Uutiset

Neljä Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi pyrkivää etenee henkilöarviointiin

Arviointiryhmä on päättänyt testata neljä hakijaa. Haastatteluvaiheessa hyvinvointialuejohtajaksi pyrkivistä oli mukana yhdeksän hakijaa. Aluevaltuusto valitsee hyvinvointialuejohtajan toukokuun lopussa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi pyrkivistä henkilöarviointiin lähetetään Lauri Inna, Tero Järvinen, Sally Leskinen ja Olli Naukkarinen. Aluehallituksen ja aluevaltuuston puheenjohtajistot päättivät asiasta perjantaina.

Henkilöarviointiin etenevät hakijat:

  • Lauri Inna, Keskon aluejohtaja (Turku)
  • Tero Järvinen, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja (Alavus)
  • Sally Leskinen, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri (Tampere)
  • Olli Naukkarinen, Järvenpään kaupunginjohtaja (Järvenpää)

Arviointiryhmä käsittelee soveltuvuusarviointien tulokset 6. toukokuuta ja valitsee kärkiehdokkaat aluevaltuuston haastattelutilaisuuteen, joka pidetään 10. toukokuuta. Aluehallitus tekee päätösesityksensä aluevaltuustolle kokouksessaan 16. toukokuuta. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialuejohtajasta 24. toukokuuta.

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi haki peräti 24 henkilöä, joista yhdeksän haastateltiin.

Valintaprosessia on hoitanut aluehallituksen nimeämä arviointiryhmä eli aluevaltuuston puheenjohtajat Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Pirjo Alijärvi (sd.), Mika Lartama (ps.) sekä aluehallituksen puheenjohtajista Kaisa Lepola (sd.), Juha Isosuo (kok.) ja Johanna Häggman (kesk.). Valintaprosessissa on avustanut rekrytointikonsultti Maija Talvinen Wilma Consulting Oy:sta. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja valitaan aluevaltuuston kokouksessa 24. toukokuuta Riihimäellä. Kokous striimataan suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalle.

Uutiset

Blogi: Nyt puhuvat ikäihmiset – Toiveena tasapuolinen, ikäystävällinen ja vuorovaikutteinen viestintäjärjestelmä

Tärkeintä on, että jokaisella olisi tiedossa, millä tavoin ja missä asioihin pääsee vaikuttamaan, kirjoittaa Hanna-Kaisa Rämä.

Yhteiskunnan digitalisoituminen on ollut viimeisten vuosien aikana vauhdikasta. Koronapandemian myötä palveluita ja tapaamisia on alettu toteuttaa kasvavassa määrin etänä.  Digitalisaatio tarjoaa monille joustoa ja helpotusta elämään, sillä tieto ja palvelut ovat helposti saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. On kuitenkin syytä muistaa, että kaikilla ei ole valmiuksia ja mahdollisuutta hyödyntää digitaalisessa muodossa olevia palveluita. Arvion mukaan jopa joka kolmas ikäihminen jää yhä digitaalisen tiedonvälityksen ulkopuolelle.

Kun Kanta-Hämeen ikäihmisten palveluiden osallisuusverkoston jäseniltä kysytään ajankohtaista, tärkeää ja kehittämistä kaipaavaa teemaa, vastaus on yksimielinen: ”Viestintä. Ehdottomasti viestintä.” Vaikka digitaidot ovatkin kasvavalla joukolla ikäihmisiä jo varsin hyvin hallinnassa, on viestintäkanavien monimuotoisuuteen syytä kiinnittää edelleen huomiota. Viestintäjärjestelmältä toivotaankin ennen kaikkea tasapuolisuutta, jotta tavoitettaisiin myös ne ikäihmiset, joiden pääasiallisia keinoja vastaanottaa tietoa ovat lehdet, televisio ja radio.

