Uutiset
Kaikki uutiset
Oma Häme aikoo valittaa markkinaoikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Aluehallitus päättää 15.12. valitusluvan hakemisesta ateria- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaan liittyen.
Oma Häme aikoo valittaa markkinaoikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen
UUTINEN / 11.12.2025
Aluehallitus päättää 15.12. valitusluvan hakemisesta ateria- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaan liittyen.
UUTINEN / 11.12.2025
Oma Häme aikoo valittaa markkinaoikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Oma Häme aikoo hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta markkinaoikeuden päätökseen ateria- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa koskevassa asiassa. 15. joulukuuta kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään valitusluvan hakemista, koska markkinaoikeuden ratkaisu sisältää hyvinvointialueen mielestä oikeudellisesti tulkinnanvaraisia kysymyksiä, joihin olisi tärkeää saada korkeimman hallinto-oikeuden kannanotto.
Markkinaoikeus antoi 27. marraskuuta päätöksen, joka koskee Oma Hämeen ateria-, ruoka- ja laitoshuoltopalveluiden hankintaa. Päätöksellä kumottiin hyvinvointialueen joulukuussa 2024 tekemä hankintapäätös, jolla Fodbar Oy -ryhmittymä valittiin palveluntuottajaksi Hämeenlinnan ja Riihimäen alueille. Hankintapäätöksestä valittivat Compass Group Finland Oy ja Palmia Oy. Tällä hetkellä palvelut tuotetaan väliaikaisella sopimuksella Fodbarin kanssa.
Markkinaoikeus hylkäsi Compass Groupin valituksen perusteettomana, mutta hyväksyi Palmia Oy:n valituksen. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan Oma Häme ei olisi saanut sulkea Palmian tarjousta pois tarjousvertailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella. Markkinaoikeus katsoi, ettei hankintayksikkö ollut kuvannut tarjousasiakirjoissa menettelyä, jonka perusteella poikkeuksellisen alhaista hintaa arvioidaan, eikä siksi voinut pyytää lisäselvityksiä Palmialta.
Tällä perusteella markkinaoikeus kumosi Oma Hämeen hankintapäätöksen, mutta ei ottanut kantaa siihen, oliko Palmian tarjous tarjouspyynnön mukainen. Lisäksi markkinaoikeus kielsi hankintasopimuksen täytäntöönpanon ja asetti kiellon tehosteeksi kahden miljoonan euron uhkasakon.
Ateria- ja laitoshuoltopalvelut ovat kilpailutettu alun perin Oma Hämeen toimesta, mutta palveluiden järjestämisvastuu on sittemmin siirtynyt Oma Hämeen tukipalvelut Oy:lle. Myös hankintaan liittyvät sopimukset ovat siirtyneet yhtiölle. Hankinnan kohteena olivat alun perin muun muassa palveluasumisen ja sairaaloiden ateriapalvelut, henkilöstöravintolat ja tilaustarjoilut sekä laitoshuollon tehtäviä, kuten siivous-, vuode- ja jätehuolto sekä apuvälinehuolto hyvinvointialueen yksiköissä.
Vuoden palveluntuottajaksi valittiin Piia Hämäläinen
Oma Häme ostaa vuosittain yli 500 miljoonalla eurolla palveluita ja tavaraa yli 3 000 toimittajalta.
Vuoden palveluntuottajaksi valittiin Piia Hämäläinen
UUTINEN / 11.12.2025
Oma Häme ostaa vuosittain yli 500 miljoonalla eurolla palveluita ja tavaraa yli 3 000 toimittajalta.
UUTINEN / 11.12.2025
Vuoden palveluntuottajaksi valittiin Piia Hämäläinen
Oma Häme ostaa vuosittain yli 500 miljoonalla eurolla palveluita ja tavaraa yli 3 000 toimittajalta. Näiden lukujen takana on iso joukko ihmisiä, jotka auttavat hyvinvointialuetta toteuttamaan lakisääteisiä tehtäviä. Vuoden palveluntuottaja -äänestyksellä haluttiin tuoda näkyväksi tätä tärkeää työtä.
Vuoden palveluntuottaja -äänestyksessä Oma Hämeen henkilökunta sai esittää yksittäistä henkilöä tai tiimiä, joka työskentelee yksityisellä palveluntuottajalla. Äänestyksessä tuli perustella miksi juuri nimetty henkilö tai tiimi ansaitsisi Vuoden palveluntuottaja -tittelin annettujen arviointiperusteiden pohjalta.
Arviointiraadin valintaperusteet olivat seuraavat:
- henkilö/tiimi on ylittänyt tilaajan odotukset
- henkilö/tiimi on toiminnallaan helpottanut ja edesauttanut tavoitteidemme saavuttamista
- henkilö/tiimi tuottaa toiminnallaan lisäarvoa hyvinvointialueelle.
Valintaraati päätti valita vuoden palveluntuottajaksi Piia Hämäläisen (Koti- ja hoivapalvelu Piia Hämäläinen). Pia tuottaa Hattulan kunnan alueella kauppa- ja siivouspalveluita kotihoidon asiakkaille.
Valintaraati painotti valinnassa sitä, että Piia Hämäläinen on erittäin suosittu ja käytetyin palveluntuottaja asiakkaiden keskuudessa sekä sitä, että hän tarvittaessa ottaa yhteyttä hyvinvointialueen edustajaan, jos hänellä herää huoli asiakkaasta. Piian tekemä työ on osa palveluketjua, joka mahdollistaa asiakkaiden asumisen kotona.
Piia Hämäläinen palkittiin Yritysfoorumi-tilaisuudessa, johon oli kutsuttu paikalle yrittäjiä. Yritysfoorumi järjestetään yhdessä Hämeen Yrittäjien kanssa.
Kunniamainintoja myönnettiin kolmelle palveluntuottajalle
Valintaraati myönsi myös kolme kunniamainintaa. Alla palkitut sekä perustelut.
Kaisa Narvio, Sweco Finland Oy
”Kaisan tiimi on vienyt erittäin ammattitaitoisesti ja rautaisella otteella Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Hämeenlinnan palveluverkkomuutoksen tilasuunnittelua läpi yhdessä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä Kaisan tiimin työskentelyyn ja kokeneet tulleensa kuulluksi. Hyvinvointialueelle erittäin tärkeä projekti on edennyt aikataulussaan. Tähän tiimiin voi aina luottaa tilanteessa kuin tilanteessa!”
