Uutiset

Hyvinvointialueen valmistelutoimiston johtoryhmän viikkotiedote 29.10.2021

Valmistelutoimisto julkaisee joka perjantai viikkotiedotteen, jossa kerrotaan hyvinvointialueen valmistelutyön uusimmat kuulumiset.

Tästä tiedotteesta löydät tietoa muun muassa uusien valmistelijoiden palkkaamisesta, sopimusten siirrosta, ICT-rahoituksesta sekä strategiatyöstä. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelutyö etenee aikataulussaan. Valmistelijoita tarvitaan kuitenkin yhä lisää, jotta työ etenee aikataulussa. Esimerkiksi sopimuksen siirtoihin liittyvään tekniseen työhön palkataan parhaillaan useita avustajia. Myös hyvinvointialueen viestintään ollaan kiinnittämässä lisää resursseja. 

– Saamme lähes päivittäin yhteydenottoja ja yhteistyöpyyntöjä eri tahoilta. Olemme lisäämässä viestintäämme, johon kohdistuu suuria odotuksia, toteaa muutosjohtaja Jukka Lindberg.

Valmistelutoimisto julkaisee ensi viikolla videosarjan, jossa toimiston projektijohtajat ja henkilöstön sekä pelastustoimen valmistelijat esittäytyvät organisaatioille. Videoiden on tarkoitus myös tarjota perusteellista tietoa siitä, mitä hyvinvointialueen valmistelussa on tällä hetkellä meneillään ja miten henkilöstön osallisuus on varmistettu.

Konsernihallinto ja siirrot

Sopimusten siirtojen tallentaminen sopimushallintajärjestelmään käynnistyy ensi viikon aikana. Väliaikainen toimeenpanoelin muistutti 15.10. pitämässään kokouksessa kuntia ja kuntayhtymiä siitä, että sopimussiirtojen ennakkovalmistelu vaatii paljon työtä, ja se tulee aloittaa kunnissa nopeasti.

Hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön tietojen kerääminen toteutetaan loppuvuoden kuluessa. Tietojen luovuttaminen käsitellään nykyisissä organisaatioissa yhteistoimintamenettelyllä henkilöstön edustajien kanssa ennen tietojen luovuttamista.

Hyvinvointialueen palvelukseen 1.1.2023 siirtyvään henkilöstöön kuuluvat kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö, jotka siirtyvät uudistuksen yhteydessä tehtäviensä mukana hyvinvointialueen palvelukseen, opiskeluhuollon kuraattorit ja koulupsykologit sekä kuntien palveluksessa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelutehtävissä työskentelevät henkilöt siirtyvät hyvinvointialueen palvelukseen, jos heidän työtehtävistään vähintään puolet on kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tukitehtäviä.

Aluehallintovirasto on nimennyt aluevaalilautakunnan, joka järjestäytyy marraskuun puolivälissä.

Tietohallinto ja ICT

Kanta-Hämeen hyvinvointialue haki lokakuussa sosiaali- ja terveysministeriölle lähetetyssä ICT-hakemuksessa yhteensä 24,6 miljoonaa euroa alueelle. Summaan sisältyy miljoonan euron siemenraha, joka on jyvitetty sellaisiin hallinnollisiin asioihin, joiden käynnistäminen ei voi odottaa. Tällaisia asioita ovat muun muassa talous- ja henkilöstöhallinto.

ICT-valmistelutiimi jalkautuu marras-joulukuun aikana esittäytymään ja tutustumaan alueen organisaatioiden ICT-yksiköihin.

Palvelut ja järjestäminen

Strategian ja organisaatio- sekä päätöksentekomallin työstäminen alkaa marraskuussa yhteistyössä poliittisen työvaliokunnan kanssa. Ennakkotyö yritetään saada valmiiksi tammikuun loppuun mennessä. Helmikuussa VATE luovuttaa ennakkotyönsä vaaleissa valituille poliittisille edustajille, jotka tekevät päätökset.

– Haluamme osallistaa politiikka jo nyt tähän ennakkovalmistautumiseen, jotta se ei ole vain virkamiesten tekemää. On hyvä, että poliittiset päättäjät voivat ennakolta tietää ne kysymyksenasettelut ja asiat, jotka tulevat osaksi päätöksentekoa, kommentoi muutosjohtaja Jukka Lindberg.   