Ikäihmisten osallisuusverkostossa keskustelua herättävät myös tarjolla olevan informaation selkeys ja ymmärrettävyys. Terminologian toivotaan olevan sellaista, että ikäihmisellä on mahdollisuus sisäistää lukemansa, näkemänsä tai kuulemansa. Tiedon toivotaan olevan selkokielistä, ja kuvien koetaan tuovan käsiteltävään aiheeseen usein lisää syvyyttä ja parantavan informaation ymmärrettävyyttä.

Viestintäjärjestelmältä toivotaan myös vuorovaikutteisuutta. Vuorovaikutteisuuden avulla voitaisiin lisätä asiakasosallisuutta ja osallistumista yhteiseen kehittämiseen. Tärkeintä on, että jokaisella olisi tiedossa, millä tavoin ja missä asioihin pääsee vaikuttamaan.

Tulevaisuuden sote-keskus- ja Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeissa on ikääntyneiden osallisuutta ja vuorovaikutusta pyritty lisäämään perustamalla ikäihmisten yhteinen osallisuusverkosto. Verkostossa on mukana ikäihmisiä sekä ikäihmisten parissa toimivia henkilöitä mm. ikäraadeista ja kuntien vanhusneuvostoista.

Kanta-Hämeessä osallisuusverkoston pääasiallisena tavoitteena on vuorovaikutteinen viestintä alueen ikäihmisten ja käynnissä olevien hankkeiden välillä. Jo ensimmäisten tapaamiskertojen perusteella on syntynyt vahva tunne siitä, että ryhmä on tarjonnut erinomaisen foorumin käsitellä ajankohtaisia teemoja ja saada ikäihmisiltä näkökulmaa kehittämistyöhön.

Viestintään ja vuorovaikutukseen panostetaan laajasti myös Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa. Hankkeen tiimoilta vuoden 2021 lopulla aloitetut henkilöstölle suunnatut asiakaskokemusverkoston valmennukset käsittelevät laajasti viestintää ja asiakasosallisuuden lisäämistä tulevalla hyvinvointialueella. Olemme myös siitä onnellisessa asemassa, että meillä on sekä hankkeissa että hyvinvointialueen valmistelun puolella viestinnän rautaisia ammattilaisia työstämässä asioita asukkaiden parhaaksi.

Hanna-Kaisa Rämä, projektiasiantuntija, Tulevaisuuden kotona asumista tukevien palveluiden kehittäminen iäkkäille -hanke (Tulkoti)

Uutiset

Huhtikuun henkilöstökirjeessä esillä pelastustoimi, strategiatyö ja tietojärjestelmät

Oma Hämeen henkilöstökirje tarjoaa ajankohtaista tietoa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelusta noin 6 700 sote- ja pelastusalan ammattilaiselle, jotka siirtyvät 1.1.2023 töihin hyvinvointialueelle.

Huhtikuun henkilöstökirje on julkaistu ja lähetetty laajalla jakelulla henkilöstölle ympäri maakuntaa. Uusimmassa kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa pelastustoimesta, kotona asumista tukevien palvelujen kehittämisestä, tietojärjestelmistä sekä hyvinvointialueen strategian valmistelusta. 

Lisäksi kirjeessä on kysely Oma Hämeen intran kehittämisestä. Henkilöstöltä toivotaan paljon palautetta ja kehittämisideoita hyvinvointialueen intran rakentamiseen. Vastaa kyselyyn intrasivujen kehittämiseen tämän linkin kautta.

Myös hyvinvointialueen strategiaan kaivataan henkilöstön näkemyksiä. Henkilöstö on mukana strategian laadinnassa koko vuoden ajan. Aloitamme työntekijöiden tarpeiden ja toiveiden kartoittamisen kyselyllä, jonka kautta haluamme kuulla näkemyksiä siitä, mitä asioita pitäisi muuttaa ja miten. Vastauksia hyödynnetään päätöksenteon pohjana ja eri foorumeilla. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Vastaukset käsitellään anonyymisti.

