Aluevaalien ennakkoäänestysaika on 12.-18. tammikuuta. Ennakkoäänestysaikana voit valita äänestyspaikan vapaasti. Varsinaisena vaalipäivänä 23. tammikuuta voit äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka mainitaan sinulle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa.
Tarvitset äänestäessäsi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, koronapassia tai rokotustodistusta ei kysytä.
Kasvomaskin ja käsidesin käyttö on tärkeää, samoin kuin turvaväleistä huolehtiminen. Vaalivirkailijat ohjeistavat äänestäjiä äänestyspaikoilla ja pitävät huolta tehokkaasta tuuletuksesta. Lisätietoja vaaleista ja koronasta löydät täältä.
Ypäjä ennakkoäänestyspaikkana toimii kunnanvirasto (Perttulantie 20). Ennakkoäänestyksen 12.-18.1. aukioloajat: ke klo 9-15, to klo 9-17, pe klo 9-14.30, la-su klo 10-15, ma klo 9-15 ja ti klo 9-18.
Varsinaisena vaalipäivänä 23. tammikuuta Ypäjällä äänestetään Kartanon koululla (Varsanojantie 97) klo 9-20.
Kanta-Hämeen asukkaat äänestävät aluevaaleissa 23. tammikuuta Kanta-Hämeessä ehdolle asettuneita henkilöitä ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti.
Aluevaltuutettujen rooli on tärkeä. Valtuutetut päättävät esimerkiksi hyvinvointialuestrategiasta, palvelustrategiasta, talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut koskettavat meitä kaikkia – siksi kannattaa äänestää. Kanta-Hämeessä aluevaaleilla valitaan 59 aluevaltuutettua.
Kanta-Hämeessä aluevaltuustoon on ehdolla 476 ehdokasta. Ehdokkaita on tarjolla kaikista Kanta-Hämeen 11 kunnasta. Nais- ja miesehdokkaiden määrä on lähes sama. Ehdokkaita on asettanut 13 puoluetta ja yksi valitsijayhdistys.
Huoli päihteiden käytöstä ja mielen hyvinvoinnista on tuttu useille niin työelämässä kuin vapaa-ajalla.
Huoli kertoo usein siitä, että huolen kohde on jonkinlaisen intervention tai avun tarpeessa. Yksityishenkilönä voimme ottaa huolen puheeksi, koska välitämme läheisistä. Työelämässä voimme ottaa huolen esiin siksi, että haluamme ammattilaisina auttaa ja ennaltaehkäistä hankalien oireiden syntymistä ja massiivisemman tuen tarvetta.
Ammatillinen vastuu ja eettinen välittäminen ohjaavat toimintaamme. Joskus kuitenkin puheeksiottaminen pelottaa. Joskus siihen liittyy epätietoisuutta siitä, mihin ohjata, jos avun tarve on akuutti ja todellinen. Ajanpuutteen vuoksi syvempi mielenterveys- ja päihdesyyn arvio voi jäädä tekemättä. Joskus voi ajatella, että mielen ja päihteiden asiat ovat henkilökohtaisia, eikä niihin ei voi puuttua.
Koetaanko Kanta-Hämeessä mielenterveys- ja päihdesyin asioivat henkilöt omina asiakkaina vai lähetetäänkö heidät eteenpäin?
Mielenterveys- ja päihdesyin asioivat lähetetään eteenpäin usein siitä syystä, että ajatellaan niiden hoidon tarvitsevan jotakin erityisosaamista. Joskus niin onkin, mutta perustason mielenterveys- ja päihdetyö on kohtaamista sekä yksinkertaisia tutkittuja menetelmiä, joilla saadaan nopeasti palvelu käyntiin. Kuulluksi tulemisen kokemus ja kohtaaminen saattavat auttaa jo ensimmäisen tarpeen yli.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on monenlaista osaamista ja kykyä hoitaa hankalia asioita. Perustason työ mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden auttamisessa varmasti onnistuu, kun siihen kytketään riittävästi aikaa ja systemaattisten menetelmien käyttö.