Minna Juuri-Oja, Onnikoti Verka, Mehiläinen Oy
”Minnan kanssa yhteistyön tekeminen on helppoa. Hän on tavoitettavissa ja häneltä saa tukea asiakastilanteissa. Edistää asiakkaiden itsenäistymistä ja tarjoaa palvelua, jonka avulla itsenäistyminen on turvallista ja tavoitteellista. Minna tekee kunnioittavaa ja hyvää yhteistyötä asiakkaiden läheisten kanssa.”
Terhi Suorsa, Kaarnakoti Oy
”Terhi hoitaa asiakkaiden asioita kokonaisvaltaisesti. Hänen kanssaan yhteistyö toimii ja hän hoitaa asiat nopeasti ja upeasti. Häneltä saa kattavan näkemyksen asiakkaan tilanteesta, joka edistää asiakkaan hyvinvointia ja mahdollistaa oikeanlaisen hoidon antamisen.”
Onnea kaikille palkituille ja kiitos yhteistyöstä!
Päätös Parolan terveysaseman ulkoistamissopimuksen jatkosta vaatii lisäselvityksiä
Sopimus Terveystalon kanssa on katkolla kesällä 2026.
Päätös Parolan terveysaseman ulkoistamissopimuksen jatkosta vaatii lisäselvityksiä
UUTINEN / 11.12.2025
Sopimus Terveystalon kanssa on katkolla kesällä 2026.
UUTINEN / 11.12.2025
Päätös Parolan terveysaseman ulkoistamissopimuksen jatkosta vaatii lisäselvityksiä
Maanantaina 15. joulukuuta koolla oleva aluehallitus käsittelee Parolan terveysaseman ulkoistamissopimuksen jatkoa. Nykyinen sopimus Terveystalon kanssa päättyy 30.6.2026, mutta siihen sisältyy kahden vuoden jatko-optio, jonka käyttämisestä aluehallituksen on päätettävä erikseen. Päätös option käyttöönotosta on sopimuksen mukaan tehtävä viimeistään kolme kuukautta ennen varsinaisen sopimuskauden päättymistä.
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta päätti 26. marraskuuta esittää aluehallitukselle, että kahden vuoden optiokausi otetaan käyttöön ja että ennen optiokauden alkua neuvotellaan kiinteistökustannusten alentamisesta sekä tarkennetaan sopimuksen operatiivisia käytäntöjä.
Aluehallitukselle esitetään, että se merkitsee lautakunnan päätöksen tiedoksi ja pyytää terveydenhuollon toimialalta lisäselvityksen, jossa on tarkemmin selvitetty kustannusvaikutukset, vuokrasopimuksen tilanne ja mahdollisuus option käyttöön vuoden ajaksi. Asia tuodaan päätettäväksi helmikuun loppuun mennessä.
Sopimuskauden aikana Parolan terveysaseman palvelujen toimivuutta on tarkasteltu taloudellisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Arvioinnissa on tarkasteltu muun muassa asiakasmääriä, kustannuksia, lähetteiden määrää sekä yhteistyön sujuvuutta.
Hoitoon pääsy ollut erinomaisella tasolla
Arvioinnissa on tullut esiin, että hoitoon pääsy ja asiakastyytyväisyys ovat olleet Hattulassa erinomaisella tasolla. Yhteistyö on toiminut hyvin, vaikka toimintatapojen eroavaisuudet ovat aiheuttaneet joitakin haasteita. Kustannusvertailu osoittaa, että Terveystalon toiminta on kustannuksiltaan vertailukelpoista Oma Hämeen omaan tuotantoon.
Oma Hämeen valmistelussa on arvioitu mahdollisuutta siirtää Hattulan alueen palvelut hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi jo varsinaisen sopimuksen päättyessä kesäkuussa 2026. Arvioinnissa on tunnistettu mahdollisia säästöjä erityisesti vuokra- ja henkilöstökuluissa. Hyötyjä saataisiin myös henkilöstön joustavammasta käytöstä sekä toimintatapojen yhdenmukaistamisesta hyvinvointialueen sisällä.
Terveystalo on tuottanut Parolan terveysaseman palveluja vuodesta 2019 alkaen. Nykyinen sopimus alkoi syksyllä 2024. Sopimukseen sisältyvät perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut ja niihin liittyvät laboratorio- ja kuvantamispalvelut, mielenterveyspalveluita, ehkäisevän päihdetyön palveluita, fysioterapiapalvelut sekä terveysneuvonta ja terveystarkastukset.
Aluehallitukselle esitetään puitesopimusten irtisanomista sopimusteknisestä syystä.
Oma Häme tarkastelee yhteistyötään Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön kanssa
UUTINEN / 11.12.2025
Aluehallitukselle esitetään puitesopimusten irtisanomista sopimusteknisestä syystä.
UUTINEN / 11.12.2025
Oma Häme tarkastelee yhteistyötään Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön kanssa
Maanantaina 15. joulukuuta kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että Oma Häme irtisanoo Työvalmennussäätiö Luotsin ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön säätiöiden kanssa tehdyt puitesopimukset palveluiden järjestämistapojen tarkastelun vuoksi. Jotta Oma Häme saa palveluistaan mahdollisimman laadukkaat ja tehokkaat, on hyvinvointialueen vertailtava palveluiden järjestämistapoja: ostopalveluita, omaa tuotantoa sekä yhteistyömalleja. Säätiöt kuuluvat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen konserniin – muutos tehdään yhteistyössä niiden kanssa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen konserniin kuuluva työvalmennussäätiö Luotsi toimii Kanta-Hämeen alueella. Se tuottaa työhönvalmennusta, kuntouttavaa työtoimintaa, työtoimintaa ja avotyötä työttömille, vammaisille, mielenterveyskuntoutujille, osatyökykyisille, nuorille ja muille vaikeasti työllistyville henkilöille. Toiminta perustuu sosiaalihuoltolakiin ja vammaispalvelulainsäädäntöön sekä lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta.
Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö puolestaan tarjoaa asumispalveluja vammaisille, kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Sen palvelut kattavat ympärivuorokautisen asumisen, yhteisöllisen asumisen sekä kotiin vietävät palvelut.
