Kuukausi: toukokuu 2022

Forssassa maanantaina kokoontunut aluehallitus linjasi ryhmärahan käyttöä, otti kantaa Hattulan ulkoistussopimukseen sekä keskusteli hyvinvointialuejohtajan johtajasopimuksesta.

Aluevaltuusto valitsi 24. toukokuuta Olli Naukkarisen hyvinvointialuejohtajaksi, mutta päätös ei ole vielä lainvoimainen. Lain vaatimaa johtajasopimusta kuitenkin valmistellaan aluehallituksen johdolla.

Johtajasopimuksessa määritellään muun muassa hyvinvointialuejohtajan palkka, erokorvaus, työnkuva ja tavoitteet. Hyvinvointialuejohtajan toimivaltaa ja vastuuta määrittää myös hallintosääntö. Aluehallitus kävi maanantain kokouksessaan lähetekeskustelun, jolla evästetään aluehallituksen puheenjohtajaa johtajasopimuksen valmistelusta. Mallina käytetään Kuntaliiton johtajasopimusta. Sopimuksen tulee hyväksymään aluehallitus. Aluehallituksen 30.5.2022 kokouksen esityslista

Lisäksi aluehallitus päätti maanantaina ryhmärahan ohjeistuksesta. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan valtuustoryhmien toimintaa tuetaan ryhmärahalla. Sillä on tarkoitus edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Hallintosäännön mukaan aluehallitus päättää tuen määrän ja ohjeistaa sen käyttöä. Valtionosuusrahoituksen vaatimukset rajaavat myös ryhmärahan käyttöä.

Aluehallitus linjasi, että tänä vuonna valtuustoryhmille myönnetään ryhmärahaa kymmenelle kuukaudelle. Aluehallituksen ohjeen mukaan ryhmärahaa voi käyttää valtuustoryhmän sisäiseen toimintaan ja sen kehittämiseen sekä toimintaan asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Rahaa ei saa käyttää vaalikampanjointiin. Valtuustoryhmien on toimitettava etukäteen suunnitelma ryhmärahan käytöstä sekä jälkikäteen selvitys kustannuksista.

Ei jatkoa Hattulan ulkoistussopimukselle

Aluehallitus otti myös kantaa Hattulan perusterveydenhuollon ulkoistussopimukseen. Hattulan kunnalla on Terveystalon kanssa sopimus perusterveydenhuollon järjestämisestä. Sopimuskausi päättyy vuoden 2023 lopussa, jonka jälkeen sopimusta olisi mahdollista jatkaa vielä kolme vuotta. Hattulan kunnan viranhaltijoiden näkemys on, ettei sopimuksen jatko-optiota käytetä.

Aluehallitus päätyi samaan ratkaisuun. Ulkoistussopimus on perusrakenteeltaan hyvä, mutta se ei sovi hyvinvointialueen tarvepohjaisen rahoitusmalliin. Lisäksi sopimus rajaisi palvelurakenteen kehittämistä alueella.

Työterveyshuollon järjestämistä koskevan asian aluehallitus palautti takaisin valmisteluun. Muut pykälät hyväksyttiin kokouksessa esityslistan mukaisesti.

Lisätietoja: vt. hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg 040 595 0631

Oma Hämeen henkilöstökirje tarjoaa ajankohtaista tietoa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelusta noin 6 700 sote- ja pelastusalan ammattilaiselle, jotka siirtyvät 1.1.2023 töihin hyvinvointialueelle.

Toukokuun henkilöstökirje on julkaistu ja lähetetty laajalla jakelulla henkilöstölle ympäri maakuntaa. Uusimmassa kirjeessä esittäytyy vastavalittu hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. Lisäksi henkilöstökirjeessä avataan asiakas- ja palveluohjauksen kehittämistä hyvinvointialueella. Kirjeessä kerrotaan myös strategian valmistelusta ja aiemmin keväällä tehdyn työsuhde-etukyselyn tulokset.

Seuraava henkilöstöinfo järjestetään 16. kesäkuuta. Henkilöstökirjeen voi tilata omaan sähköpostiin. Pdf-muotoista henkilöstökirjettä voi tarvittaessa tulostaa työpaikoilla. Hyvinvointialueen valmistelusta saa tietoa myös seuraamalla Oma Hämeen verkkosivuja.