Kuva: pixabay.com
Mielenterveys- ja päihdepalveluita on ulkoistettu Kanta-Hämeessä osittain. Myös niiden valvonta ja ohjaus on siirretty pois omista palveluista. Päihderiippuvuus ja mielenterveyden sairaudet ovat diagnoosikriteerit täyttäviä sairauksia, jonka hoito kuuluu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille niin perus-, erityis- kuin erikoistasoilla aivan kuin verenpaine tai toimeentuloasiat.
Mielenterveysongelmiin ja päihderiippuvuuksiin ei ole nopeaa apua. Oireet ovat moninaisia ja usein vaikeasti tunnistettavia, mutta hoitoa vaativia. Avun tarpeen arvioiminen ja monialainen yhteistyö ovat tärkeät ensitoimet, koppia ottavaa asennetta unohtamatta.
Palveluiden integraation tarve on välitön
Liian moni putoaa palveluiden välimaastoon. Niin nuorten kuin aikuisten palveluissa on aukkoja mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä muiden sote-palveluiden välimaastossa. Nuorten kohdalla kuntiin jäävät sivistystoimen palvelut ovat merkittävässä roolissa ja niiden liittämistä palvelukokonaisuuksiin ei tule unohtaa.
Näiden aukkojen kurominen palveluita yhdistämällä ja rooleja kirkastamalla on tarpeen Kanta-Hämeessä. Kuinka palvelut tullaan järjestämään tulevalla hyvinvointialueella? Onko tarpeen perustaa yhteinen ohjaus-, valvonta- ja koordinaatiokeskittymä? Kuinka palvelut porrastetaan, jotta mielenterveys- ja päihdeasiakkaat saavat apua myös peruspalveluissa?
Mielenterveys- ja päihdesyin varhainen tunnistaminen tärkeää
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve kasvaa kasvamistaan. Tilanne vain pahenee, jos varhainen tuki ja apu ovat puutteellisia ja siilomaisia. Mielenterveys- ja päihdesairaudet ovat huonontuessaan kuolemaan johtavia sairauksia. Lisäksi ne kuormittavat sairastavan lähipiiriä sekä erikoissairaanhoitoa. Siksi on tärkeää nähdä, että tänään tehty työ on poissa tulevaisuuden tehtävistä.
Systemaattisten tunnistamisen menetelmien käyttäminen, kirjaaminen ja ajan käyttäminen tänään kannattaa. Varhaisten interventioiden lisääminen ja kynnyksetön apu toimivat keinoina varhaisen avun järjestämiselle. Kanta-Hämeessä on paljon hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä, joita kannattaa nostaa esiin ja joiden käyttämistä kannattaa laajentaa.
Kuka sitten uudistaa palvelut?
Me kaikki. Sinä ja minä, niin omassa arjessa kuin työtehtävissä. Välitämme ja ennaltaehkäisemme, otamme puheeksi ja autamme. Käytämme tutkittuja arvioinnin menetelmiä ja huolehdimme kirjaamisesta ja yhteistyöstä muiden ammattilaisten kanssa. Otamme aktiivisesti mukaan myös kolmannen sektorin.
Keväällä 2022 on tulossa koulutuskokonaisuus, jossa tuetaan kaikkia sote-alan ammattilaisia ottamaan päihteet puheeksi. Tarkoituksena on lisätä tietoa riippuvuuksista ja keinoista, joilla jokainen sosiaali –ja terveydenhuollon ammattilainen voi työssään edistää päihdehaitoista kärsivien hoitoa. 7 vuorokauden hoitotakuu tulee koskemaan myös mielenterveys- ja päihdeasiakkaita.
Me kaikki voimme ennaltaehkäistä yksinäisyyttä ja väliinputoamista. Yksinäisyys on yksi merkittävä mielenterveyden ja päihdehaasteiden yksittäinen taustasyy. Teemme päättäjinä mielenterveys- ja päihdehaasteista kärsivien henkilöiden elämänlaatua parantavia päätöksiä sekä huolehdimme omasta ja läheisten hyvinvoinnista ja otamme huolen puheeksi varhain.
Ei ole me ja he, on vain me.
Rauhallista vuodenvaihdetta ja onnea alkavalle vuodelle!
Christa Ahonen
mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanke
Tammikuun aluevaaleissa valitaan Kanta-Hämeessä 59 valtuutettua, jotka päättävät hyvinvointialueen asioista maaliskuusta lähtien. Ehdokasettelu on vahvistettu 23. joulukuuta: aluevaaleissa on ehdolla 476 kantahämäläistä ehdokasta.