Toukokuun henkilöstöinfo tulossa

Seuraava koko hyvinvointialueen henkilöstölle suunnattu info järjestetään keskiviikkona 4. toukokuuta klo  12.30-14. Tässä on tilaisuuden Teams-linkki. Henkilöstölle järjestetään vielä yksi info ennen kesälomia: torstaina 16. kesäkuuta klo 12:30-14.  

Henkilöstökirjeen voi tilata omaan sähköpostiin. Huhtikuun henkilöstökirjeen voi lukea kokonaisuudessaan pdf-muodossa ja tarvittaessa tulostaa työpaikoilla.

Siirtyvä henkilöstö on yksi Oma Hämeen viestinnän tärkeimmistä kohderyhmistä. Hyvinvointialueen valmistelutoimisto pyrkii tiedottamaan valmistelusta ja henkilöstön siirtymiseen liittyvistä asioista mahdollisimman laajasti ja avoimesti. Tietoa kootaan Henkilöstö-sivulle, josta löytyy ajankohtainen tieto henkilöstöinfoista, henkilöstökirjeistä ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksista.

Lisäksi Oma Hämeen Henkilöstö-sivulle on avattu Kysymys ja vastaus -palsta, jossa vastataan yleisiin, kaikkia työntekijöitä koskeviin kysymyksiin sekä yksityiskohtaisempiin kysymyksiin. Sivun kautta voit lähettää omia kysymyksiä, myös anonyymisti. Kysymyksiin vastataan samalla sivulla.

Uutiset

Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen toimielinmallista vilkkaan keskustelun jälkeen

Aluevaltuusto kokoontui kolmanteen kokoukseensa Forssaan tiistai-iltana. Kokouksessa hyväksyttiin hyvinvointialueen vuoden 2022 talousarvio sekä päätettiin hyvinvointialueen poliittisesta toimielinmallista. Parituntisen kokouksen tallenne löytyy Youtubesta.

Tämän vuoden talousarvion käsittelyssä aluevaltuutettujen huomio keskittyi demokratiarahoihin ja vielä tarkemmin niin sanottuun ryhmärahaan. Kokouksessa perussuomalaisilta tuli muutosesitys, ettei 290 000 euron demokratiarahaa pitäisi ottaa käyttöön lainkaan. Esitystä perusteltiin hankalalla taloustilanteella ja sillä, ettei ryhmärahan maksamiselle ole perusteita. Esitys sai kannatusta muun muassa kristillisdemokraateilta.

Aluevaltuutetut keskustelivat vilkkaasti siitä, mikä tarve demokratiarahoille on oikeasti ja mihin ne pitäisi kohdentaa. Vt. hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg muistutti keskustelun aikana, että demokratiaraha on valtion kohdennettua rahaa, mitä ei voi sinällään siirtää muuhun käyttöön ja esimerkiksi palveluihin, koska käyttämättä jäänyt valtionavustus tulee palauttaa vuoden lopussa. Aluehallitus ohjeistaa demokratiarahan käytöstä tarkemmin toukokuun aikana. Äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitys voitti perussuomalaisten muutosesityksen äänin 41 – 11. Tyhjää äänesti 7 valtuutettua.

Lautakuntarakenteesta saatiin päätös

Poliittinen toimielinmalli keskustelutti aluevaltuustoa vieläkin enemmän. Aluehallituksen esitys oli, että hyvinvointialueelle perustetaan kolme, 13-jäsenistä lautakuntaa. Toimielimet olisivat 1) turvallisuuslautakunta 2) lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sekä 3) terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta. Lisäksi hyvinvointialueelle perustettaisiin yksi, lautakuntien yhteinen yksilöjaosto, jossa olisi seitsemän jäsentä. Lisäksi esityksen mukaan lautakuntien varsinainen toiminta käynnistyisi vasta lokakuussa.