Kesäkuussa seuraava henkilöstöinfo

Seuraava koko hyvinvointialueen henkilöstölle suunnattu henkilöstöinfo järjestetään torstaina 16. kesäkuuta klo 12.30-14. Tässä tilaisuuden Teams-linkki. Infossa kerromme ajankohtaisimmat asiat hyvinvointialueen valmistelusta ja päivitämme tärkeimmät HR-asiat.

Siirtyvä henkilöstö on yksi Oma Hämeen viestinnän tärkeimmistä kohderyhmistä. Hyvinvointialueen valmistelutoimisto pyrkii tiedottamaan valmistelusta ja henkilöstön siirtymiseen liittyvistä asioista mahdollisimman laajasti ja avoimesti. Tietoa kootaan Henkilöstö-sivulle, josta löytyy ajankohtainen tieto henkilöstöinfoista, henkilöstökirjeistä ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksista.

Lisäksi Oma Hämeen Henkilöstö-sivulle on avattu Kysymys ja vastaus -palsta, jossa vastataan yleisiin, kaikkia työntekijöitä koskeviin kysymyksiin sekä yksityiskohtaisempiin kysymyksiin. Sivun kautta voit lähettää omia kysymyksiä, myös anonyymisti. Kysymyksiin vastataan samalla sivulla.

Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen valittiin Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajan virkaan Riihimäellä tiistai-iltana. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Kanta-Hämeen aluevaltuusto valitsi hyvinvointialuejohtajaksi Järvenpään kaupunginjohtajana työskentelevän Olli Naukkarisen äänestyksen jälkeen. Naukkarinen oli aluehallituksen virkaan esittämä hakija. Aluevaltuuston kokouksen tallenne löytyy Oma Hämeen Youtube-sivulta.

Kristillisdemokraattien Kylli Kylliäinen ehdotti virkaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskistä. Merja Taponen (kesk.) kannatti esitystä. Suljetussa lippuäänestyksessä Naukkarinen sai 44 ääntä ja Leskinen 14 ääntä. Lisäksi Forssan seudun hyvinvointiyhtymän yhtymäjohtaja Mikko Komulainen sai yhden äänen. Hyvinvointialuejohtajan valinnasta on normaali muutoksenhakuohje eli 30 päivän valitusaika. 

Hyvinvointialuejohtajan tehtävä on vakituinen, mutta siinä on kuuden kuukauden koeaika. Aluehallitus linjaa hyvinvointialuejohtajan palkan ja tekee johtajasopimuksen Naukkarisen kanssa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi haki peräti 24 henkilöä, joista yhdeksän haastateltiin. Henkilöarvioinnissa ja aluevaltuuston esittelyssä oli mukana neljä hakijaa. Valintaprosessia hoiti aluehallituksen nimeämä arviointiryhmä konsultin tukemana. Hyvinvointialuejohtajalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja vahvoja näyttöjä vaativasta johtamistyöstä.

Lautakuntien jäsenet nimettiin

Muut kokousasiat aluevaltuusto hyväksyi esityslistan mukaisesti. Kokouksessa nimettiin lautakuntien puheenjohtajat ja jäsenet varajäsenineen.

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Piia Olkinuora (sd.) ja varapuheenjohtajiksi Päivi Kankaanmäki (kok.) ja Kirsi Mäkilaine (ps.). Lasten, nuorten ja perheiden lautakuntaa johtaa Riku Bitter (kok.) ja varapuheenjohtajina toimivat Eveliina Hostila (sd.) ja Kylli Kylliäinen (kd.) Turvallisuuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Heini Ristavaara (kesk.) ja varapuheenjohtajiksi Emmi Lintonen (sd.) ja Mika Penttilä (kok). Kussakin lautakunnassa on 13 jäsentä.

Seitsenhenkistä yksilöjaostoa johtaa Ranjith Kumar Prabhakaran (sd.) ja varapuheenjohtajana on Aino Närkki (kok).

Kaikki lautakuntien jäsenet ja varajäsenet on listattu tälle sivulle

Hyvinvointialueen neljä toimialajohtajaa sekä sosiaali- ja terveysjohtaja ja järjestämisjohtaja valitaan nykyisten organisaatioiden viranhaltijoista. Osaamiskartoitusten perusteella rekrytointikeskusteluihin on kutsuttu 19 hakijaa.