Kanta-Hämeen asukkaat äänestävät aluevaaleissa 23. tammikuuta Kanta-Hämeessä ehdolle asettuneita henkilöitä ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti. Valinnat tehdään siis koko maakunnan äänet huomioiden eikä aluevaaleissa ole kuntakohtaisia paikkoja.
Kanta-Hämeessä aluevaltuustoon on ehdolla 476 ehdokasta. Ehdokkaita on tarjolla kaikista Kanta-Hämeen 11 kunnasta. Nais- ja miesehdokkaiden määrä on lähes sama. Ehdokkaita on asettanut 13 puoluetta ja yksi valitsijayhdistys. Ehdokkaat ovat saaneet ehdokasnumeronsa 23. joulukuuta.
Koronaturvallisuus on otettu huomioon aluevaalien järjestämisessä. Vaaliviranomaisilla on kokemusta jo kesän kuntavaaleista. Oikeusministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat laatineet ohjeita vaalien terveysturvallisuudesta korona-aikana. Jos Kanta-Hämeen terveysviranomaiset antavat tiukempia ohjeita, niitä noudatetaan oikeusministeriön ja THL:n ohjeiden sijaan.
Aluevaaleja ei siirretä, vaan ne järjestetään 23. tammikuuta. On viisasta hyödyntää 12. tammikuuta alkavaa ennakkoäänestystä ja käydä äänestyspaikalla vähemmän ruuhkaisina aikoina. Kasvomaskin ja käsidesin käyttö on tärkeää, samoin kuin turvaväleistä huolehtiminen. Vaalivirkailijat ohjeistavat äänestäjiä äänestyspaikoilla ja pitävät huolta tehokkaasta tuuletuksesta.
Äänestäjät voivat tarvittaessa kysyä neuvoa erityisjärjestelyistä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalta.
Tässä vielä tiivistettynä ohjeet koronaturvalliseen äänestämiseen:
Pidä riittävä etäisyys muihin ihmisiin.
Huolehdi käsien puhtaudesta. Käytä käsihuuhdetta.
Käytä äänestyspaikalla kasvomaskia tai kasvovisiiriä, jos se on mahdollista.
Voit halutessasi käyttää omaa kynää.
Jos sinulla on hengitystieoireita, odota niiden paranemista ennen kuin äänestät ennakkoon.
Koronapassia tai rokotustodistusta ei kysytä.
Äänestystiloja tuuletetaan ja puhdistetaan säännöllisesti.
Äänestäessäsi tarvitset henkilöllisyystodistuksen, myös ajokortti käy. Postitse saapunutta ilmoituskorttia ei tarvitse olla mukana äänestyspaikalla, kuvallinen henkilötodistus riittää.
Vaalipäivänä 23.1.2022 voit äänestää vain sinulle nimetyssä äänestyspaikassa, ennakkoon voit äänestää missä tahansa äänestyspaikassa. Ilmoitus äänioikeudesta postitetaan kotiin tai se on luettavissa suomi.fi -palvelussa.
Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä rahalla palkataan 30 asiantuntijaa kehittämään tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluja Kanta-Hämeeseen. Keihäänkärkenä on asiakas-ja palveluohjauksen kehittäminen – asiakkaiden halutaan saavan apua nopeammin ja kerralla oikeasta paikasta.
Kanta-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanke saa reilut viisi miljoona euroa lisärahoitusta hyvinvointialueen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämiseen. Vuonna 2020 aloitettu hanke jatkuu nyt myönnetyn 5,26 miljoonan euron lisärahoituksen turvin vuoden 2023 loppuun.
Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa nyt valtionavustuksina Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kautta hyvinvointialueille reilut 180 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on tukea hyvinvointialueita ottamaan käyttöön uusi, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskusmalli.
Nyt saadulla rahoituksella Kanta-Hämeessä palkataan 30 henkilöä lisää kehittämään tulevaisuuden sote-palveluja. Heistä osa työskentelee ensi vuoden aikana kunnissa ja kuntayhtymissä.
– Pyrimme kaikessa kehittämistyössä vahvistamaan koko hyvinvointialueen laajuisia yhteisiä toimintamalleja ja pitämään samaa suuntaa hyvinvointialueen valmistelun kanssa, kertoo Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen hankepäällikkö Sini Stolt.