Vasemmistoliitosta esitettiin, että lautakuntien toiminta pitäisi käynnistää jo aiemmin, koska hyvinvointialueen käynnistämiseen tarvitaan laajempi joukko päättäjiä. Tämä esitys sai kannatusta esimerkiksi siksi, että muut hyvinvointialueet ovat jo saaneet lautakuntansa toimimaan. Keskustelun aikana tuotiin esiin myös se mahdollisuus, että demokratiarahoja käytettäisiin siihen, että lautakuntien työtä voitaisiin aikaistaa. Aluehallituksen pohjaesitys voitti äänestyksessä Juhani Lehdon (vas.) muutosesityksen äänin 37 – 17, 5 valtuutettua äänesti tyhjää.

Keskusta nosti esiin henkilöstön aseman päätöksenteossa. Esityksen mukaan hallintosääntöön pitäisi tehdä muutos, joka mahdollistaisi henkilökunnan edustajien jäsenyyden aluehallituksessa. Poliittisen toimielinmalliin liittyen tehtiin muutosesitys, jonka mukaan osa henkilöstöasioiden käsittelystä pitäisi siirtää aluehallitukselta lautakunnille. Esitys sai kannatusta muun muassa siksi, että muutama valtuutettu koki, että hoitotyön substanssiosaamista pitäisi saada hallitustyöskentelyyn. Keskustelussa muistutettiin, ettei kuntapuolella vastaavaa tilannetta nähdä ongelmana. Esitystä vastustettiin sillä perusteella, ettei kukaan voi olla itsensä pomona. Näin ollen henkilöstön edustajan ei kuuluisi olla aluehallituksessa. Lisäksi muistutettiin, ettei henkilöstön osallistaminen ole kiinni hallituspaikoista.

Aluehallituksen pohjaesitys voitti Johanna Häggmanin (kesk.) esityksen äänin 39 – 18, kaksi valtuutettua äänesti tyhjää.

Valtuuston seuraava kokous 24. toukokuuta Riihimäellä. Tässä kokouksessa valitaan hyvinvointialuejohtaja. Kokous striimataan suorana Youtubeen.

Uutiset

Kanta-Häme sai sote-kehittämiseen 1,3 miljoonaa euroa

Euroopan unionin elpymistuen rahoituspäätökset (RRF-haku) julkaistiin tiistaina. Kanta-Hämeeseen rahoitusta saatiin 1,3 miljoonaa euroa. Tämä nostaa maakunnassa käynnissä olevien sote-hankkeiden kokonaisuuden yli 10 miljoonan euron arvoiseksi.

Rahoitus on kohdennettu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen ja etenkin korona-aikana syntyneiden palveluvajeiden täyttämiseen sekä palvelujen saatavuuden kehittämiseen. Rahoituksen hakijana toimi Hämeen liitto.

– Haimme 1,5 miljoonaa euroa ja saimme reilut 1,3 miljoonaa. Tyytyväisiä ollaan. Korona-ajan vaikutuksien minimointiin ja palvelutarjottimen kehittämiseen saimme rahaa kuten haimme. Tuo vähennys mikä näkyy, kohdistuu pilariin 4, jossa meillä oli paljon ICT-kehittämistä. Pystymme jatkamaan tällä hyvin aiemman rakennehankkeen työtä, kertoo hankepäällikkö Sini Stolt Hämeen liiton sote-hankkeista.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 2022, luodaan kokonaiskuva alueen tilanteesta koronan aiheuttaman palveluvajauksen suhteen ja luodaan suunnitelma vuosille 2023–2025. Tavoitteena on saada aikaan kokonaiskuva asiakas- ja potilastarpeista, haavoittuvien asiakkaiden ja asukkaiden määrästä sekä tarpeiden luonteesta ja suunnitella tarvittavat palvelut ja toimenpiteet.