Aluehallitus nimeää ennen juhannusta Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle kuusi johtajaa: ikäihmisten palveluiden toimialajohtajan, perhe-, vammais- ja sosiaalipalveluiden toimialajohtajan, terveydenhuollon palveluiden toimialajohtajan, konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtajan sekä sosiaali- ja terveysjohtajan ja järjestämisjohtajan. Aluehallituksen on tarkoitus valita henkilöt virkoihin kokouksessaan 20. kesäkuuta.

Edellä mainitut virat täytetään nykyisten organisaatioiden viranhaltijoista ilmoittautumismenettelyn ja osaamiskartoitusten perusteella. Ainoastaan pelastusjohtajan virka täytetään sijoittamalla Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen johtaja suoraan kyseiseen virkaan, koska nykyisen pelastusjohtajan tehtäväsisältö vastaa pitkälti tulevaa tehtävää.

Hyvinvointialuejohtaja valitaan aluevaltuuston kokouksessa 24. toukokuuta.

Kuuteen virkaan haastatellaan 19 hakijaa

Osaamiskartoitus on tehty noin 90 sosiaali- ja terveysalan työntekijälle, koska pelastustoimi ei ole mukana osaamiskartoituksessa. Kuuteen virkaan on ilmoittautunut joukko hakijoita, joista rekrytointikeskusteluihin on kutsuttu 19 (nimet alla).

Haastateltavat on valinnut arviointiryhmä, joka muodostuu aluehallituksen puheenjohtajista: Kaisa Lepola (sd.), Juha Isosuo (kok.) ja Johanna Häggman (kesk.). Haastatteluista päävastuussa on rekrytointikonsultti Vesa Peltonen VP Future Oy:stä. Valmistelutoimistosta valinnoissa avustavat vt. hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg ja henkilöstösiirroista vastaava projektipäällikkö Matti Korkala.

Haastattelut tehdään kesäkuun ensimmäisinä päivinä. Virkojen kelpoisuusehtoina ovat ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä johtamiskokemus. Rekrytointikeskusteluihin kutsutut hakijat ovat:

• Ala-Kokko Satu
• Grönlund Juhani
• Hintsala Anne
• Komulainen Mikko
• Kröger Virpi
• Kuismin Annukka
• Kukkonen Petrus
• Lammintausta-Mäkelä Riikka
• Lappalainen Jarmo
• Leino Kirsi
• Leskinen Sally
• Niiranen Päivi
• Paasikangas Jaana
• Paasikoski-Junninen Marika
• Pitkämäki Tero
• Sakomaa Jouni
• Salo Sampo
• Savola Jussi
• Suorsa-Salonen Teija

Lisäksi arviointiryhmä voi kutsua rekrytointikeskusteluun myös sellaisia johtotehtävissä työskenteleviä, jotka eivät osallistuneet osaamiskartoitukseen heidän mahdollisimman tarkoituksenmukaisen sijoittumisen varmistamiseksi.

Lisätietoja: aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) p. 050 592 5868, vt. hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg p. 040 595 0631ja projektipäällikkö (henkilöstösiirrot) Matti Korkala p. 050 467 7320

Onko koronakurimus vienyt voimia tai ammattilaisen vastaanotolle pääsy hankaloitunut? Onko etätyön myötä suurempi kynnys lähteä takaisin ihmisten ilmoille? Täyttävätkö ruuhkavuodet myös kalenterisi, ja omaa aikaa ei tahdo löytyä?  

Verkossa toimivan Omaolon sähköinen terveystarkastus on palvelu, jossa ei tarvitse varata etukäteen vastaanottoaikaa eikä kaivaa lompakkoa. Riittää, että järjestät aikaa noin 15 minuuttia ja vastaat terveystarkastuksen kysymyksiin.

Terveystarkastus paljastaa sairastumisriskisi ja eliniänodotteesi vastaustesi perusteella. Lisäksi tulosraportti kertoo, jos jossain kohdin on parannettavaa ja ehdottaa keinoja.

”Jos omat voimavarat eivät riitä, tulokset voi lähettää terveysasemalle. Joissain tapauksissa voi saada suoran ajanvarausmahdollisuuden ammattilaisen vastaanotolle”, täsmentää sähköisen asioinnin asiantuntija Ilona Rönkkö Hämeen liiton Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeesta.

Omaolossa on tarjolla maksuttomia verkkovalmennuksia, joista voit valita haluamasi tueksi kohti terveempiä elinvuosia.