Uusina osa-alueina hankkeeseen tulevat henkilöstökokemuksen kehittäminen, kuntoutus, vammaispalveluiden kehittäminen sekä rakenteellisen sosiaalityön ja lastensuojelun kehittäminen.
– Kehitämme asiakas-ja palveluohjausta ja monialaista työtä, jotta asiakkaamme saisivat nopeammin avun ja kerralla oikeasta paikasta. Vahvistamme mielenterveys- ja päihdeosaamista kaiken ikäisten asiakkaidemme kanssa työskentelevillä ammattilaisilla, selittää Stolt.
Stoltin mukaan kehittämistyö näkyy asiakkaille jo nyt ja ensi vuonna, ennen hyvinvointialueen aloittamista. Tulevaisuudessa sosiaali-ja terveyskeskusten sisällä tulee toimimaan lapsia, nuoria ja perheitä palveleva perhekeskus. Myös tätä toimintamallia kehitetään Kanta-Hämeessä. Yhtenä kehityskohteena on edistää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.
– Esimerkiksi kuntoutuksen osalta arvioimme kuntoutustarvetta jatkossa yhtenäisemmin, kuntoutus on oikea-aikaisempaa ja saavutettavampaa. Ikääntyneiden palveluissa kehitämme kotona asumisen tukea sekä kotisairaalatoimintaa, Stolt listaa.
Tiistaisessa tiedotustilaisuudessaan ministeri Kiuru nosti esille hoitotakuun tiukentumisen. Hoitoonpääsyn parantamista Kanta-Hämeessä edistetään myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa. Tarkoituksena on esimerkiksi hankkia ulkopuolinen arviointi saatavuuden kehittämiseksi sekä parantaa terveyskeskusten vastaanottotoimintaa.
Lisätietoja: Sini Stolt, hankepäällikkö, Tulevaisuuden sote-keskus -hanke, , p. 050 570 9269
Kanta-Hämeen hyvinvointialue sai valtiolta vain kolmasosan hakemastaan ict-muutostuesta. Riittämätön rahoitus pakottaa turvautumaan huteriin ja korttitalomaisiin perusratkaisuihin, joista maksetaan kalliisti hyvinvointialueen toiminnan alkuvuosina, kun asioita tehdään useaan kertaan. Valtion rahoituspäätös ei ota huomioon hyvinvointialueiden eroja ICT-valmiudessa. Tämä asettaa kantahämäläiset eriarvoiseen asemaan, painottaa muutosjohtaja Jukka Lindberg.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue saa valtiolta vain 7,6 miljoonaa euroa ICT-muutoskustannuksiin. Hyvinvointialue haki välttämättömiin muutostöihin ja hankintoihin 22,4 miljoonaa euroa. Nyt saaduilla rahoilla saadaan turvattua vain talous- ja henkilöstöjärjestelmien käyttöönotto sekä välttämättömät asiakas- ja potilasjärjestelmien muutokset.
– Joudumme muuttamaan suunnitelmiamme ja ottamaan käyttöön väliaikaisratkaisuja, jotka tulevat lisäämään hyvinvointialueen ict-käyttömenoja tulevaisuudessa. Jatkossa muutostyöt joudutaan tekemään moneen kertaan, useaan eri ympäristöön. Suunnittelemamme tekniset yhdistämistyöt joudutaan joka tapauksessa tekemään myöhemmin. Muutoskustannukset tulevat lyhyen ajan sisällä maksettavaksi kahteen kertaan. Tässä ei ole mitään järkeä, toteaa muutosjohtaja Jukka Lindberg turhautuneena.
Lindbergin mukaan turvallinen ja järkevä hyvinvointialueen toiminnan aloitus vaatisi ainakin viisi miljoonaa euroa lisää ict-rahoitusta.
Kanta-Hämeessä sote- ja pelastustoimen palveluja tuottaa nyt 15 organisaatiota, joilla on käytössään satoja erilaisia tietojärjestelmiä. 1.1.2023 aloittavaa hyvinvointialuetta varten tietojärjestelmät on yhtenäistettävä, missä on valtava työ. Riittämättömän rahoituksen vuoksi hyvinvointialueelle ei pystytä luomaan yhteistä, uutta ict-infraa. Sen sijaan on tukeuduttava kuntien ja kuntayhtymien vanhentuneisiin ict-toimintaympäristöihin.