– Nyt saatu rahoitus toimii siemenrahana ja laajemman selvityksen pohjana hankerahoitukselle, jota ensi syksynä hakee Kanta-Hämeen hyvinvointialue, toteaa projektijohtaja Niina Haake Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelun puolelta.

Rahoituksen saamisen arvioinnissa painotettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisen tasapainoa, monialaisen työn edistämistä, digitaalisten palveluiden kehittämistä sekä hyvien työkäytäntöjen jatkamista. 

Lisätietoja: Sini Stolt, hankepäällikkö, Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskus -hanke, Hämeen liitto (050 570 9269) ja Niina Haake, projektijohtaja, palvelut & järjestäminen, Oma Häme (040 869 6436)

Uutiset

Aluehallitus on huolissaan rahoituslakimuutoksen vaikutuksista – yliopistosairaalalisä vaarantaisi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelut

Maanantain kokouksessaan aluehallitus perusti toimialajohtajien virat ja hyväksyi hyvinvointialueen tulosaluerakenteen.

Sote-uudistuksen rahoituslainsäädäntöön kaavaillaan mittavia muutoksia poikkeuksellisen nopealla aikataululla. Aluehallitus käsitteli rahoituslain muutosehdotusta maanantain kokouksessaan. Valtiovarainministeriön muutosehdotuksessa hyvinvointialueiden rahoituksen painopistettä muutettaisiin niin, että asukasperusteisen rahoituksen määrä vähenisi ja käyttöön otettaisiin niin sanottu yliopistosairaalalisä. Jos ehdotus toteutuu, Kanta-Hämeen tarvepohjaisesta rahoituksesta lähtisi lähes 11 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi nopeita sopeuttamistoimia.  

Aluehallitus toteaa, että rahoituslakimuutoksen säädösvalmistelu on toteutettu puutteellisesti eikä uudelle rahoituksen määräytymistekijälle eli yliopistosairaalalisälle ole esitetty kestäviä perusteita. Aluehallitus huomauttaa, että yliopistosairaalalisä heikentää merkittävästi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talouden toimintaedellytyksiä ja vaarantaa kyvyn tuottaa hyvinvointialueen asukkaiden tarvitsemat palvelut.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue vastustaa yliopistosairaalalisän käyttöönottoa ja on jättänyt ministeriölle siitä lausuntonsa, jonka aluehallitus maanantaina hyväksyi. Oma Hämeen lausunto rahoituslakimuutokseen on luettavissa kokonaisuudessa aluehallituksen 25.4. kokouksen esityslistasta.

Toimialajohtajille osaamiskartoitukset

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan hyvinvointialueen tulosaluerakenteen budjettivalmistelun pohjaksi. Hallintosäännön mukaan aluehallitus päättää toimialojen ja tulosalueiden jakautumisesta ja tehtäväjaosta. Maanantain kokouksessa aluehallitus hyväksyi toimialojen tulosalueet, jotka on eritelty aluehallituksen 25.4. esityslistassa. Hyvinvointialueen toimialoiksi aluevaltuusto hyväksyi 29. maaliskuuta pelastustoimen, ikäihmisten palvelut, perhe-, vammais- ja sosiaalipalvelut, terveydenhuollon palvelut sekä konserni- ja tukipalvelut.

Lisäksi aluehallitus päätti perustaa toimialajohtajien virat, joiden kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä johtamiskokemus. Perustettavat virat ovat: pelastustoimen toimialajohtaja (pelastusjohtaja), ikäihmisten toimialajohtaja, perhe-, vammais- ja sosiaalipalveluiden toimialajohtaja, terveydenhuollon toimialajohtaja sekä konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja.

Lisäksi aluehallitus perusti sosiaali- ja terveysjohtajan ja järjestämisjohtajan virat. Kaikki edellämainitut virat täytetään nykyisten organisaatioiden viranhaltijoista ilmoitusmenettelyn ja osaamiskartoitusten perusteella. Ainoastaan pelastusjohtajan virka täytetään sijoittamalla Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen johtaja suoraan kyseiseen virkaan, koska nykyisen pelastusjohtajan tehtäväsisältö vastaa pitkälti tulevaa tehtävää.