Omaolon terveystarkastuksen tehnyt asiakas kertoo: ”Muutettuani ruokavaliotani ja lisättyäni arkiliikuntaa sain vuosia rutkasti lisää ja myös sairastumisriskini pienivät. Tulokset olivat niin positiivisia, että ne rohkaisivat minua jatkamaan valitulla tiellä.”

​Myös ammattilainen hyötyy asiakkaan etukäteen tekemästä terveystarkastuksesta.

”Kun asiakas on antanut Omaolossa tietonsa ja palvelu on muodostanut niistä koosteen, ammattilaisen on helpompi suunnitella hoito yksilölliseksi ja juuri kyseisen asiakkaan terveyttä edistäväksi”, kertoo sairaanhoitaja Annina Junikka Viipurintien terveysasema​lta Hämeenlinnasta.

***

Terveystarkastus ja hyvinvointivalmennukset löytyvät osoitteesta www.omaolo.fi.

Terveystarkastus arvioi elintapojasi ja henkistä hyvinvointiasi. Se kertoo, miten elintapasi vaikuttavat arvioituun elinikääsi ja sairastumisriskeihisi. Tarkastus pohjautuu Kustannus Oy Duodecimin Duodecim STAR®-palveluun. Laskentakaavat perustuvat suomalaisiin väestön seurantatutkimuksiin.

Hyvinvointivalmennukset kannustavat sinua elin- ja elämäntapamuutoksiin, joilla hyvinvointisi voi kohentua. Voit aloittaa hyvinvointivalmennuksia itsenäisesti tai ammattilaisen suosittelemana. Valmennuksia löytyy kymmeneen eri tarkoitukseen:

Alkoholinkäytön vähentäminen

Arjen harmituksen vähentäminen

Lapsiperheiden valmennusohjelma

Liikuntaohjelma terveysliikkujille

Painonhallinta

Positiivinen vuorovaikutus parisuhteessa -valmennusohjelma

Ristiriitojen ratkaisu parisuhteessa -valmennusohjelma

Terveyttä edistävä ravinto -valmennus

Tupakoinnin lopettamisen valmennusohjelma

Univalmennus

Lisätietoja:

Ilona Rönkkö, sähköisen asioinnin asiantuntija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanke, Hämeen liitto, , p. 050 318 0494

Annina Junikka, sairaanhoitaja, sähköiset palvelut, Hämeenlinnan kaupungin terveyspalvelut, avosairaanhoito, Viipurintien terveysasema, , p. 050 502 4710

Yhdenvertaiset ja vaikuttavat sote-palvelut turvataan tiedon avulla. Tietojohtamisen projektipäällikkö Jari Kauppi kirjoittaa yhteisesti sovittujen mallien ja rakenteiden tärkeydestä.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sote-tietopohja perustuu sekä hyvinvointialueen omiin että kansallisiin tietolähteisiin. Molemmat tietolähteet perustuvat maakuntien organisaatioiden keräämään dataan ja siitä jalostettuun tietoon, jossa tärkeää on tavoitella hyvinvointialueiden kesken vertailukelpoista tietoa. Vertailukelpoisuus tarkoittaa, että myös Kanta-Hämeessä käytämme kansallisesti yhteisesti sovittuja malleja ja rakenteita.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakari toteaa, että ”hyvinvointialueiden johtamisen niin kuin viranomaisohjauksen tulee perustua luotettavaan, ajantasaiseen ja kansallisesti vertailukelpoiseen tietoon”. Hänen mukaansa ”sote-palveluja käyttävä asukas on tärkein hyötyjä, kun palveluja ja palvelujärjestelmää kehitetään tietoon perustuen”.

Kanta-Häme on mukana kansallisessa tietojohtamisen kehittämistyössä, jossa sosiaali- ja terveysplavelujen tietopohjaa ja käytäntöjä kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä Virta-hankkeessa. Virta-hanke on osa kansallista Toivo-ohjelmaa. Yhteisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvinvointialueiden tietojohtamiselle ja viranomaisten arviointi-, ohjaus- ja valvontatehtäville uuden järjestämislain mukaisesti.

Virta-hankkeen edistymisestä ja sen tuotoksista voi lukea DigiFinlandin -sivuilta, joiden sisältöjen valmistelussa Kanta-Häme on aktiivisesti mukana. Tietojohtamisen kokonaisuus koostuu tiedon johtamisesta ja tiedolla johtamisesta, joiden edistämiseksi teemme työtä laajalla rintamalla.