Tämä tarkoittaa sitä, että palveluverkosto joudutaan rakentamaan vanhanaikaiseen ja hajanaiseen ict-toimintaympäristöön. Esimerkiksi hyvinvointialueen työntekijöiden yhtenäiset sähköposti-, puhelinvaihde- ja työasemaratkaisut uhkaavat jäädä kokonaan toteuttamatta 1.1.2023 mennessä.
ICT:n osalta yhdenvertaisuus ei toteudu hyvinvointialueilla
Valtio on varannut ICT-valmistelurahoitusta hyvinvointialueille vuosille 2021–2026 yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Määrärahaa voidaan hyvinvointialueilla käyttää tiedonhallinnan, tietohallinnon ja tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien muutosten sekä hankintojen suunnitteluun. Ensi vuodelle valtionavustusta myönnettiin 200 miljoonaa ja loput on luvattu jakaa vuoden 2022 lopussa.
– Tämä avustuksen vaiheistus on sirpalemaakunnan kannalta älytön. Juuri rahoituksen paloittelu pakottaa meidät tekemään väliaikaisratkaisuja, huomauttaa Lindberg.
Avustusta on myönnetty myös hyvinvointialueille, joilla on jo valmiina maakunnan laajuinen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja yhteiset tietojärjestelmät. Yksi valtion avustuspäätöksen suurimmista ongelmista on se, ettei se huomioi hyvinvointialueiden erityispiirteitä ja erilaisia lähtökohtia.
– Meidän ICT-kypsyys on huonompi kuin esimerkiksi naapurissa Päijät-Hämeessä. Me lähdemme tietojärjestelmien tarvitseman infrastruktuurin osalta pitkältä takamatkalta verrattuna yhtenäisen organisaation pohjalta syntyviin hyvinvointialueisiin. Se asettaa kantahämäläiset eriarvoiseen asemaan, painottaa Lindberg.
Valtionavustusten ensisijaisena tavoitteena on varmistaa hyvinvointialueiden häiriötön siirtymä 1.1.2023. Nyt myönnetyillä ict-rahoilla se ei Kanta-Hämeessä toteudu.
– Tällä rahoituksella joudumme rankasti priorisoimaan ict-menoja, mikä johtaa siihen ettemme todennäköisesti pysty täyttämään lainsäädännön edellytyksiä eikä hyvinvointialuetta voida johtaa asianmukaisin järjestelmin. Hyvinvointialueen ammattilaisten, kuten esimerkiksi lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden, arkea väliaikaisratkaisut hankaloittavat ja pahimmassa tapauksessa vaarantavat potilas- ja asiakasturvallisuuden, listaa Lindberg.
Riittämätön ict-rahoitus heikentää myös Kanta-Hämeen kykyä kehittää edelleen digipalvelujaan.
– Tämä ei ole missään nimessä verorahojen järkevää käyttöä. Nyt joudumme tekemään kestävät ratkaisut vasta hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen, jolloin pitäisi kehittää täydellä painolla kansalaisille suunnattuja palveluja, eikä investoida perustietotekniikkaan, jyrähtää Lindberg.
Lisätietoja: muutosjohtaja Jukka Lindberg p. 040 595 0631
Henkilöstökirje tarjoaa ajankohtaista tietoa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelusta noin 6 500 sote- ja pelastusalan ammattilaiselle, jotka siirtyvät 1.1.2023 töihin hyvinvointialueelle.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy 1.1.2023 tuhansia työntekijöitä nykyisistä organisaatioista. Maanantaina julkaistussa henkilöstökirjeessä on mm. tietoa henkilöstösiirroista, henkilöstöpolitiikan valmistelusta sekä sitä, miten henkilöstö pääsee mukaan valmisteluun.
Henkilöstökirje on lähetetty viestintä- ja hr-henkilöille jaettavaksi henkilökunnalle ympäri maakuntaa. Myös lähijohtajien toivotaan jakavan henkilöstökirjettä laajasti omissa työyksiköissään. Henkilöstökirjeen voi lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä, jossa se on pdf-muodossa ja tarvittaessa tulostettavissa.