Muut pykälät kokouksessa hyväksyttiin esitysten mukaisesti.

Lisätietoja: projektijohtaja Jussi Savola (040 330 5512)

Uutiset

Haastateltavien joukkoa täydennetään Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajan valinnassa

Arviointiryhmä on päättänyt laajentaa haastateltavien määrää kahdella hakijalla, jotka ovat Tero Järvinen ja Sally Leskinen. Aiemmin hyvinvointialuejohtajaksi pyrkivistä valittiin seitsemän haastatteluvaiheeseen.

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi pyrkivistä haastatellaan yhdeksän hakijaa. Aluehallituksen ja aluevaltuston puheenjohtajistot päättivät kutsua haastatteluun aiempien seitsemän hakijan lisäksi myös Tero Järvisen ja Sally Leskisen.

Arviointiryhmä haluaa hoitaa valintaprosessin perusteellisesti, koska hyviä hakemuksia tuli paljon. Järvinen työskentelee sairaanhoitopiirin johtajana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja Leskinen on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri.

Torstaina päätetyt seitsemän haastateltavaa:

  • Lauri Inna, Keskon aluejohtaja (Turku)
  • Mikko Komulainen, Forssan seudun hyvinvointiyhtymän yhtymäjohtaja (Forssa)
  • Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja, Pihlajalinna (Kangasala)
  • Lauri Lehto, Kymsoten kehitysjohtaja (Helsinki)
  • Olli Naukkarinen, Järvenpään kaupunginjohtaja (Järvenpää)
  • Ville Pursiainen, Lohjan sairaanhoitoalueen johtaja, Porvoon sairaanhoitoalueen vs. johtaja, HUS (Helsinki)
  • Riku Siren, valmistelukokonaisuuden johtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue (Tampere)

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi haki peräti 24 henkilöä. Aluehallituksen nimeämä arviointiryhmä valitsee haastatteluiden perusteella hakijat soveltuvuustesteihin. Arviointiryhmän muodostavat aluevaltuuston ja aluehallituksen puheenjohtajistot eli Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Pirjo Alijärvi (sd.), Mika Lartama (ps.), Kaisa Lepola (sd.), Juha Isosuo (kok.) ja Johanna Häggman (kesk.). Valintaprosessissa avustaa rekrytointikonsultti Maija Talvinen Wilma Consulting Oy:sta. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja valitaan aluevaltuuston kokouksessa 24. toukokuuta. Riihimäellä pidettävä aluevaltuuston kokous striimataan suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalle.

Lisätietoja: aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (050 5925868) ja aluevaltuuston puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (050 4626614)

Uutiset

Seitsemän hyvinvointialuejohtajaksi hakevaa etenee haastatteluvaiheeseen

Hyvinvointialuejohtajaksi pyrkivistä on valittu seitsemän haastateltavaksi. Kanta-Hämeen aluevaltuusto valitsee hyvinvointialuejohtajan 24. toukokuuta.

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi haki peräti 24 henkilöä. Arviointiryhmällä oli vaikea tehtävä valita lukuisten hyvien hakemusten joukosta ne, jotka otetaan haastatteluihin. Haastatteluvaiheeseen valittiin:

  • Lauri Inna, Keskon aluejohtaja (Turku)
  • Mikko Komulainen, Forssan seudun hyvinvointiyhtymän yhtymäjohtaja (Forssa)
  • Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja, Pihlajalinna (Kangasala)
  • Lauri Lehto, Kymsoten kehitysjohtaja (Helsinki)
  • Olli Naukkarinen, Järvenpään kaupunginjohtaja (Järvenpää)
  • Ville Pursiainen, Lohjan sairaanhoitoalueen johtaja, Porvoon sairaanhoitoalueen vs. johtaja, HUS (Helsinki)
  • Riku Siren, valmistelukokonaisuuden johtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue (Tampere)