Laadukkaan datan ja siitä jalostetun tiedon tuottaminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Haasteinamme ovat muun muassa epäyhtenäiset kirjaamiskäytännöt, vielä hajanainen järjestelmäkokonaisuus ja erilaiset toimintatavat. Esimerkiksi tietojärjestelmien yhtenäistämisessä tehdään kovasti työtä niin Kanta-Hämeessä kuin muuallakin, jotta edellytykset laadukkaan datan ja tiedon tuottamiselle syntyvät. Työ on tärkeää, jotta tähän asti suurimman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä voimme taata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille asukkaille – myös Kanta-Hämeessä.

Sote-uudistuksen Toivo-ohjemassa on koottu infopaketti (Työkaluja sote-tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen), joka sisältää runsaasti erilaista aineistoa järjestämislain mukaisen tietojohtamisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Dokumenttikokonaisuus kannattaa laittaa selaimen muistiin suosikiksi! Paketti sisältää sote-ammattilaisille muun muassa kattavan paketin tietojohtamisesta, ja kuvauksen sote-palvelujärjestelmän johtamisesta. Lisäksi infopaketista löytyy kansallisia tietolähteitä, tilastoja, raportteja, koodistoja, kirjaamisohjeita ja taustatietoa kirjaamisen laadun merkityksestä. Kun päätämme asukkaille tarjottavista palveluista, on sote-ammattilaisten päivittäisessä asiakas- ja potilastyössä kirjaama tieto tärkeässä roolissa.

Tietojohtaminen on sekä toimintana että kehittämisen kohteena jatkuva prosessi. Tietojohtamisen käytännöt ja mallinnukset auttavat kuvaamaan organisaatiolle kaikkein kriittisimpien aiheiden tilaa ja kehityksen suuntaa. Laadukkaaseen ja vertailukelpoiseen tietoon perustuva päätöksenteko on meille paras mahdollinen apu, joten tehkäämme myös Kanta-Hämeessä hyvinvointialuettamme ja sen toimintaa tukevaa tietojohtamista. Hämäläisten hyväksi.

Jari Kauppi, projektipäällikkö, tietojohtaminen

Lue lisää Tietojohtamisesta

Aluehallitus esittää Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarista Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajan virkaan. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialuejohtajan valinnasta ensi viikolla.

Kanta-Hämeen aluehallitus päätti yksimielisesti esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialuejohtajan virkaan valittaisiin Järvenpään kaupunginjohtajana työskentelevä Olli Naukkarinen. 43-vuotias Naukkarinen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Aluehallitus päätti asiasta kokouksessaan Lopella 16. toukokuuta.

– Meillä oli paljon hyviä hakijoita, mutta päätös oli yksimielinen. Hakuprosessi on ollut perusteellinen ja monivaiheinen. Kokonaisarvion perusteella Naukkarisella on parhaat ja monipuolisimmat edellytykset toimia menestyksellisesti hyvinvointialuejohtajan virassa, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Henkilöarvioinneissa oli mukana kolme muuta hakijaa: Lauri Inna, Tero Järvinen ja Sally Leskinen. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialuejohtajasta 24. toukokuuta. Aluehallituksen esittämän ehdokkaan lisäksi valtuusto voi valita tehtävään myös jonkun muun kelpoisuusehdot täyttävän hakijan.

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi haki peräti 24 henkilöä, joista yhdeksän haastateltiin. Valintaprosessia on hoitanut aluehallituksen nimeämä arviointiryhmä eli aluevaltuuston puheenjohtajat Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Pirjo Alijärvi (sd.), Mika Lartama (ps.) sekä aluehallituksen puheenjohtajista Kaisa Lepola (sd.), Juha Isosuo (kok.) ja Johanna Häggman (kesk.). Valintaprosessissa on avustanut rekrytointikonsultti Maija Talvinen Wilma Consulting Oy:sta. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja valitaan aluevaltuuston kokouksessa 24. toukokuuta klo 18 Riihimäellä. Kokous striimataan suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalle.

Kanta-Hämeen sote-johdosta koostuva valtionavustushankkeiden ohjausryhmä kokoontui 13. toukokuuta.