Seuraava henkilöstökirje julkaistaan tammikuussa 2022. Tämän linkin kautta voit tilata henkilöstökirjeen suoraan omaan sähköpostiisi.
Siirtyville työntekijöille luodaan suoria vaikuttamisen kanavia ja mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen valmisteluun. Esimerkiksi tälle sivustolle luodaan alkuvuodesta kaikille avoin Kysymys & vastaus -palsta.
Lisäksi henkilöstölle järjestetään kevään aikana neljä infotilaisuutta etäyhteydellä. Teams-kokoukset tallennetaan, joten niitä voi katsoa myös itselle sopivana ajankohtana. Lähijohtajille järjestetään erikseen info- ja koulutustilaisuuksia.
Ensimmäinen koko henkilöstölle pidettävä Teams-info järjestetään perjantaina 28. tammikuuta klo 8.30-10. Kokouslinkki tulee myöhemmin jakoon. Mitä asioita ensimmäisessä infossa pitäisi käsitellä? Kerro meille tämän palautelomakkeen kautta.
Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Keski-Suomen ja Kymenlaakson hyvinvointialueet kilvoittelevat tammikuun historiallisissa aluevaaleissa korkeimmasta äänestysprosentista. Se hyvinvointialue, jolla on keskinäisistä haasteeseen osallistuvista alueista korkein äänestysprosentti, on voittaja.
Aluevaalihaaste on lähtenyt liikkeelle Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta ja leviää nyt ympäri Suomea. Haasteessa on mukana jo 16 hyvinvointialuetta. Aluevaalihaasteen tavoitteena on tuoda näkyvyyttä Suomessa ensimmäistä kertaa järjestettäville aluevaaleille ja lisätä äänestäjien kiinnostusta historiallisia vaaleja kohtaan.
Osallistu haasteeseen ja nosta kuntasi äänestysprosenttia
Kuntalaisia, järjestöjä, hyvinvointialueiden henkilöstöä ja poliittisia päättäjiä kannustetaan lähtemään mukaan haasteeseen. Aluevaalihaasteeseen voi osallistua tekemällä aiheesta julkaisun sosiaalisen median kanaviin käyttämällä aihetunnisteita #aluevaalihaaste ja #torikahvihaaste tai jakamalla Kanta-Hämeen tai muiden hyvinvointialueiden julkaisuja.
Aluevaalihaasteessa kilpaillaan maakuntana, mutta panoksena olevat torikahvit tarjotaan siinä kunnassa, missä äänestetään kaikkein vilkkaimmin. Torikahvien kuluista vastaavat hävinneet kolme hyvinvointialuetta. Mikäli voittajakunta on Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeen, Keski-Suomen ja Kymenlaakson hyvinvointialueetsitoutuvat tarjoamaan yhteisvastuullisesti kahvit kyseisessä kunnassa riippumatta omasta sijoituksestaan.
Jos voitto osuu muihin maakuntiin, osallistuu Kanta-Häme vastaavasti kahvituskuluihin. Torikahvit tulee järjestää 31.3.2022 mennessä. Voittaneen hyvinvointialueen edustajat ovat paikan päällä kahvituksessa, ja myös kilvoittelussa mukana olleiden hyvinvointialueiden edustajat kutsutaan tapahtumaan.
Äänelläsi on suora vaikutus toimivaan arkeen
Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden aluevaltuustot, jotka vastaavat 1.1.2023 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä hyvinvointialueilla. Uusien hyvinvointialueiden tavoitteena on varmistaa yhdenvertaiset, laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut kaikkialla ja kaikille Suomessa.
Aluevaltuutetut päättävät lähipalveluista ja palveluverkon rakentumisesta, esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien sekä pelastustoimen sijoittumisesta ja niissä tarjottavista palveluista sekä koko hyvinvointialueiden tasavertaisesta palvelujen saatavuudesta.
Aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 12.–18.1.2022.
Tammikuun aluevaaleissa valitaan Kanta-Hämeessä 59 valtuutettua, jotka päättävät hyvinvointialueen asioista maaliskuusta lähtien. Ehdokaslistat ja ehdokasnumerot vahvistetaan 23.12.2021. Ennakkoäänestysaika on 12.-18. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä on 23. tammikuuta.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaalilautakunnalle jätettiin määräaikaan (14.12.2021 ennen kello 16) mennessä yhteensä 476 ehdokasta koskevaa hakemusta. Ehdokkaita on jättänyt kolmetoista puoluetta ja yksi valitsijayhdistys.