Muutos ei vaikuta asiakkaiden palveluihin
Molempien säätiöiden kanssa on tehty vuonna 2024 puitesopimukset, joissa on poikkeuksellisen pitkä, 12 kuukauden irtisanomisaika. Sopimukset olisi irtisanottava vielä tänä vuonna, jotta niihin voitaisiin tehdä minkäänlaisia muutoksia vuoden 2027 alusta alkaen. Kyseessä on puhtaasti tekninen toimenpide, joka ei viittaa ennakolta tehtyihin linjauksiin siitä, miten palveluita jatkossa järjestetään. Sopimusten irtisanominen ei vaikuta asiakkaiden palveluihin, eikä palveluntuottajien henkilöstöön.
Hyvinvointialue on informoinut sopimuksen irtisanomisaikeesta säätiöitä sekä niiden muita omistajia, Hämeenlinnan kaupunkia ja Luotsin osalta Hämeenlinna-Vanajan seurakuntaa. Palveluiden järjestämistapojen vertailu ja arviointi käynnistyy alkuvuonna, ja työ on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuun 2026 loppuun mennessä. Yhteistyö säätiöiden kanssa jatkuu tiiviinä koko prosessin ajan.
Telian valtakunnallinen vika aiheutti häiriöitä Päivystysapu 116 117 -ensilinjassa
Häiriö johtuu Telian valtakunnallisesta viasta.
Telian valtakunnallinen vika aiheutti häiriöitä Päivystysapu 116 117 -ensilinjassa
UUTINEN / 10.12.2025
Häiriö johtuu Telian valtakunnallisesta viasta.
UUTINEN / 10.12.2025
Telian valtakunnallinen vika aiheutti häiriöitä Päivystysapu 116 117 -ensilinjassa
Uutista päivitetty:
Puhelinpalvelu on palautunut normaaliksi. Telian valtakunnallinen häiriö aiheutti Oma Hämeen puhelinpalveluissa toimintahäiriön. Asiakkaiden puheluihin ei välttämättä pystytty vastaamaan normaalisti, eivätkä puhelut välttämättä kirjautuneet takaisinsoittojärjestelmään.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Häiriö vaikuttaa myös Päivystysavun ja kiireellisen hoidon Ensilinjan numeroon 116 117. Numero on käytössä ja puheluihin vastataan, mutta häiriön vuoksi takaisinsoittopalvelu ei toimi normaalisti ja palvelussa voi esiintyä tavanomaista enemmän ruuhkaa tai hitautta.
Jos vointisi vaatii kiireellistä päivystyksellistä hoitoa, hakeudu suoraan päivystykseen. Hätätilanteessa soitetaan aina hätänumeroon 112.
Kiireellisissä asioissa voi asioida myös Terveys-chatissä, joka on avoinna arkisin klo 8–20.
Löydät chatin Oma Häme -sovelluksesta, jonka voit ladata sovelluskaupasta. Voit aloittaa chatin myös Oma Hämeen verkkosivuilta. Asiointi palvelussa vaatii vahvan tunnistautumisen henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella.
Kiireettömissä asioissa otetaan yhteyttä tuttuun tapaan omalle terveysasemalle tai sinua hoitavalle poliklinikalle. Kiireettömiä asioita ovat mm. kiireetöntä hoitoa vaativat terveysongelmat, laboratoriovastausten tiedustelut, reseptien uusinnat ja pitkittyneet terveysongelmat, jotka eivät ole pahentuneet.
Aluehallitus hyväksyi osaltaan talousarvioesityksen sekä kuntien kanssa neuvotellut kiinteistökaupat
Aluevaltuusto päättää molemmista asiakokonaisuuksista 16. joulukuuta.
Aluehallitus hyväksyi osaltaan talousarvioesityksen sekä kuntien kanssa neuvotellut kiinteistökaupat
UUTINEN / 09.12.2025
Aluevaltuusto päättää molemmista asiakokonaisuuksista 16. joulukuuta.
09.12.2025
UUTINEN / 09.12.2025
Aluehallitus hyväksyi osaltaan talousarvioesityksen sekä kuntien kanssa neuvotellut kiinteistökaupat
Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli useita laajoja asiakokonaisuuksia, jotka etenevät seuraavaksi aluevaltuuston käsiteltäväksi. Päätökset liittyvät kuntien kanssa tehtäviin kiinteistökauppoihin sekä ensi vuoden talousarvioon.
Oma Hämeen vuoden 2026 talousarvio on laadittu tilanteessa, jossa vuosien 2023 ja 2024 yhteenlaskettu alijäämä on noin 109 miljoonaa euroa ja lain mukaan se on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Hyvinvointialueen menot kasvavat edelleen valtion rahoitusta nopeammin, ja rahoituksen arvioidaan heikkenevän vuosina 2026–2028.
Aluehallitus esittää vuoden 2026 talousarviota ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmaa aluevaltuustolle hyväksyttäväksi. Aluehallitus esittää lisäksi, että 30 miljoonan euron tasapainottamistoimista päätetään tarkemmin keväällä, kun lisäajan saaminen alijäämien kattamiseen on selvillä. Myös mahdollisesta lisärahoituksen hakemisesta päätetään myöhemmin muutostalousarvion yhteydessä.
Oma Hämeellä on poikkeuksellisen paljon toimintamuutoksia vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Toisekseen lisäajan myöntämiseen liittyvä lakimuutos ei vielä ole voimassa, eivätkä lisäajan hakemisen lopulliset ehdot ole tiedossa. Jos alijäämien kattamisaikaa pidennetään vuoteen 2028, pienenee ylijäämän tarve Oma Hämeessä vuodelle 2026 jopa noin 30 miljoonaa.
Aluehallitus teki kuitenkin talousarviokirjan teksteihin joitakin lisäyksiä ja täsmennyksiä. Lauri Jormanainen (sd.) esitti, että ryhmärahaa pienennetään 500 euroa valtuutettua kohden. Aluehallitus hyväksyi muutoksen yksimielisesti. Myös Tarja Filatovin (sd.) muutosesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Sen mukaan ikäihmisille kotiin annettavien palvelujen riittävyys arvioidaan kevään taloustarkastelussa, koska ympärivuorokautisen hoivan vähentäminen edellyttää kotiin annettavien palvelujen vahvistamista. Talousarvioesitystä on käsitelty laajemmin tässä tiedotteessa.
Lisäksi hyvinvointialuejohtaja teki lisäysesityksen ikäihmisten perhehoitoon liittyen. Aluehallituksen hyväksymän lisäyksen mukaan ikäihmisten perhehoidon kriteereitä tiukennetaan siten, että vapautuva rahoitus mahdollistaa palvelun tarjoamisen yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueella. Tämän lisäksi arvioidaan vuosina 2023-2025 Janakkalan ja Hämeenlinnan alueella annetun perhehoidon kokonaisvaikuttavuutta ja tarvittavat muutokset tuodaan muutostalousarvion yhteydessä päätettäväksi.
Kiinteistökaupoille siunaus hallitukselta
Aluehallitus hyväksyi osaltaan Forssan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Jokioisten ja Riihimäen kuntien kanssa valmistellut kiinteistökaupat. Oma Häme haluaa saada palveluverkon kannalta keskeiset toimipisteet omistukseensa. Se tukee hyvinvointialueen tavoitetta kehittää pitkäjänteisesti palveluverkkoa ja hallita itse kiinteistöjen elinkaarta. Omistukseen siirtyminen myös vähentää hyvinvointialueen toimintakuluja ja pienentää omistajavaihdoksiin liittyviä riskejä.
Kauppojen toteuttaminen edellyttää, että aluevaltuusto myöntää niille määrärahan ja valtioneuvosto hyväksyy muutoksen hyvinvointialueen lainanottovaltuuteen. Investoinnit on tarkoitus kattaa alueen omista kassavaroista, eikä tämänhetkisen ennusteen mukaan pitkäaikaista rahoitusta tarvita. Tavoitteena on, että rakennukset siirtyvät hyvinvointialueen omistukseen vuoden 2026 aikana.
Hämeenlinnassa Oma Häme on ostamassa Jukolan ja Ojoisten terveysasemia. Jokioisilla hyvinvointialueen omistukseen olisi siirtymässä Intalan kartano, ja Riihimäellä kaupan kohteena on Mäkikujan perhekeskus. Forssassa valmistellaan Heikanrinteen palvelukeskuksen, Forssan paloaseman ja pääterveysaseman ostoa. Hausjärven kanssa neuvotellaan Oitin Lehtimajan hankinnasta. Kiinteistökaupoista on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.
Asiakasmaksut siirtyvät valtuustokäsittelyyn
Aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden toteuman tammi–lokakuulta 2025 ja hyväksyi osaltaan muutokset kuluvan vuoden talousarvioon. Lisäksi hallitus päätti tehdä 270 000 euron pääomasijoituksen Oma Hämeen Tukipalvelut Oy:hyn sekä enintään 200 000 euron pääomasijoituksen Kiinteistö Oy Riihimäen paloasemaan. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle myös alustavan investointisuunnitelman vuosille 2027–2030 hyväksymistä ja toimittamista ministeriöille.
Aluehallitus päätti myös hyvinvointialueen palkkiosääntöön tehtävistä muutoksista. Palkkiosääntöä on päivitetty ansionmenetyskorvausten maksatusaikataulun osalta ja lisäksi täsmennetty joitain ohjeita. Johanna Häggmanin (kesk.) esitti, että matkakorvaukset maksetaan ensi vuoden alusta alkaen kuukausittain. Häggmanin esitys hyväksyttiin äänestyksessä äänin 12-1.
Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden asiakasmaksuja vuodelle 2026. Aluehallitus päätti esittää valtuustolle, että vuoden 2026 asiakasmaksuhinnasto vahvistetaan esityslistan liitteen mukaisena. Asiakasmaksuista viestitään asiakkaille erikseen valtuustopäätöksen jälkeen. Aluehallitus hyväksyi lisäksi vuoden 2026 ulosmyyntihinnaston.
Ikäihmisten perhehoidon toimintaohjeen aluehallitus päätti palauttaa valmisteluun, jotta matkakustannusten korvausperiaatteiden yhdenmukaisuus perhehoidon eri osa-alueilla voidaan varmistaa. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Hallituksella on ylimääräinen kokous 15. joulukuuta. Valtuusto on koolla Hämeenlinnassa 16. joulukuuta. Klo 10 alkavaa kokousta voi seurata suorana Oma Hämeen verkkosivujen kautta.
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Assin blogi: Assi – enemmän kuin sairaala
Assi on rakennettu muutosmatka, jossa uudet tilat ja toimintatavat syntyvät yhteistyöstä.
Assin blogi: Assi – enemmän kuin sairaala
ARTIKKELI / 10.12.2025
Assi on rakennettu muutosmatka, jossa uudet tilat ja toimintatavat syntyvät yhteistyöstä.
10.12.2025
ARTIKKELI / 10.12.2025
Assin blogi: Assi – enemmän kuin sairaala
Assi ei ole vain uusi sairaala. Se on matka, joka alkoi vuosia sitten – asiakkaiden, ammattilaisten ja asiantuntijoiden toiveista, tarpeista ja näkemyksistä. Suunnittelupöydille kerättiin kokemuksia arjesta: siitä, mikä toimii, mikä ei, mitä tarvitaan ja mitä toivotaan. Syntyi yhteinen suunta – ei pelkästään tiloista, vaan tavoista kohdata, hoitaa ja olla ihmisen tukena, aidosti ja arvokkaasti.
Olen saanut kulkea tätä matkaa viestinnän ytimessä vuodesta 2020 alkaen – siveltimenä, joka on piirtänyt näkyväksi sitä, mitä yhdessä on tehty. Olen seurannut, miten ideat muuttuvat suunnitelmiksi, suunnitelmat päätöksiksi ja päätökset lopulta konkreettisiksi rakenteiksi, käytännöiksi ja kohtaamisiksi. Työ on ollut kaikkea sitä, mitä muutosviestintä parhaimmillaan on: kuuntelemista, ennakointia, mittaamista, jatkuvaa oppimista ja dialogia palveluiden, henkilöstön ja asiakkaiden välillä. On ollut etuoikeus rakentaa viestintää, joka tukee hanketta – ja ennen kaikkea ihmisiä sen takana.
Assin rakentaminen on ollut kuin sillan rakentamista kahden maailman välille. Toisella puolella on nykyisyys – kaikki hyvä, toimiva ja inhimillinen. Toisella puolella on tulevaisuus – mahdollisuudet, teknologia ja yhteiset uudet ratkaisut. Sillan perustukset on valettu yhteistyöstä. Jokainen tukipilari on rakentunut dialogista, ymmärryksestä ja pitkäjänteisestä työstä.
Tämän sillan ovat rakentaneet ihmiset – osaajat, joiden ammattitaito ja sitoutuminen ovat kannatelleet hanketta vuosien ajan. He ovat purkaneet siiloja, kuunnelleet huolia, ratkoneet solmuja ja rakentaneet uutta yhdessä – kerros kerrokselta, kohtaaminen kohtaamiselta. Olen saanut seurata heidän työtään aivan perustuksista lähtien: valamisesta ja paaluttamisesta aina siihen hienovaraiseen osaamiseen, jolla suuri hanke muuttuu toimivaksi kokonaisuudeksi.
Yksi suurimmista ilonaiheista on se, että ammattilaisemme saavat nyt uudet, modernit ja toimivat tilat työnsä tueksi. Tiloissa, joissa jokainen yksityiskohta on suunniteltu arkea helpottamaan – ja siksi myös asiakkaalle, potilaalle, omaiselle ja kävijälle Assi tuo jotain uutta ja kaivattua. Selkeyttä, rauhaa, esteettömyyttä, selkeitä kulkureittejä ja viihtyisiä odotustiloja. Kun ammattilainen voi hyvin, potilas voi paremmin. Kun tila tukee hoitoa, hoito vaikuttaa enemmän.
Assi on kohta valmis – ainakin rakentamisen osalta. Todellinen työ alkaa pian: uusien tilojen kalustus ja testaus, toimintatapojen siirtäminen arkeen, uuden opettelu ja opitun soveltaminen. Yhteinen polku jatkuu – nyt vain käytännössä.
Ja kun tämä polku jatkuu kohti seuraavia askeleita, ympärillä on jo joulukuun pehmeä valo. Assissa joulun tunnelmaa on aina rakennettu yhdessä – lämpimin teoin, pienillä yllätyksillä ja omalla joulutiimillämme, joka on vuosittain tuonut toimistolle hivenen taikaa. Tänä vuonna joulun toi Ota lapsi mukaan töihin -päivä: pienet kädet ripustivat koristeita ja sytyttivät valoja. Se muistutti meitä siitä, miksi tätä kaikkea rakennetaan – tulevaisuutta varten.
Assi on enemmän kuin sairaala. Se on lupaus. Ja tänä jouluna se tuntuu erityisen kirkkaalta.
Rauhaisaa joulunaikaa kaikille!
Kirjoittajana Oma Hämeen viestintäpäällikkö Elina Savolainen.
Elina on Oma Hämeen viestintäpäällikkö ja muutosviestinnän asiantuntija. Hän on vastannut Assi-hankkeen viestinnästä vuodesta 2020 alkaen ja erikoistunut kriisi- ja häiriötilanneviestintään, strategiseen ennakointiin sekä inhimilliseen johtamisviestintään. Työyhteisössä Elinaa kutsutaan viestintäkeijukaiseksi – yhdistelmä raudanlujaa ammattitaitoa, hyvää tahtoa ja ihmisläheistä otetta.
Minna Ritakorpi ja Anna Kenni kirjoittavat lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
Blogi: Arjen peruspilarit rakoilevat edelleen – onneksi edistysaskeleitakin on nähtävillä Kanta-Hämeessä
ARTIKKELI / 05.12.2025
Minna Ritakorpi ja Anna Kenni kirjoittavat lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
ARTIKKELI / 05.12.2025
Blogi: Arjen peruspilarit rakoilevat edelleen – onneksi edistysaskeleitakin on nähtävillä Kanta-Hämeessä
Uudet kouluterveyskyselyn tulokset julkaistiin tänä syksynä ja ne paljastavat sekä myönteisiä kehityskulkuja että huolestuttavia merkkejä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa Kanta-Hämeessä. Alueen oppilaiden kokemukset terveydestä, arjen kuormituksesta ja kouluyhteisön ilmapiiristä vaihtelevat. Uudet luvut tarjoavat tärkeää tietoa siitä, mihin suuntaan tulisi huomio seuraavaksi suunnata, kun edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia.
Vuonna 2025 kouluterveyskysely kattoi perusopetuksessa 89 % kaikista 4. ja 5. luokkien oppilaista, 76 % 8. ja 9. luokkien oppilaista ja lukiolaisista 73 % Kanta-Hämeessä. Ammatillisessa oppilaitoksessa vastaajaosuus on pienempi, vain 38 %. Tämä tulee huomioida tuloksia tulkittaessa.
Kokemus tuen määrästä kasvussa, mutta ahdistus ei hellitä
Lasten ja nuorten heikkenevään mielen hyvinvointiin on vuosien saatossa havahduttu ja panostettu, mutta edelleen pitkäjänteistä työtä tarvitaan, sillä moni nuorten mielen hyvinvointia kuvaavan indikaattorin tulos on pysynyt ennallaan. Kanta-Hämeessä tytöillä on ahdistuneisuutta edelleen suhteessa enemmän kuin pojilla. Noin kolmanneksella yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäisistä tytöistä on kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Osittain varmasti tästä syystä tytöistä yli puolet on ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana, eikä muutosta ole kahden vuoden aikana ilmennyt. Korkeaa positiivista mielenterveyttä kokee 8–10 % tytöistä.
Positiivinen muutos on tapahtunut siinä, että yhä useampi yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäinen nuori on saanut tukea vanhemmiltaan mielialaan liittyviin huoliin: 8.–9.-luokkalaisilla muutos on suurin, osuus on kasvanut 78 %:sta 86 %:iin. Yhä useampi saa myös tukea opettajilta ja ystäviltä.
Uni maistuu, mutta koululounas ei
Riittävä ja laadukas uni on arjessa jaksamisen perusta. Riittävä unenmäärä on monelle 7–9 tuntia yössä, minkä vuoksi kouluterveyskyselyssä selvitetään vähintään 8 tuntia nukkuvien määrää. Kanta-Hämeen lasten ja nuorten unitottumukset eivät poikkea muusta maasta, ja yli puolet nukkuu vähintään 8 tuntia (8.–9. lk. 62 %, lukio 61 %, ammattioppilaitos 50 %). 4.–5.-luokkalaisista 86 % kokee nukkuvansa tarpeeksi. Kaikissa ikäryhmissä nukahtamisvaikeuksista kärsivien ja kesken yöunien heräävien osuudet ovat myös laskusuunnassa.