Aluehallituksen nimeämä arviointiryhmä valitsee haastatteluiden perusteella hakijat soveltuvuustesteihin. Arviointiryhmän muodostavat aluevaltuuston ja aluehallituksen puheenjohtajistot eli Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Pirjo Alijärvi (sd.), Mika Lartama (ps.), Kaisa Lepola (sd.), Juha Isosuo (kok.) ja Johanna Häggman (kesk.). Valintaprosessissa avustaa rekrytointikonsultti Maija Talvinen Wilma Consulting Oy:sta. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja valitaan aluevaltuuston kokouksessa 24. toukokuuta. Riihimäellä pidettävä aluevaltuuston kokous striimataan suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalle. Hyvinvointialuejohtajan tehtävä on vakituinen ja alkaa kesällä sopimuksen mukaan. Virkaan valitulla on kuuden kuukauden koeaika.

Lisätietoja: aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (050 5925868), aluevaltuuston puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (050 4626614) ja vt. hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg (040 595 0631)

Uutiset

Rahoituslakimuutos murentaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talouden – yliopistosairaalalisä veisi lähes 11 miljoonaa

Sote-uudistuksen rahoituslainsäädäntöön kaavaillaan mittavia muutoksia poikkeuksellisen nopealla aikataululla. Jos rahoitusta kohdennetaan yliopistosairaaloille valtiovarainministeriön suunnitelman mukaisesti, on Kanta-Hämeessä edessä miljoonien leikkaukset jo ensimmäisen valtuustokauden aikana.

Valtiovarainministeriö tiedotti viime viikolla sote-uudistuksen rahoituslakiin kaavailluista muutoksista. Tarkoituksena on muun muassa päivittää hyvinvointialueiden asukasperusteista rahoitusosuutta sekä ottaa käyttöön yliopistosairaalalisä.

Muutosesitykset ovat merkittäviä ja veisivät toteutuessaan Oma Hämeen tarvepohjaisesta rahoituksesta lähes 11 miljoonaa euroa, mikä vaatisi nopeita sopeuttamistoimia. Rahoituspohjan mureneminen söisi myös Oma Hämeen lainanottovaltuuksia ja pakottaisi hyvinvointialueen erillismenettelyyn investointien suhteen.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue vastustaa yliopistosairaalalisän käyttöönottoa ja on jättänyt siitä lausuntonsa ministeriölle. Aluehallitus käsittelee asiaa maanantain kokouksessaan. Lausunnossa todetaan, että toteutuessaan yliopistosairaalalisä siirtäisi rahoituksen painopistettä voimakkaasti (350 miljoonaa euroa) yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille. Muutokselle ei ole kestäviä perusteluita.

Oma Hämeen kannanotto rahoituslakimuutokseen on luettavissa kokonaisuudessa Kanta-Hämeen aluehallituksen 25.4. kokouksen esityslistasta.

Yliopistosairaalalisä, jota nyt ehdotetaan rahoituslakiin uutena määräytymistekijänä, veisi Kanta-Hämeen tarvepohjaisesta rahoituksesta pysyvästi 10,9 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueet maksavat joka tapauksessa täyskatteellisesti yliopistosairaalatason hoidon alueen väestön osalta. Täyskatteellinen hinnoittelu pitää sisällään myös yliopistosairaalan toimintaan liittyvät sivukustannukset.

Lisäksi Kanta-Hämeen hyvinvointialue painottaa lausunnossaan, että lakimuutoksen kuuleminen on hoidettu hyvän säädösvalmistelun vastaisesti. Muutosesitys annettiin kommentoitavaksi vain 13.-21.4. väliseksi ajaksi, mistä suurin osa kului pääsiäispyhiin. Tällainen aikataulu ei mahdollista kattavaa perehtymistä säädöksen sisältöön tai sen vaikutuksiin.

– On erittäin valitettavaa, että näin merkittävä muutos hyvinvointialueiden rahoitukseen aiotaan toteuttaa näin kiireisellä aikataululla ja näin puutteellisin taustatiedoin ja perusteluin. Jos muutosesitys menee ehdotetussa muodossa läpi, Kanta-Hämeen hyvinvointialue joutuu jo tänä vuonna käynnistämään sopeuttamistoimenpiteiden valmistelun ja ensimmäisenä toimintavuotena ne toteuttamaan, toteaa vt. hyvinvointijohtaja Jukka Lindberg.

Lisätietoja: vt. hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg (040 5950 631)

Uutiset

Oma Häme sai 24 hakemusta hyvinvointialuejohtajaksi

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajan vakinaista virkaa haki 24 henkilöä. Haastattelut käynnistyvät viikolla 17 ja aluevaltuusto valitsee hyvinvointialuejohtajan 24. toukokuuta.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtajan virkaan haki määräaikaan (18.4.) mennessä 24 henkilöä. Hakemuksensa jättäneet aakkosjärjestyksessä ovat:

  • Ala-Kokko Satu, Hämeenlinna
  • Inna Lauri, Turku
  • Järvinen Tero, Alavus
  • Karhula Tuula, Savitaipale
  • Komulainen Mikko, Forssa
  • Kukkonen Petrus, Lohja
  • Kulmala Teija, Kangasala
  • Laakso Raino, Salo
  • Lehto Lauri, Helsinki
  • Leikkola Päivi, Jyväskylä
  • Leskinen Sally, Tampere
  • Lilja Heidi, Vantaa
  • Malhotra Ritika, Hämeenlinna
  • Markkula Harri, Turku
  • Mohamed Ahmed, Tukholma
  • Naukkarinen Olli, Järvenpää
  • Niemi Antti, Loppi
  • Paavola Teemu, Hämeenlinna
  • Pursiainen Ville, Helsinki
  • Rintala Eija, Tuusula
  • Sakomaa Jouni, Lahti
  • Siren Riku, Tampere
  • Turunen Timo, Riihimäki
  • Vettenranta Jaana, Harjavalta

– Hienoa, että paikka on kiinnostanut laajasti. Nyt lähdemme tutustumaan hakijoihin tarkemmin, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

– Saimme hyviä hakijoita, Kanta-Häme selkeästi kiinnostaa! Hakemusten perusteella on meillä useita varteenotettavia ehdokkaita, joiden joukosta löydämme hyvinvointialueelle uuden johtajan”, uskoo aluevaltuuston puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Aluehallituksen nimeämä arviointiryhmä valitsee sopivimmat ehdokkaat haastatteluun sekä edelleen soveltuvuustesteihin. Arviointiryhmän muodostavat aluevaltuuston ja aluehallituksen puheenjohtajistot eli Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Pirjo Alijärvi (sd.), Mika Lartama (ps.), Kaisa Lepola (sd.), Juha Isosuo (kok.) ja Johanna Häggman (kesk.).

Johtajahaussa avustaa rekrytointikonsultti Maija Talvinen Wilma Consulting Oy:sta. Hänen vastuullaan on ollut suorahaku, lisäksi Talvinen on mukana haussa etevien hakijoiden haastatteluissa.

Hyvinvointialuejohtajalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa sekä vahvoja näyttöjä vaativasta johtamistyöstä. Arvostettavaksi ominaisuudeksi on määritelty sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen toiminnan monipuolinen tuntemus. Hyvinvointialuejohtajan tehtävä on vakituinen ja alkaa kesällä sopimuksen mukaan. Virkaan valitulla on kuuden kuukauden koeaika.

Lisätietoja: aluevaltuuston puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (050 4626614), aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (050 5925868) ja vt. hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg (040 595 0631)