Kokouksessa keskusteltiin hankkeiden kehittämisprosessien etenemisestä ja hankkeiden siirtämisestä hyvinvointialueen toiminnaksi vuodesta 2023 alkaen. Alustavasti keskusteltiin myös siitä, että siirron yhteydessä ohjausryhmän rakennetta on syytä tarkistaa vastaamaan uuden Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtamisrakennetta.

Vilkkain keskustelu syntyi RRF-hankkeen (EU:n elpymis- ja palautumistukirahoitus) nopeasta aloittamisesta. Aloittamista hidastaa se, että henkilöstö on hankkeissa ja sotepalveluita järjestävissä organisaatioissa todella työllistettyä – kehittämistyöhön on vaikeaa saada tekijöitä.

Kanta-Häme sai RRF-rahoitusta 1,3 miljoonaa euroa. Tämä nostaa maakunnassa käynnissä olevien sote-hankkeiden kokonaisuuden yli kymmenen miljoonan euron arvoiseksi. Valtionavustushankkeiden ohjausryhmä toimii myös RFF-hankkeen ohjausryhmänä. Lisäksi RRF-hankkeen teemoja käsitellään Kanta-Hämeen ICT-ohjausryhmässä.

Valtionavustushankkeiden ohjausryhmän syksyn alustava kokousaikataulu on 12.8., 23.9. ja 18.11.

Lisätietoja:

ohjausryhmän puheenjohtaja Jouni Sakomaa, p. 040 330 4202

hankepäällikkö Sini Stolt, p. 050 570 9269

Palvelutuotannon valvonta on ennen kaikkea yhteistyötä, kirjoittaa projektipäällikkö Sofia Suvanto.

Kun puhutaan valvonnasta, mieleen tulee helposti mielleyhtymiä kyttäämisestä, kontrolloinnista ja päällepäsmäröinnistä. Valvonta-sanalla on usein negatiivinen kaiku. Osaltaan sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonta toki on nimenomaan havaittuihin epäkohtiin puuttumista ja kontrollointia, jolla varmistetaan palveluiden laatua. Ennen kaikkea se on kuitenkin yhteistyötä laadukkaiden ja turvallisten palveluiden varmistamiseksi.

Olemme Kanta-Hämeen valvonnan asiantuntijaryhmässä alustavasti määritelleet Oma Hämeen valvonnan periaatteiksi muun muassa vuorovaikutuksellisuuden, kannustavuuden, kehittämismyönteisyyden sekä asiakaskeskeisyyden ja -osallisuuden. Sen sijaan, että valvonnalla yritettäisiin ensisijaisesti saada palveluntuottajia nalkkiin erilaisista puutteista, pyritään valvonnalla ennemmin ennaltaehkäisemään ikäviä tilanteita yhteistyöllä, neuvonnalla ja ohjauksella. Valvonnan perustehtävänä on ohjata ja auttaa palveluntuottajia toimimaan lakien, sopimusten ja hyvinvointialueen palvelulupauksen mukaisesti.

Omavalvonta on kaiken valvonnan perusta

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle on alustavasti hahmoteltu perustettavaksi valvontayksikköä, jonka tehtävänä olisi valvoa riippumattomasti sekä hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa että ostettua palvelutuotantoa. On kuitenkin selvää, että valvontayksikön resurssit ovat rajalliset, eikä parhaimmallakaan ulkopuolisella valvonnalla päästä koskaan täysin kiinni valvottavien yksiköiden arkitodellisuuteen. Tästä syystä yksiköiden omavalvonta tulee jatkossakin olemaan valvonnan kulmakivi.

Omavalvonta lähtee yksilötasolta. Sosiaalihuollossa jokaisella työntekijällä on lain perusteella velvollisuus ja oikeus ilmoittaa palveluissa havaitsemistaan epäkohdista. Tulevaisuudessa ilmoitusvelvollisuus on laajenemassa myös terveydenhuollon työntekijöihin.

Ensisijainen vastuu palveluiden laadusta ja turvallisuudesta on palvelun tuottajalla. Sosiaalihuollon yksiköillä ja yksityisillä terveyspalveluiden tuottajilla on oltava omavalvontasuunnitelma. Suunnitelmassa on yksikkötasoisesti määriteltävä kaikki keskeiset toimenpiteet, joilla palveluntuottajat itse valvovat toimintayksikköjään ja tuottamiensa palveluiden laatua. Omavalvontasuunnitelmien on oltava julkisesti nähtävillä, jotta henkilöstö, asiakkaat ja omaiset voivat arvioida sen toteutumista käytännössä. Julkisessa terveydenhuollossa riskien- ja laadunhallintaa määritellään laadun, asiakas- ja potilasturvallisuuden suunnitelmassa.