Viime vuosina on paljon puhuttu lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta eikä suurta muutosta liikkumista mittaavissa indikaattoreissa ole tullut. Neljännes (25 %) 8.–9.-luokkalaisista ja lukiolaisista harrastaa vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa. Ammatillisessa oppilaitoksessa vastaava osuus on 40 %. Muutos siinä, kuinka moni harrastaa vapaa-ajallaan itsenäisesti minkälaista tahansa liikuntaa, vaihtelee ikäryhmäkohtaisesti: Lukiolaisten (79 %) ja ammattikoululaisten (67 %) vapaa-ajalla liikkuvien määrä on kasvussa, kun taas yläkoululaisten osuus on selkeästi laskenut (74 %:sta 70 %:iin.) Onneksi kuitenkin joitakin positiivisia valonpilkahduksia on nähtävillä: 8.–9.-luokkalaisista vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus on noussut.
Yhä harvemman lapsen ja nuoren päivään kuuluu koululounas: Yläkouluikäisistä 51 % ja lukioikäisistä 63 % syö koululounaan. Molemmissa ikäryhmissä osuus on merkittävästi laskenut ja on pienempi verrattuna koko Suomeen. Onneksi ammattikoululaiset tekevät tässä poikkeuksen: 59 % syö päivittäin koululounaan, kun vuonna 2023 vastaava luku oli 51 %. Muutoksia päivän tärkeimmän aterian eli aamupalan syömistottumuksissa ei ole nähtävillä: 4.–5.-luokkalaisista kolmannes syö aamupalan, yläkoulu- ja lukioikäisistä yli puolet. Päivän ravitsevia aterioita saatetaan korvata energiajuomilla: niitä päivittäin juovien osuus on kasvussa.
Raittiiden nuorten määrä lisääntynyt, nikotiinipussien käyttö nousussa
Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö on vähentynyt. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista nuorista raittiita on 65 prosenttia pojista ja 68 prosenttia tytöistä. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista noin 36 % on raittiita. Nuorten osuus, jotka ovat tosi humalassa kuukausittain, on vähentynyt vuoden 2023 kouluterveyskyselyn tuloksista. Nikotiinipussien käyttö on nuorilla yleistynyt selvästi verrattuna edelliseen, vuoden 2023 tehtyyn kouluterveyskyselyyn. 20 % ammattiin opiskelevista nuorista käyttää päivittäin nikotiinipusseja. Käyttö on yleistynyt myös yläkouluissa ja lukioissa. Poikien rahapelaaminen on lisääntynyt, yli 10 prosenttia alaikäisistä pojista pelaa viikoittain rahapelejä.
Nuorten netin käyttö
Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 26 % on yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut. Lukiossa vastaava määrä on 34 % ja 8.–9.-luokkalaista 31 %. Kaikilla kouluasteilla 9–10 % koululaisista ja opiskelijoista kokee netin käyttönsä liiallisena.
Kanta-Hämeessä lapsilla ja nuorilla on kaiken kaikkiaan hyvinvoinnissa kaksijakoista kehitystä. Erityisesti mielenterveyden haasteet, vähäinen koululounaan syöminen ja lisääntynyt nikotiinipussien käyttö ovat huolenaiheina. Alueella on kuitenkin useita positiivisia kehityssuuntia – usean indikaattorin osalta Kanta-Hämeessä tilanne on edistynyt paremmin kuin muualla Suomessa (Kuva). Yhteistyötä tilanteen muuttamiseksi tarvitaan – toimenpiteitä tulee tehdä laaja-alaisesti kouluissa ja oppilaitoksissa, kodeissa, harrastuksissa, eri palveluissa. Aivan kaikkialla, niin alueellisesti kuin kansallisestikin.
Anna Kenni, Ehkäisevän päihdetyön asiantuntija
Minna Ritakorpi, Elintapaohjauksen asiantuntija
Riitta Kaleva tekee työtään ikäihmisten parissa sydämellä ja läsnäololla.
Lähihoitaja Riitta Kaleva jatkaa töitä, vaikka mahdollisuus olisi jo eläkkeelle: “Nämä ihmiset ovat minulle liian tärkeitä”
ARTIKKELI / 04.12.2025
Riitta Kaleva tekee työtään ikäihmisten parissa sydämellä ja läsnäololla.
ARTIKKELI / 04.12.2025
Lähihoitaja Riitta Kaleva jatkaa töitä, vaikka mahdollisuus olisi jo eläkkeelle: “Nämä ihmiset ovat minulle liian tärkeitä”
Riitta Kaleva parkkeeraa tottuneesti polkupyöränsä Voutilakeskuksen pihalle Hämeenlinnassa. Tuttu työmatka on taittunut pyörän selässä kesät talvet jo lähes 17 vuoden ajan.
Riitta työskentelee kahdessa vuorossa ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä, jossa hän toimii iäkkäiden apuna kaikissa arjen hetkissä. Erityisesti kuntouttava hoitotyö on ollut aina lähellä hänen sydäntään.
– Ikäihmiset ovat olleet minun kutsumukseni aina. Saan niin paljon toisten auttamisesta. Iäkkäät osaavat olla kiitollisia pienestä - sitä samaa he ovat opettaneet minullekin. Ja heillä on loistava huumorintaju. Ei aina edes muista tekevänsä töitä, kun saa nauraa päivien aikana niin paljon, Riitta naurahtaa.
66-vuotiaalla Riitalla olisi ollut mahdollisuus jäädä jo pariin kertaan eläkkeelle: keväällä 2024 ja aiemmin tapaturmaeläkkeelle vuonna 2017. Hän on kuitenkin kaikkien yllätykseksi halunnut jatkaa töiden tekemistä.
– Tämä ei ole minulle pelkkä työ. Tämä on osa elämää. Nämä ihmiset ovat minulle niin tärkeitä, etten osaa edes ajatella jääväni pois, Riitta hymyilee.
Tapaturma ei estänyt töiden jatkamista
Riitta on tehnyt hoitotyötä koko aikuisikänsä. Hän valmistui lähihoitajaksi 1990-luvun lopulla aikuisopiskelijana, mutta hoitoalalla hän oli jo aiemmin, muun muassa hoitoapulaisena Forssan aluesairaalassa. Hämeenlinnaan hän tuli Jokioisilta vuonna 2008. Sittemmin Voutilakeskus ja työpaikka on siirtynyt hyvinvointialueelle.
– Forssassa jo opin, miten tärkeää on, että ihminen saa tehdä itse. Siitä jäi pysyvä kiinnostus kuntouttavaan hoitotyöhön, hän kertoo.
Vuonna 2017 sattui ikävä työtapaturma. Hoitovälinevaraston lattialle oli jäänyt ainetta, johon hän liukastui pahasti. Seurauksena oli kaksi leikkausta: toinen olkapäähän ja toinen ranteeseen. Edessä oli pitkä kuntoutus.
– Olin sairaslomalla lähes vuoden. Mutta minulle annettiin mahdollisuus kuntoutua työn kautta. Aloitin kevyillä työtehtävillä ja pikkuhiljaa palasin entiseen rytmiin. Olisin voinut jäädä tapaturmaeläkkeelle, mutta en suostunut. Sain lopulta vakuutusyhtiöltä luvan tehdä 60-prosenttista työaikaa, ja se sopii minulle edelleen täydellisesti. Kolme työpäivää viikossa pitää mielen virkeänä.
Tapaturma opetti myös uutta näkökulmaa.
– Se opetti kiitollisuutta siitä, että saa tehdä tätä työtä ja olla mukana arjessa.
“Elämä ei ole suorittamista, vaan olemista”
Nykyään hänen työnsä ytimessä on läsnäolo.
– En tykkää sanasta kiire. Kun keskityn yhteen ihmiseen ja hetkeen, kaikki sujuu rauhallisemmin. Siitä oppii, että elämä ei ole suorittamista, vaan olemista. Kun joku sanoo “istu hetki” tai pyytää seuraa, yritän aina olla läsnä. Joskus se on minuutti, joskus kymmenen. Mutta se hetki on sille ihmiselle tärkeä.
Läsnäolon ajatus on auennut hänelle Tommy Hellstenin kirjojen kautta.
– Siinä oli yksinkertainen oivallus: kun isoäiti kuori perunoita, hän vain keskittyi perunoiden kuorimiseen. Ei miettinyt seuraavaa asiaa. Kun sen ymmärsi, muuttui moni asia, Riitta kertoo.
Hoitotyössä ratkaisut löytyvätkin joskus pienistä oivalluksista. Riitta muistaa hyvin erään muistisairaan asukkaan, jonka oli hyvin vaikeaa rauhoittua.
– Hänelle iltarukous oli ollut aina tosi tärkeä asia. Hän ei enää muistanut sanoja, mutta minä tiesin sen rukouksen. Laitettiin kädet ristiin ja luin sen hänen puolestaan. Hän rauhoittui heti. Siinä se läsnäolo taas oli.
“Ikäihmisissä on elämänviisautta ja huumoria”
Pitkän uran aikana Riitta on oppinut, että hoitotyössä ongelmat ratkotaan yhdessä.
– Sanon aina, että ei ole ongelmia, on ratkaisuja. Se auttaa suhtautumaan kaikkeen rakentavasti. Työtä voi tehdä myös luovasti: olen itse löytänyt spontaaniuden iän myötä ja saatan laulaa asukkaille, vaikka ennen ajattelin, etten osaa laulaa yhtään.
Voutilakeskuksesta Riitta kiittelee yhteisöllisyyttä. Myös yhteistyö kotisairaalan liikkuvan yksikön Gerbiilin kanssa on tuonut paljon ja turvaa, kun asukasta ei tarvitse välttämättä lähteä viemään sairaalaan, vaan apu tulee paikan päälle.
– Gerbiili tulee aina tarvittaessa. Meillä on myös ihana työporukka. Täällä sanotaan joka päivä toiselle “kiitos työpäivästä”. Se on pieni, mutta tärkeä asia.
Työn ulkopuolella Riitta nauttii hiljaisuudesta, lukemisesta ja käsitöistä. Myös pyöräily pitää kehon ja mielen virkeänä.
– Se on liikuntaa, mutta myös omaa aikaa – saa ajatukset järjestykseen ennen työpäivää ja sen jälkeen.
Eläkkeelle jäämistä Riitta ei aio edes suunnitella. Kun työterveyslääkäri kysyi viimeksi asiaa, Riitta vastasi, ettei aio jäädä koskaan eläkkeelle. Jos joskus fyysinen työ käy liian raskaaksi, Riitta on jo miettinyt vaihtoehdon.
– Voin tehdä vapaaehtoistyötä. Ihmisten parissa haluan olla joka tapauksessa.
– Tämä työ antaa niin paljon, ettei siitä halua päästää irti. Menen töihin joka kerta ilolla – ja lähden hyvillä mielin kotiin. Ikäihmisiltä saa niin paljon elämänviisautta, huumoria ja kiitollisuutta, hän toteaa.
Tapahtumat
Kaikki tapahtumatMuistijälki-hankkeessa tapahtuu – tammelalainen: tule mukaan Ikäpolku-tilaisuuteen!
Muistijälki-hankkeen Ikäpolku-tilaisuus järjestetään seuraavaksi Tammelassa.
Muistijälki-hankkeessa tapahtuu – tammelalainen: tule mukaan Ikäpolku-tilaisuuteen!
TAPAHTUMAT / 27.11.2025, klo 13–15
Muistijälki-hankkeen Ikäpolku-tilaisuus järjestetään seuraavaksi Tammelassa.
TAPAHTUMAT / 27.11.2025, klo 13–15
Paikka: Tammelan kunnantalo, Hakkapeliitantie 2, Tammela.
Muistijälki-hankkeessa tapahtuu – tammelalainen: tule mukaan Ikäpolku-tilaisuuteen!
TAPAHTUMAT / 27.11.2025, klo 13–15
Paikka: Tammelan kunnantalo, Hakkapeliitantie 2, Tammela.
Osa alueen asukkaista on saanut henkilökohtaisen kutsun, mutta mukaan voivat ilmoittautua Tammelassa asuvat 65–75-vuotiaat 21.11.mennessä.
Mitä luvassa?
-
Pysähdy arjen äärelle ja poimi vinkkejä hyvinvointiin
-
Tietoa paikallisesta toiminnasta: esittelijöinä kunta, yhdistykset, yritykset ja seurakunta
-
Muistisairauden riskin testausta
-
Puristusvoiman mittausta
-
Aivoterveyden edistämisen vinkkejä arkeen
-
Mahdollisuus ilmoittautua tammikuussa alkavaan elintapaohjauksen ryhmään
Tule viettämään mukava hetki kanssamme!
Ilmoittautuminen:
milka.lintinen[at]muistiaina.fi
leena.onttonen[at]omahame.fi
Instagram-live: Avointa puhetta päihteistä, ihmisyydestä ja toivosta – Josen tarina
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden Hilla Saira ja Asenne ry:n kokemusasiantuntija Jose Rissanen.
Instagram-live: Avointa puhetta päihteistä, ihmisyydestä ja toivosta – Josen tarina
TAPAHTUMAT / 03.12.2025, klo 18.00
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden Hilla Saira ja Asenne ry:n kokemusasiantuntija Jose Rissanen.
TAPAHTUMAT / 03.12.2025, klo 18.00
Paikka: Oma Hämeen Instagram
Instagram-live: Avointa puhetta päihteistä, ihmisyydestä ja toivosta – Josen tarina
TAPAHTUMAT / 03.12.2025, klo 18.00
Paikka: Oma Hämeen Instagram
Oma Hämeen neljäs Instagram-live järjestetään 3.12. klo 18 alkaen. Livessä ovat keskustelemassa Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluiden projektiasiantuntija Hilla Saira ja Asenne ry:n kokemusasiantuntija Jose Rissanen.
Lähetyksessä keskustellaan rehellisesti päihteistä, ihmisyydestä ja elämän muutoksista Josen tarinan kautta. Livessä luodaan toivoa, että päihderiippuvuudesta voi toipua – myös silloin, kun kyse on hyvin koukuttavasta aineesta.
Liven tavoitteena on lisätä ymmärrystä, vähentää häpeää ja vahvistaa yhteisön kykyä tukea ajoissa apua tarvitsevia.
Seuraa Oma Hämeen Instagram-tiliä ja pääset mukaan liveen.
Asiantuntijat vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin lähetyksessä. Kysymyksiä voi laittaa jo ennakkoon Instagramin yksityisviestien kautta.
Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!
Oma Hämeen Instagram-liveissä ajankohtaisia aiheita
Oma Hämeen Instagram-liveissä nostamme jatkossakin ajankohtaisia aiheita ja keskustelua herättäviä ilmiöitä esille. Asukkaat saavat liveistä hyödyllistä tietoa, vinkkejä sekä ohjausta tarjolla oleviin palveluihin.
Turvan luominen ja yhteyden ylläpitäminen lapseen ja nuoreen – teemailta vanhemmille Riihimäellä
Illan asiantuntijana lasten ja nuorten traumapsykoterapeutti-opiskelija Minna Snellman.
Turvan luominen ja yhteyden ylläpitäminen lapseen ja nuoreen – teemailta vanhemmille Riihimäellä
TAPAHTUMAT / 04.12.2025, klo 16.30-18.30
Illan asiantuntijana lasten ja nuorten traumapsykoterapeutti-opiskelija Minna Snellman.
TAPAHTUMAT / 04.12.2025, klo 16.30-18.30
Paikka: Riihimäen psykiatrian poliklinikka, Penttilänkatu 5 A
Turvan luominen ja yhteyden ylläpitäminen lapseen ja nuoreen – teemailta vanhemmille Riihimäellä
TAPAHTUMAT / 04.12.2025, klo 16.30-18.30
Paikka: Riihimäen psykiatrian poliklinikka, Penttilänkatu 5 A
Itsenäistyminen kuuluu normaaliin nuoruuteen. Sairastuessa nuori saattaa työntää vanhempia vielä etäämmälle. Tämä aiheuttaa vanhemmissa paljon huolta, koska he haluavat auttaa lastaan. Miten ylläpitää lapselle turvan tunnetta, ja miten kiintymyssuhde vaikuttaa etäisyyden säätelyyn?
Illan asiantuntijana lasten ja nuorten traumapsykoterapeutti-opiskelija Minna Snellman.
Kanta-Hämeen FinFami ja Riihimäen nuorisopsykiatrian poliklinikka järjestävät yhdessä vanhemmille ja läheisille suunnattuja teemailtoja Riihimäen psykiatrian poliklinikan tiloissa.
Tapaamiskerrat ovat avoimia kaikille, joita illan teema koskettaa, tai jotka kaipaavat tietoa ja tukea elämäntilanteeseensa. Tilaisuuksissa ovat mukana sekä FinFami – Kanta-Hämeen työntekijä että nuorisopsykiatrian poliklinikan työntekijä.
Instagram-live: Miten voin edistää aivoterveyttä ja ennaltaehkäistä muistisairauksia?
Keskustelemassa Leena Onttonen Muistijälki-hankkeesta ja Tiina Kuopanportti muistiyhdistyksestä.
Instagram-live: Miten voin edistää aivoterveyttä ja ennaltaehkäistä muistisairauksia?
TAPAHTUMAT / 10.12.2025, klo 18:00
Keskustelemassa Leena Onttonen Muistijälki-hankkeesta ja Tiina Kuopanportti muistiyhdistyksestä.
TAPAHTUMAT / 10.12.2025, klo 18:00
Paikka: Instagram
Instagram-live: Miten voin edistää aivoterveyttä ja ennaltaehkäistä muistisairauksia?
TAPAHTUMAT / 10.12.2025, klo 18:00
Paikka: Instagram
Keskiviikkona 10.12. Kello 18 Oma Hämeen Instagram-livessä keskustellaan aivoterveydestä ja muistisairauksien ennaltaehkäisystä.
Livessä kerrotaan Muistijälki-hankkeesta ja sen työstä muistisairauksien ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen parissa. Keskustelussa jaetaan konkreettisia vinkkejä ja tarinoita siitä, miten jokainen voi edistää aivoterveyttään arjen valinnoilla.
Aiheesta keskustelemassa ovat Leena Onttonen Muistijälki-hankkeesta ja Tiina Kuopanportti Kanta-Hämeen muistiyhdistyksestä.
Asiantuntijat vastaavat myös kuuntelijoiden kysymyksiin lähetyksessä - kysymyksiä voi laittaa liven aikana tai jo ennakkoon Oma Hämeen Instagramin yksityisviestien kautta. Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!
Oma Hämeen Instagram-liveissä ajankohtaisia aiheita
Oma Hämeen Instagram-liveissä nostamme jatkossakin ajankohtaisia aiheita ja keskustelua herättäviä ilmiöitä esille. Asukkaat saavat liveistä hyödyllistä tietoa, vinkkejä sekä ohjausta tarjolla oleviin palveluihin.