Ehdokashakemuksensa aluevaaleihin jättivät seuraavat puolueet ja puolueiden muodostamat vaaliliitot:
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue – Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.
Kanta-Hämeen sote-toimijat, puolueet ja järjestöt pääsevät ottamaan kantaa hyvinvointialueen strategia- ja organisaatiomallin luonnoksiin.
Hyvinvointialuetta valmistellaan tiukalla aikataululla Kanta-Hämeessä, mutta osallistamisesta ja laajasta kuulemisesta pidetään silti kiinni. Tänään lähetetään arvioitavaksi luonnokset hyvinvointialueen poliittisesta toimielinmallista sekä organisaatiomallista. Malleja on työstetty marras-joulukuussa eri sidosryhmien työpajoissa.
Hyvinvointialueen tavoitteena on turvata häiriötön siirtymä ja muutosprosessin valmistelu ripeässä aikataulussa. Nyt haetaan näkemyksiä hyvinvointialueen arvoista, tavoitteista sekä päätöksenteko- ja organisaatiomallista.
– On tärkeää saada eri näkökulmat huomioitua ja haettua parhaat ratkaisut kantahämäläisille. Ja siihen päästään vain yhdessä keskustelemalla, toteaa valmistelutoimiston projektijohtaja Niina Haake.
Malleista päättää uusi aluevaltuusto. Pohjaesitykset on tarkoitus tuoda aluevaltuutettujen puntaroitavaksi jo helmikuussa, jotta tarvittavat päätökset syntyvät maaliskuussa.
Tässä vaiheessa malliluonnoksia arvioivat maakunnan poliittiset piirijärjestöt, sote- ja pelastusjohto, henkilöstöfoorumi sekä järjestöjen ja sote-yritysten edustajat. Myös hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) ja poliittinen työvaliokunta antavat luonnoksista palautetta.
– Odotan aktiivisuutta ja keskustelua, parhaimmillaan reipasta vuoropuhelua ja myös uusia nostoja. Arviointikierros kertoo, mitkä asiat ovat hämäläisille tärkeimpiä, ja yhteisiä edistettäviä, muistuttaa hyvinvointialueen poliittisen työvaliokunnan puheenjohtaja Sari Rautio (kok).
Hyvinvointialueen tavoitteena yhdenvertaisuus ja ketteryys
Vaihtoehtoja hyvinvointialueen poliittisesta toimielinmallista ja organisaatiomallista on työstetty loppuvuoden ajan eri sidosryhmien työpajoissa. Osallistujat ovat pohtineet muun muassa sitä, minkälaisia tavoitteita organisaatiorakenteen pitää tukea ja millainen toimielinmalli mahdollistaa hyvinvointialueen integraation ja tulevaisuuden muutokset.
Työpajoissa hyvinvointialueen yhteisiksi tavoitteiksi on nostettu yhdenvertaisuus, aito demokratia, ketteryys ja selkeät roolit. Poliittista päätöksentekoa on pohdittu muun muassa vallankäytön, osallistamisen ja päätösten valmistelun näkökulmasta.
– On tärkeää, että aloittaville aluevaltuutetuille on päätöksenteon pohjana monipuolisesti ja aidosti pohdittuja vaihtoehtoja. Rakenne ohjaa toimintaa ja esimerkiksi integraation ja vaikuttavan toiminnan kannalta on välttämätöntä, että organisaatio uudistuu. Sotessa on paljon parannettavaa, niin henkilöstön kuin hämäläisten hyvinvoinnin ja palveluiden saatavuuden kannalta. Nyt on se paikka tehdä muutos, sanoo poliittisen työvaliokunnan puheenjohtaja Sari Rautio (kok).
Tammikuun aluevaaleissa valittavat 59 aluevaltuutettua päättävät hyvinvointialueen toimielinmallista. Lain mukaan hyvinvointialueella on oltava aluevaltuuston lisäksi aluehallitus ja tarkastuslautakunta. Osallistumismahdollisuuksien varmistamiseksi on nimettävä nuoriso- vanhus ja vammaisneuvostot. Lisäksi aluevaltuuston on pidettävä huolta, että asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet laajemminkin ovat monipuolisia ja vaikuttavia.
Lisätietoja: Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelutoimiston projektijohtaja Niina Haake p. 040 8696 436 ja hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän sekä poliittisen työvaliokunnan puheenjohtaja Sari Rautio p. 040 522 0933.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy 11:ltä Kanta-Hämeen kunnalta hyvinvointialueelle. Samalla hyvinvointialueelle siirtyy noin 6 500 työntekijää nykyisistä sote-organisaatioista. Hyvinvointialue palvelee noin 170 000 asukasta ja sen budjetti nousee 765 miljoonaan euroon.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) hyväksyi kokouksessaan 10.12. hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvion sekä sai laajan katsauksen valmistelun etenemisestä.
Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) vastaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon valmistelusta, kunnes aluevaltuusto aloittaa toimintansa maaliskuussa 2022.
Perjantain kokouksessaan VATE hyväksyi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talousarvion vuodelle 2022 mittavasta alijäämästä huolimatta. Hyvinvointialueen talous on ensi vuonna täysin valtion avustuksen varassa ja tällä hetkellä avustus kattaa vain 45 prosenttia ensi vuoden menoista.
Hyvinvointialue neuvotteli marraskuun lopussa ministeriöiden kanssa rahoituksesta ja sai lupauksen lisärahasta. VATEn mukaan reilusti alijäämäinen talousarvio on hyväksyttävissä, koska alijäämä ei siirry seuraavalle vuodelle ja valtion rahoitus on tulossa.
Hyvinvointialueen menojen vuodelle 2022 on arvioitu olevan 4,4 miljoonaa euroa. Alijäämää on nyt noin 2,4 miljoonaa euroa, joka syntyy pääosin henkilöstö- ja demokratiakustannuksista. Ensi vuoden valmisteluun on budjetoitu 34 henkilöä, joista 10 on osa-aikaista. Henkilöstökulut sisältävät myös tulevien toimielinten puheenjohtajille mahdollisesti maksettavat palkat.
Ensi vuoden demokratiakustannuksiin on laskettu toimielinten kokouskulut sekä mahdollinen puolueiden ryhmäraha. Myös Kanta-Hämeessä puolueet aikovat esittää, että aluevaltuuston valtuustoryhmille maksettaisiin ryhmärahaa. Muutosjohtaja Jukka Lindbergin mukaan ryhmärahasta tulisi noin 280 000 euron kulu. Kokouskuluihin on budjetoitu ensi vuodelle 300 000 euroa.
– Ryhmäraha on nyt huomioitu budjetissa, mutta sen maksamisesta päättää aluevaltuusto, huomauttaa Lindberg.
Valmistelu etenee suunnitellusti
Hyvinvointialueen valmistelu on Kanta-Hämeessä edennyt suunnitellusti. Valtioneuvoston tilannekuvassa Kanta-Häme sijoittuu valmisteluvauhdillaan keskikastiin. Muutosjohtaja Jukka Lindbergin mukaan osa asioista halutaan Kanta-Hämeessä valmistella rauhassa, siksi esimerkiksi hyvinvointialueen organisaatiorakenne on vielä pohdintavaiheessa.
Hyvinvointialueen poliittista toimielinmallia sekä käynnistysvaiheen organisaatiomallia on pohdittu viime viikkoina työpajoissa. Mallit lähtevät ensi viikolla laajalle kommentointikierrokselle koko maakuntaan. Tarkoituksena on, että tammikuussa valittava aluevaltuusto saa mahdollisimman valmiita vaihtoehtoja työstettäväkseen heti vaalien jälkeen ja päätettäväkseen ensimmäiseen kokoukseensa maaliskuussa.
Lisätietoja antaa muutosjohtaja Jukka Lindberg p. 040 595 0631
Kanta-Hämeen hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy 11:ltä Kanta-Hämeen kunnalta hyvinvointialueelle. Samalla hyvinvointialueelle siirtyy noin 6 500 työntekijää nykyisistä organisaatioista. Hyvinvointialue palvelee noin 170 000 asukasta ja sen budjetti nousee 765 miljoonaan euroon.