Viranomaisvalvonta varmistaa ja tukee omavalvontaa

Hyvinvointialueen omat valvonnan työntekijät tukevat palveluiden omavalvontaa ja tekevät valvontakäyntejä. Tarvittaessa he puuttuvat epäkohtiin ja opastavat parempien toimintatapojen käyttöönottoon. Hyvinvointialueen oman valvonnan lisäksi kaikkia hyvinvointialueita ja niiden järjestämisvastuulla olevaa palvelutuotantoa valvovat aluehallintovirastot sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

Onnistunut valvonta vaatii vuorovaikutusta ja yhteistyötä

Hämeenlinnassa 27.11.2021 järjestetyssä Nuorten foorumissa lastensuojelun sijaishuollon valvonta nousi yhdeksi tärkeäksi lastensuojelun kehittämiskohteeksi. Nuoret toivoivat, että valvontaa toteutettaisiin enemmän ja systemaattisemmin – niin, että ulkopuolisen tahon edustaja tulisi sijaishuoltopaikkaan kysymään nuorilta heidän kokemuksistaan.

 ”Että joku tulisi kysymään, miten menee. Ei tarvitsisi täyttää jotain lippulappuja vain”. *

Asiakkaiden osallisuus tuleekin jatkossa olemaan entistä tärkeämmässä roolissa myös valvontatyössä. Työntekijöiden lisäksi myös asiakkaiden, potilaiden ja omaisten rooli on merkittävä epäkohtien ja kehittämisesitysten esille tuomisessa.

Hyvinvointialueen valvonnan valmistelutyössä lähtökohtanamme on, että valvontaa ei tehdä organisaatioita varten, vaan asiakkaan edun takaamiseksi. Vaikuttavalla valvonnalla voidaan parantaa palvelujen laatua, lisätä asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyttä sekä varmistaa asiakkaille sujuvat ja yhdenvertaiset palvelut.

Sofia Suvanto, valvonnan projektipäällikkö, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelutoimisto

*Lähde: Milja Kaijanen: ”Jotta nuorilla olisi hyvä olla ja lastensuojelu olisi nuorten näköistä”. Hämeenlinnassa 27.11.2021 järjestetyn Nuorten foorumin raportti nuorten osallistumisesta lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistoimintaan.

Arviointiryhmä kutsuu neljä kärkiehdokasta esittäytymään aluevaltuustolle, joka valitsee hyvinvointialuejohtajan toukokuun lopussa.

Neljä hyvinvointialuejohtajahaun kärkiehdokasta esittäytyy aluevaltuustolle. Lauri Inna, Tero Järvinen, Sally Leskinen ja Olli Naukkarinen esittäytyvät valtuustolle ja vastaavat valtuustoryhmien kysymyksiin 10. toukokuuta järjestettävässä tilaisuudessa. Arviointiryhmä päätti kärkiehdokkaista perjantaina.

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi haki peräti 24 henkilöä, joista yhdeksän haastateltiin. Henkilöarvioinnissa oli neljä hakijaa:

• Lauri Inna, Keskon aluejohtaja (Turku)
• Tero Järvinen, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja (Alavus)
• Sally Leskinen, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri (Tampere)
• Olli Naukkarinen, Järvenpään kaupunginjohtaja (Järvenpää)

Valintaprosessia on hoitanut aluehallituksen nimeämä arviointiryhmä eli aluevaltuuston puheenjohtajat Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Pirjo Alijärvi (sd.), Mika Lartama (ps.) sekä aluehallituksen puheenjohtajista Kaisa Lepola (sd.), Juha Isosuo (kok.) ja Johanna Häggman (kesk.). Valintaprosessissa on avustanut rekrytointikonsultti Maija Talvinen Wilma Consulting Oy:sta. 

Aluehallitus tekee päätösesityksensä hyvinvointialuejohtajasta kokouksessaan 16. toukokuuta. Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja valitaan aluevaltuuston kokouksessa 24. toukokuuta Riihimäellä. Kokous striimataan suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalle.