Haastavassa työssä myös työterveydenhuollon merkitys kasvaa, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä sairaslomia ja uupumista. Meillä väkivalta- ja sen uhka ovat arkipäivää ja siinä voisi olla enemmän ennaltaehkäisevämpää otetta työterveyden kautta, Tinja pohtii.
– Tulevaisuuden tavoitteeni on kehittää tätä työtä kouluttautumalla ja tuomalla asiakkaiden ääntä kuuluville. Olemme asiakkaiden äänitorvia ja on meidän tehtävä pitää heidän oikeuksistaan kiinni. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä tulisi saada sujuvammaksi, tällä hetkellä etenkin asumispalveluissa näkyy päällekkäisyyksiä. Huoli on, saavatko asiakkaat oikeaa tai tarvittavaa palvelua oikeaan aikaan.
Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan lainanottovaltuusmenettelyä.
Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan
ARTIKKELI / 24.10.2024
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan lainanottovaltuusmenettelyä.
ARTIKKELI / 24.10.2024
Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus päätti maanantain kokouksessa, että hyvinvointialue voi tarvittaessa hakea lainanottovaltuuden muuttamista valtiovarainministeriöltä. Sinänsä asiassa ei ole mitään ihmeellistä, koska lainanottovaltuuden määrityskriteerit pitävät meidän lainanottovaltuutemme vielä pitkään nollassa eurossa. Lainanottovaltuusmenettelyn piti alun perin olla poikkeusmenettely, mutta lainsäädäntö on tehnyt siitä pysyvän menettelyn melkein kaikille alueille. Kanta-Hämeen osalta neuvottelut olisivat neljännet, joten edessä on osaltaan tuttua byrokratian pyöritystä.
Lainanottovaltuusmenettely on itsessään hyvä menettely. Neuvottelussa käydään läpi alueen suunnitelmia yhdessä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa. Menettelyssä arvioidaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman välttämättömyyttä palveluiden järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta.
Hyvinvointialueen investointeja ohjaavassa laissa on muutamia erittäin vaikeita ja tulkinnanvaraisia kirjauksia. Esimerkiksi “välttämättömyys”. Välttämätön on sana, joka tekee menettelystä haastavan niin alueille kuin ministeriöille. Yksittäinen investointirivi voi vaikuttaa tarpeettomalta, esimerkiksi pihan asvaltointi. Mutta käytännössä sen investoinnin hylkääminen voi aiheuttaa asiakkaan ajoneuvon rikkoutumisen, asiakkaan kaatumisen tai vaaratilanteita, kun ambulanssi ajaa monttuun pihalla. Yksittäiset rivit investointilaskelmassa voivat siis olla todella merkittäviä vaikutuksiltaan. Esimerkiksi yksittäiset laiteinvestoinnit on helppo siirtää toteutettaviksi vasta seuraaville tilikausille, mutta entä jos uusittavaksi tunnistetun laitteen hankintaa lykätään ja se vioittuu eikä potilaita pystytäkään hoitamaan?
Vuonna 2024 maan hallitus on päättänyt, että lainanottovaltuusmenettelyä tiukennetaan. Tämä on johtanut siihen, että lainanottovaltuusneuvotteluissa tarkastelu keskittyy yksittäisiin investointiriveihin, eikä kokonaisuuteen. Menettelytavan muutos myös lukitsee yksittäiset rivit niin, että alue ei voi käyttää harkintaa. Jos suunnitelmassa esimerkiksi lukee kaihilaitteiston hankinta Riihimäen yksikköön, niin sitä ei saa hankkia Hämeenlinnan yksikköön, vaikka tarve muuttuisi tilikauden aikana. Lupa investoinnin siirtoon on haettava samalta toimijalta kuin lainanottovaltuus on saatu, eli valtioneuvostolta. On myös kohtuutonta asettaa yksittäinen ministeriön virkamies asemaan, jossa hänen pitäisi pystyä arvioimaan investointeja näin yksityiskohtaisella tasolla.
Uskon, että maan hallitus ei ole tarkoittanut tätä, kun on päätetty menettelyn tiukentamisesta. Tälle tasolle menevä sääntely ei ole tarkoituksenmukaista, vaan aiheuttaa ongelmia ja epätarkoituksenmukaista julkisten varojen käyttöä. Hyvinvointialueiden on myös harkittava, miten investointisuunnitelmat laaditaan, jotta alueelle mahdollistuu myös järkevä oman harkinnan käyttäminen investointien toteuttamisessa. Tästä seuraa riski, että alueiden investointisuunnitelmat tehdään vain yleisellä tasolla eikä aluevaltuusto saa riittävää kokonaiskuvaa hyvinvointialueen investointisuunnitelmasta.
Kannatan itse lainanottovaltuusmenettelyn tiukentamista, kun se kohdennetaan alueen ja valtion talouden kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Kanta-Hämeen osalta Riihimäen uuden palvelukeskuksen suunnittelu on sellainen kokonaisuus, jonka käsittelyyn toivon tiukkaa tarve- ja välttämättömyysarviointia ministeriöiltä. Olemme jo ennakoidusti pyytäneet hankkeen ohjausryhmään mukaan maakuntien tilakeskuksen edustajan. Näin voimme varmistaa, että uuden rakennushankkeen suunnittelu ja toteutus vastaavat valtakunnallisia linjauksia.
Investointien sääntelyn perusajatusmallissa on paljon hyvää, mutta lainsäädäntö on tehty eri toimintaympäristössä ja lain tulkinnat eivät välttämättä vastaa kaikilta osin alkuperäistä tarkoitusta. Toivottavasti myös tätä osakokonaisuutta kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.
Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja
Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle
Kati Rinne on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen.
Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle
ARTIKKELI / 11.10.2024
Kati Rinne on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen.
ARTIKKELI / 11.10.2024
Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle
Kati Rinne, laitehallintakoordinaattori Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakas- ja potilasturvallisuusyksiköstä, on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen, joka tuo turvallisuuden asiantuntijuutta jokapäiväiseen työhönsä.
Kati aloitti työuransa teknisen alan koulutuksella, mutta myöhemmin tie vei hänet terveydenhuoltoon, jossa hän toimi lähihoitajana ja kehitti osaamistaan edelleen tradenomiksi. Vuoden 2023 alussa Kati liittyi Oma Hämeen riveihin, jossa hän on ollut tärkeässä roolissa potilasturvallisuuden kehittämisessä.
– Asiakas- ja potilasturvallisuus on minulle sydämen asia. Olen kiinnostunut siitä, miten voimme jatkuvasti parantaa palvelujemme laatua ja ehkäistä haittatapahtumia. Haluan olla mukana luomassa sellaista kulttuuria, jossa virheistä voidaan oppia ja jakaa kokemuksia avoimesti, Kati kertoo hymyillen.
Katin päivittäinen työ koostuu lääkinnällisten laitteiden käytön tukemisesta ja kehittämisestä, yhteistyöstä muiden yksiköiden kanssa sekä aktiivisesta osallistumisesta erilaisiin työryhmiin ja projekteihin. Hänen vastuullaan on muun muassa Effector-laitehallintajärjestelmän ja Laatuportin pääkäyttäjänä toimiminen, joiden avulla pyritään varmistamaan, että laitteet ja niiden käyttö pysyvät turvallisina kaikille.
Katin työyhteisö koostuu asiantuntevista ja intohimoisista kollegoista, jotka kaikki jakavat saman tavoitteen: asiakas- ja potilasturvallisuuden jatkuva parantaminen.
– Meillä on hyvä tiimi ja hyvä yhteishenki. Saan tukea kollegoilta ja esimieheltä, ja yhteistyö sujuu mutkattomasti niin lähellä kuin etänä. On hienoa olla mukana rakentamassa uutta hyvinvointialuetta ja kehittää turvallisuuskulttuuria, Kati kehuu työyhteisöään.
Kun Kati ei ole töissä, hän viettää aikaa perheensä kanssa Forssassa ja harrastaa liikuntaa sekä käsitöitä. Luonto on hänelle tärkeä henkireikä – ulkoilu ja liikunta auttavat palautumaan työpäivistä ja pitämään mielen virkeänä.
– Liikunta ja ulkoilu ovat minulle tärkeitä tapoja rentoutua. Seuraamme myös puolisoni kanssa tiiviisti poikamme jääkiekkoharrastusta. Jäähallissa työasiat unohtuvat täysin, ja nautimme yhdessä kiekkopeleistä, Kati kertoo iloisena.
Lisäksi Kati nauttii äänikirjojen kuuntelusta, joka tuo vastapainoa päivittäiselle tietokoneen äärellä työskentelylle.
– Kuuntelen paljon dekkareita, ne ovat loistavaa ajanvietettä. Äänikirjat ovat myös hyvä tapa rentoutua lenkillä tai kotona käsitöiden parissa, Kati naurahtaa.
Työssään Kati haluaa tuoda esille, kuinka jokaisen panos on tärkeä turvallisuuden edistämisessä. Hän uskoo, että yhteistyö ja avoin vuorovaikutus ovat avainasemassa, jotta asiakkaat ja potilaat voivat tuntea olonsa turvalliseksi.
– Haluan olla mukana luomassa yhteisöä, jossa kynnys kysyä apua tai neuvoa on matala. On tärkeää, että voimme kaikki oppia toisiltamme ja kehittää toimintaamme yhdessä, hän toteaa.
Kati on loistava esimerkki siitä, kuinka vahva ammattitaito, positiivinen asenne ja yhteistyö voivat luoda hyvinvointia koko organisaatiolle ja sen asiakkaille.
Sisältöjulkaisija
Tapahtumat
Kaikki tapahtumatTilaisuudesta saa tietoa mm. järjestöavustuksista.
Järjestöilta Riihimäellä
TAPAHTUMAT / 26.11.2024, klo 17.30-20
Tilaisuudesta saa tietoa mm. järjestöavustuksista.
TAPAHTUMAT / 26.11.2024, klo 17.30-20
Paikka: Antonin talo
Järjestöilta Riihimäellä
TAPAHTUMAT / 26.11.2024, klo 17.30-20
Paikka: Antonin talo
Oma Häme kutsuu maakunnan järjestöjä keskustelemaan järjestöyhteistyöstä ja järjestää kolme, seudullista tilaisuutta marras-joulukuun aikana.
Riihimäen järjestöilta järjestetään tiistaina 26. marraskuuta Antonin talossa (Öllerinkatu 3) klo 17.30-20. Tila on esteetön.
Tilaisuudessa kuulet hyvinvointialueen aajankohtaisista asioista ja tietoa järjestöavustuksista. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus saada tukea lähellä.fi -palvelun käyttöön. Lähellä.fi on ilmainen, valtakunnallisesti sekä alueellisesti toimiva helppokäyttöinen verkkopalvelu yleishyödyllisen toiminnan ilmoittamiseen. Palvelun avulla yhdistysten toiminta, tarjoama tuki ja tapahtumat tuodaan näkyväksi. Tulevaisuudessa palveluun syötettyjä tietoja tullaan hyödyntämään hyvinvointialueen omalla digitaalisella palvelutarjottimella.
Ilmoittaudu mukaan järjestöiltaan tällä lomakkeella.
Innostu terveysviestinnästä ja liikunnan edistämisestä!
Kaikille avoimeen seminaariin voi osallistua myös etäyhteydellä.
Innostu terveysviestinnästä ja liikunnan edistämisestä!
TAPAHTUMAT / 13.11.2024, klo 13-15
Kaikille avoimeen seminaariin voi osallistua myös etäyhteydellä.
TAPAHTUMAT / 13.11.2024, klo 13-15
Paikka: Ahveniston luentosali, Hml + Teams
Innostu terveysviestinnästä ja liikunnan edistämisestä!
TAPAHTUMAT / 13.11.2024, klo 13-15
Paikka: Ahveniston luentosali, Hml + Teams
Tiesitkö, että suomalaisten kunto on heikkenemässä huolestuttavaa vauhtia, ja että tehokas ennaltaehkäisy on nyt tärkeämpää kuin koskaan? Voiko kehitystä jarruttaa viestinnällä? Miten ennaltaehkäisyyn voi kannustaa?
Oma Häme järjestää yhdessä Liikkuva aikuinen -ohjelman kanssa liikkumisen edistämiseen ja terveysviestintään liittyvän seminaarin keskiviikkona 13. marraskuuta.
Tilaisuudessa kuulet aiheeseen liittyvistä tutkimuksista sekä saat käytännön työkaluja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tilaisuus on suunnattu kaikille, joiden työ liittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tai liikuntaan, mutta myös kaikille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuuteen kutsutaan mukaan hyvinvointialueen sote-ammattilaisia sekä hyte:n kanssa kunnissa ja järjestöissä työtä tekeviä.
Tilaisuus järjestetään Ahveniston luentosalissa (Kanta-Hämeen keskussairaala, Parantolankatu 6, A-rakennus, 3. krs) keskiviikkona 13. marraskuuta klo 13-15.
Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Tilaisuuden Teams-linkki
Tilaisuudessa kuulet FT Maria Rantalan silmiä avaavista tutkimustuloksista, jotka käsittelevät suomalaisten liikuntaan liittyvää viestintää ja terveysviestintää laajemmin. Rantalan tutkimus nostaa esiin viestinnän merkityksen väestön hyvinvoinnin edistämisessä – erityisen ajankohtaisena aikana, jolloin taloudellinen tilanne vaatii kustannustehokkaita ratkaisuja.
Lisäksi Annamaija Manninen ja Anna Suutari Liikkuva aikuinen -ohjelmasta kertovat kokemuksiaan viestinnän käytännön toteutuksista.
Lämpimästi tervetuloa paikan päälle tai linjoille!
Alueellinen sairaalahygieniakoulutus ammattilaisille
Koulutus järjestetään Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosalissa.
Alueellinen sairaalahygieniakoulutus ammattilaisille
TAPAHTUMAT / 20.11.2024, klo 13.00–15.30
Koulutus järjestetään Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosalissa.
TAPAHTUMAT / 20.11.2024, klo 13.00–15.30
Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosali, josta etäyhteys Forssaan sekä Riihimäelle
Alueellinen sairaalahygieniakoulutus ammattilaisille
TAPAHTUMAT / 20.11.2024, klo 13.00–15.30
Paikka: Kanta-Hämeen keskussairaalan Ahveniston luentosali, josta etäyhteys Forssaan sekä Riihimäelle
Ohjelma
- 13.00–13.05 Koulutuksen avaus
ylilääkäri Janne Mikkola, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS - 13.05–13.15 Miten HVA:lla menee suojakäsineiden kanssa?
hygieniahoitaja Sanna Vänskä, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS - 13.15–14.00 Suojakäsineiden asianmukaisesta käytöstä
Dos., oyl Katariina Kainulainen, HUS Infektioklinikka - 14.00–14.20 Tauko
- 14.20–15.00 Avustettavan asiakkaan suun hoito, hammashoitaja
aluevastaava Miia Karttunen, suun terveydenhuolto Hämeenlinna - 15.00–15.20 Ajankohtaisia asioita
ylilääkäri Janne Mikkola, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS - 15.20–15.30 Keskustelua ja tilaisuuden päätös
ylilääkäri Janne Mikkola, Infektioidentorjuntayksikkö KHKS
Ilmoittautuminen
Lisätietoja ja ilmoittautumislinkki
Kysyttävää?
Ilmoittautumiseen liittyvät kysymykset: koulutus@omahame.fi
Koulutuksen sisältöön liittyvät kysymykset: janne.mikkola@omahame.fi
Lämpimästi tervetuloa!