Yhteistyössä Tulevaisuuden sote-keskushankkeen kanssa kartoitetaan lähipalveluiden tilannetta ja kootaan organisaatioiden palvelupolkujen nykytilaa. Tehdään palveluverkon nykytila ja palvelupolkujen nykytilan kuvaukset.  

Varautumisen valmistelualueella jatketaan työntekoa valmiussuunnittelun parissa. Varautumisen valmistelualueelle kuuluvat sunnitelmien ja rakenteiden luominen esimerkiksi koronapandemian kaltaisia tilanteita varten. 

Konsernirakenne ja talous

Konsernirakenteen ja talouden puolelle jatketaan kartoitusta hyvinvointialueelle siirtyvien sopimusten, irtaimen, tukipalveluiden ja tilojen osalta. Marraskuussa valmistuu myös hyvinvointialueen koelaskelma. Koelaskelma on tärkeä pohja sille, paljonko hyvinvointialue tulee saamaan tulevaisuudessa rahaa, toteaa Lindberg.

Uutiset

Blogi: Tulevaisuuden tavat auttaa ja tulla autetuksi

Olen työskennellyt suunnittelijan tehtävissä helmikuusta lähtien. Vuoden aikana olen saattanut tuntea sote-uudistuksen luissa ja ytimissä. Olen saanut tarkastella silmästä silmään tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen keskeisintä tavoitetta: sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluita on uudistettava tavalla, jossa näiden saatavuus paranee ja vaikuttavuus kohtaa ihmisten todellisen avuntarpeen kanssa entistä paremmin.

Siinä missä olen saanut tarkastella tämän hankkeen tavoitteita, joku voisi todeta kolikolla olevan myös kääntöpuoli: työssäni keskustelen toistuvasti itseni mutta myös muiden asiantuntijoiden ja asiakastyön ammattilaisten kanssa siitä, mitä tämä tavoite yhtenä muiden joukossa oikeasti tarkoittaa. Tavoite paperilla on sanoja, tavuja ja yksittäisiä kirjaimia siinä missä ensimmäisen luokan aapisessa. Tiedän, että nämä näyttävät tutulta mutta silti joskus tuntuu siltä, ettei tämä homma ihan aukea – aivan kuin olisin unohtanut, miten lukea.

Ennen hanketyössä aloittamista työskentelin nuorisoikäisten tukipalvelussa, jossa ihmisten tuen tarve vaihteli luonnollisesti perhekohtaisesti mutta oli jollakin tavoin läsnä aina. Yllätyksekseni olen kuluneen vuoden aikana innostunut vielä entistäkin enemmän miettimään sitä, millä tavoin ihmisten tuen tarve tulee kohdatuksi. Olen kohdannut sisimmässäni asustelevan kehittäjäpersoonan aivan uudella tavalla. Ja onnekseni olen tämän vuoden aikana saanut olla keskeinen osa koneistoa, jossa vaikuttavampaa huomista on alettu petaamaan tulevaisuuden ratkaisuilla.

Digitaalista dialogia?

Kanta-Hämeessä on menneen vuoden aikana pilotoitu värikkäin tavoin Ninchat-alustaa. Tämä on mahdollistanut päivystyksellistä chat-toimintaa terveyskeskuksissa, joissa ei vielä muutama vuosi sitten ehkä osattu unelmoida tällaisesta. Toisaalla Ninchatin tietoturvallinen viestintäalusta korvasi olemassa olevia yhteydenottokanavia. Kaikkien osapuolten, niin kuntalaisten kuin työntekijöidenkin kokemukset pilotista ovat olleet ensisijaisesti positiivisia. Ajoittaisesta ’lukutaidottomuudestani’ huolimatta ajattelen, että tämä(kin) pilotti on asian ytimessä hankkeen tavoitteiden osalta: me ammattilaiset asettaudumme yhteiseen rintamaan, entistä lähemmäksi kaikkia niitä, jotka kokevat sähköiset asiointiväylät itsellensä luonteviksi. Yhteiset, positiiviset kokemukset vahvistavat käsitystä siitä, että kuljemme oikeaan suuntaan.

Ninchat-alustan pilotoinnin ja käyttöönoton rinnalla olen pyrkinyt omissa työtehtävissäni edistämään myös DigiFinlandin ylläpitämän Omaolon käyttöönottoa. Pandemiatilanne on tehnyt Omaolosta löytyvät oirearviot entistäkin tunnetuimmiksi, mutta Omaolon muut sisällöt ovat tässä hetkessä vielä kovin vieraita niin ammattilaisille kuin kuntalaisillekin. Vaikka Omaolon kaltaisen, kansallisen palvelun kehittäminen tuntuu joskus siltä kuin hiusraja kipuaisi jokaisena päivänä sentin korkeammalle, palvelun potentiaali on mielestäni suuri. Yhteiset rakenteet kehittyvät hitaasti mutta varmasti. Erityisesti Omaolo on pakottanut minut kysymään itseltäni jo aikaisemmin todetun: miten tuemme ihmisiä tulevaisuudessa ja millä tavoin haluamme heidän auttavan itseään tai tulevan autetuiksi. 

Saatavuus ja vaikuttavuus paranevat, kun nuijimme raja-aidat alas ja sytytämme turhat siilot palamaan. Omaolosta löytyvät hyvinvointitarkastus ja hyvinvointivalmennukset voivat auttaa niin sosiaali- kuin terveydenhuollonkin ammattihenkilöä tarkastelemaan oman työn kohdettaan – ihmistä ja tämän moniulotteisuutta – aivan uudella tavalla. Myönnän kuitenkin, miten vielä vuosi sitten en ehkä olisi osannut itsekään ajatella, että hyödyntäisin perustyössäni Omaolosta löytyvää hyvinvointitarkastusta. Olisin ehkä kysynyt, miksi perhepalveluiden työntekijänä haluan tietää uuden asiakasperheen vanhemmalta tämän suun terveydestä tai elämänlaadusta. Nyt asiaan juurta jaksaen perehtyneenä ymmärrän, kuinka tärkeää hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden näkökulmasta on se, että perinteisesti ajateltuna niin sosiaali- kuin terveydenhuollon ammattihenkilöt uskaltavat tutustua maaperään ja digitaalisiin työvälineisiin, jotka ovat tähän mennessä tuntuneet vierailta. Tavoitteenani on jatkaa Omaolon parissa työskentelyä ensi vuoden aikana. Tänä syksynä tulevaisuuden haaveissa on elänyt systemaattinen pilotointi, jossa asiakastyötä tekevät ammattilaiset saisivat entistä enemmän tukea palvelun käytössä.

Tulevaisuus on jo huomenna

Toivon, että loppusyksy ja pian vaihtuva vuosi pitävät sisällään rakentavia mutta ennen kaikkea eteenpäin katsovia kohtaamisia Kanta-Hämeessä työskentelevien ammattilaisten kanssa. Toivon myös, että kiireiseen arkeen mahtuu hengähdystaukoja, joissa niin yksittäiset työntekijät kuin kokonaiset tiimitkin voivat pysähtyä pohtimaan omaa työtään ja kysyä itseltään samoja asioita, joita olen edellä ihmetellyt. Edessämme on ajat, joissa uusi ja vanha heitetään samanaikaisesti tehosekoittimeen. Tehosekoittimen kierrosnopeus kertoo hyvin tekemämme uudistuksen aikataulusta, joka on intensiivinen. Meistä kenelläkään ei vielä tässä hetkessä ole tietoa siitä, minkälainen pirtelö tehosekoittimesta kaadetaan lasiin, mutta uskon alueemme löytävän yhdessä sekoitukseen juuri sopivat ainekset. Sellaiset, joiden avulla hahmotamme yhdessä, mitkä ovat hämäläisten ammattiosaajien entistäkin ehommat, innovatiiviset tavat tukea ihmisten hyvinvointia.

Tuukka Pajuniemi
Projektisuunnittelija, lapset, nuoret & perheet

Uutiset

HR-asiantuntijoita hyvinvointialueen valmistelutoimistoon

Henkilöstöhallinnon asiantuntija, tule mukaan toteuttamaan ainutlaatuista noin 6 500 työntekijän onnistunutta siirtymää Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle!

Hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023 ja sinulla on mahdollisuus päästä mukaan rakentamaan täysin uuden organisaation työnantajatoimintoja ja houkuttelevaa työnantajabrändiä. Tarjolla on näköalapaikka innostuneen projektitiimin tukemana.

Haemme nyt kahta laaja-alaista HR-asiantuntijaa valmistelemaan HR-asioiden kokonaisuutta.

Millaista asiantuntijaa haemme?

HR-asiantuntijana odotamme sinulta monipuolista osaamista ja kokemusta HR-alan tehtävistä, innostusta uuden hyvinvointialueen perustamiseen. Omaat nopeaa reagointikykyä ja sinulla on kyky ylläpitää verkostoja ja toimintasi on proaktiivista.

Olet luonteeltasi asiakaspalveluhenkinen, positiivinen ja innostut kehittämisestä ja ihmisten parissa työskentelystä. Toimit sujuvasti verkostoissa ja sinulla on kyky ottaa laajojakin kokonaisuuksia haltuun.

Työtehtävän sisältö

HR-asiantuntijana tehtäviisi liittyy esimerkiksi henkilöstösiirtojen valmistelua ja toteuttamista, palvelusuhdeasioita, HR-prosessien ja henkilöstöpolitiikan muodostamista ja HR-viestintää.

Tehtävät täsmentyvät valmistelun edetessä.

Tehtävässä onnistumisen vaatimukset

Tehtävässä onnistuaksesi sinulla tulee olla hyvät vuorovaikutustaidot, niin kirjallisesti kuin suullisesti. Ratkaisukeskeinen työote ja oma-aloitteisuus ovat ominaisuuksia, joita sinulta odotamme. Tärkeänä luonteenpiirteenäsi ovat sujuvat yhteistyötaidot erilaisten ihmisten ja tahojen kanssa.

Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten tunteminen olisi erinomainen lisä.

Edellytämme sinulta tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Eduksi katsomme sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen tuntemusta.

Palkkaus ja työsuhde

Työsuhde on voimassa määräaikaisesti 30.6.2023 saakka.

Palkkaus on hyvinvointialueen TVA:n mukainen. Voit esittää oman palkkatoivomuksen. Työsopimukseen sovelletaan KVTES:n ehtoja.

Kiinnostuitko?

Lähetä hakemuksesi ja CV:si osoitteella viimeistään 7.11.2021. Viestikenttään otsikoksi HR-asiantuntija.

Lisätiedot

Matti Korkala, projektipäällikkö, p. 050 467 7320

Uutiset

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen väliaikaisen toimeenpanoelimen tiedote

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen väliaikainen toimeenpanoelin käsitteli kokouksessaan 15.10. hyvinvointialueen käynnistysvaiheen strategian ja organisaatiomallin valmistelua, talous- ja henkilöstöhallintojärjrestelmiä, sopimussiirtoja sekä päättynyttä ICT-rahoituksen hakua.

Käynnistysvaiheen strategian ja organisaatiomallin suhteen kokouksessa sovittiin vastuista VATEn ja työvaliokuntien kesken. VATEn tavoitteena on tehdä poliittisen työvaliokunnan kanssa mahdollisimman valmiita ehdotuksia tulevalle maakuntavaltuustolle hyvinvointialueen organisaation vaihtoehdoista.

Lokakuussa toimintansa aloittanut poliittinen työvaliokunta on 11-jäseninen ryhmä, jonka koostamisessa on otettu Kanta-Hämeen seutukunnat ja poliittiset voimasuhteet huomioon.

Työvaliokunnan puheenjohtajana toimiva kokoomuksen Sari Rautio peräänkuuluttaa ryhmältä aktiivista otetta, jotta kansalaisten, järjestöjen ja poliittisen kentän ääni saadaan kuuluviin työskentelyn kaikissa vaiheissa.

– Päätöksenteossa on vahva virkamiesvalta ja poliittinen tyhjiö aina siihen asti, kun aluevaalit on pidetty. Sen takia peräänkuulutan kaikilta työvaliokunnan jäseniltä aktiivisuutta, vaikka kyseessä onkin seurantaryhmä. Meillä jäsenillä on suuri poliittinen vastuu siitä, että viestit kulkevat, ja että esimerkiksi yrittäjäjärjestöt ja sote-alan järjestöt tulevat kuulluiksi. Edustamme omia taustaorganisaatioitamme ja poliittisia ryhmiämme, ja toivon, että kaikki muistavat kysyä kotijoukkojen näkemyksiä, Rautio toteaa.

Ennakkotyö yritetään saada valmiiksi tammikuun loppuun mennessä. Helmikuussa VATE luovuttaa ennakkotyönsä vaaleissa valituille poliittisille edustajille, jotka tekevät päätökset.

– Haluamme osallistaa politiikka jo nyt tähän ennakkovalmistautumiseen, jotta se ei ole vain virkamiesten tekemää. On hyvä, että poliittiset päättäjät voivat ennakolta tietää ne kysymyksenasettelut ja asiat, jotka tulevat osaksi päätöksentekoa, kommentoi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Lindberg.

Sarastia hyvinvointialueen taloushallintojärjestelmän toimittajaksi – henkilöstöhallinnon järjestelmien suhteen päätös marraskuussa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sote-vastuuorganisaatioilla on tällä hetkellä käytössään lukuisia eri ohjelmistotoimittajilta peräisin olevia tietojärjestelmiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen palveluiden siirtyessä hyvinvointialueelle 1.1.2023, on tietojärjestelmät muokattava yhdeksi kokonaisuudeksi.

Taloushallinnon järjestelmäkokonaisuus on tarkoitus hankkia hyvinvointialueen käyttöön keskitetysti yhdeltä palvelutuottajalta siten, että hyvinvointialue käyttää vuoden 2023 alusta alkaen yhteisiä taloushallinnon järjestelmiä. Taloushallinnon järjestelmäpalvelukokonaisuudeksi esitetään hankittavaksi Sarastia Oy:n Sarastia365 Talous -järjestelmäkokonaisuus ja palvelu. Hyvinvointialue on Sarastia Oy:n omistajana sidosyksikköasemassa, joten järjestelmän hankintapäätös on mahdollista tällä pohjalla tehdä. VATElla on kuitenkin toimivaltaa tehdä päätöksiä vain vuoden 2023 loppuun saakka.

– Meidän on päätettävä hallintojärjestelmien yhteistyökumppani jo tässä vaiheessa, sillä käyttöönotto on kooltaan niin mittava sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Käyttöönotto on pakko aloittaa ennen aluevaltuuston toiminnan aloittamista, jotta onnistumme häiriöttömässä aloituksessa, Lindberg kommentoi.

Käyttöönottoprojektin arvioidut kustannukset ovat noin 903 000 € ja käyttökustannukset vuodesta 2023 alkaen noin 1 380 000 € vuodessa. Lopulliset kustannukset ja sopimukseen liittyvät kannusteet täsmentyvät sopimusneuvotteluissa.

Sopimussiirrot työllistävät toimijoita

Kanta-Hämeen maakunnan kuntien lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuslaitosten tehtäviä koskevat sopimukset, tähän toimintaan kuuluvat tukipalvelut, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavien kuntayhtymien kaikki sopimukset siirtyvät lain nojalla yleisseuraantona Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle 1.1.2023. Sopimusten siirtojen valmistelu on käynnistynyt syyskuussa 2021 ja kunnat, kuntayhtymät ja pelastuslaitos ovat nimittäneet omista organisaatioistaan sopimussiirtojen toteuttamiseen vastuuhenkilöt. Ensimmäisessä vaiheessa tallennetaan sopimushallintajärjestelmään 1.1.2023 voimassa olevat kuntien, kuntayhtymien ja pelastuslaitoksen sopimukset.

VATE halusi asian käsittelyllä muistuttaa kuntia ja kuntayhtymiä siitä, että sopimussiirtojen ennakkovalmistelu vaatii paljon työtä, ja se tulee aloittaa kunnissa nopeasti. Sama koskee henkilöstönsiirtoja ja kiinteistöasioita.

Kanta-Häme hakee ICT-rahoituksessa 24,6 miljoonan euron pottia

Kanta-Hämeen hyvinvointialue haki lokakuussa sosiaali- ja terveysministeriölle lähetetyssä ICT-hakemuksessa yhteensä 24,6 miljoonaa euroa alueelle. Summaan sisältyy miljoonan euron siemenraha, joka on jyvitetty sellaisiin hallinnollisiin asioihin, joiden käynnistäminen ei voi odottaa. Tällaisia asioita ovat muun muassa talous- ja henkilöstöhallinto. Päätös alueiden ICT-rahoituksista on odotettavissa vielä vuoden 2021 puolella. Haun yhteydessä monilta alueilta kuultiin kriittisiä äänenpainoja rahoitusmallista, Lindberg kertoo.

– Varsinkin Kanta-Hämeen tyyppisten sirpalemaakuntien vastuuvalmistelijat ilmaisivat vakavan huolensa ministeriölle sekä valmistelun rahoituksen määrästä, aikataulusta ja myöhäisestä maksatuksesta.

Uutiset

Kanta-Hämeen valtionapuhankkeiden ohjausryhmän kokoustiedote

Kanta-Hämeen valtionapuhankkeiden ohjausryhmän uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Jouni Sakomaa Riihimäeltä. Uusi puheenjohtaja esitti kautensa aluksi toiveen ohjausryhmän roolin tarkentuvan enemmän keskustelevaksi ja hanketyötä ohjaavaksi.

Ohjausryhmä kävi läpi valtionapuhankkeiden kokonaiskuvan tuleville vuosille. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeesta käytiin valmennusten kuulumiset, omaishoidontuen kehittämisen tilanne sekä kotisairaalan toimintamallin kehittäminen. Täydentävän valtionavustuksen hankesuunnitelma on toimitettu ohjausryhmälle. Hankehakemus on lähetetty ministeriöön 13.10.2021.

Rakennehankkeen osalta käsiteltiin tulevaa RRF-hankehakua, joka jatkaa osaltaan myös rakennehankkeen teemoja. Tärkeänä teemana olivat myös rakennehankkeessa tehtyjen toimien siltaaminen kunnissa ja kuntayhtymissä. Tämä on tehtävä vähintäänkin sille ajalle mikä jää rakennehankkeen ja RRF-hankkeen väliin. Omaolo-palveluiden pääkäyttäjätyöpanos oli käsitelty ICT-ohjausryhmässä ja se palaa valmisteluun. Ninchat-pilotin osalta Rakennehankkeen ohjausryhmä suosittaa osatoteuttajille chat-palvelun sopimuksen jatkamista sekä kehottaa varautumaan kustannuksiin vähintään vuoden 2022 alkupuolen osalta.

Rakennehankkeesta voidaan koordinoida kilpailutusyhteistyötä vuoden 2021 loppuun. Asiantuntija Riikka Ovaskainen esitteli Tulevaisuuden kotona asumisen hankehaun tilannetta, tavoitteita sekä vertailua suhteessa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeeseen. Lopuksi Seija Junno Pikassokselta kertoi Lasten ja nuorten vaativien palveluiden osaamis- ja tukikeskus (OT-keskus) –valmistelu TAYS-yta-alueella. Tämä kokonaisuus liittyy Yliopistollisten sairaaloiden avoinna olevaan erillishakuun.

Uutiset

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen poliittinen seurantaryhmä sai puheenjohtajiston

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen poliittinen seurantaryhmä piti ensimmäisen kokouksensa perjantaina 1.10. Kokouksessa poliittisen seurantaryhmän puheenjohtajaksi valittiin Sari Rautio (Kok.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin SDP:n Johannes Koskinen, toiseksi varapuheenjohtajaksi Kirsi Mäkilaine (PS) ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Johanna Häggmann (Kesk.). 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen väliaikainen toimeenpanoelin päätti kokouksessaan kokouksessaan 13.8.2021 kutsua poliittisen seurantaryhmän tukemaan hyvinvointialueen valmistelua. Poliittinen seurantaryhmä koostuu kuntien ja sote-kuntayhtymien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistosta sekä maakuntahallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistosta. Lisäksi poliittisen seurantaryhmän kokouksiin voivat osallistua kunnanjohtajat sekä sosiaali- ja terveysjohtajat, sote-kuntayhtymien yhtymäjohtajat sekä perusturvajohtajat sekä pelastusjohtaja.

Poliittisen seurantaryhmän tehtävänä on seurata ja tukea väliaikaisen valmistelutoimielimen työtä ja hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen toimeenpanoa. Poliittinen seurantaryhmä ei voi käyttää laissa väliaikaiselle valmistelutoimielimelle säädettyä toimivaltaa, mutta se voi välittää näkemyksiään ja ehdotuksiaan valmistelutoimielimelle.

Poliittiset puolueet halusivat puheenjohtajiston ja seurantaryhmän lisäksi nimetä pienemmän työvaliokunnan, joka on hyvinvointialueella alueellisesti ja poliittisesti edustava. Valmistelutoimisto voi käyttää työvaliokuntaa aluevaalien jälkeen päätöksiin tulevien asioiden valmistelussa, koska hyvinvointialueen on tehtävä nopeita päätöksiä heti vaalien jälkeen toiminnan käynnistymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän työvaliokunta

Puheenjohtajisto (varajäsen)

Puheenjohtaja Sari Rautio, Kok. (Marko Ahtiainen)

1. varapuheenjohtaja Johannes Koskinen, SDP (Tuula Mäenpää)

2. varapuheenjohtaja Kirsi Mäkilaine, PS (Lulu Ranne)

3. varapuheenjohtaja Johanna Häggman, Kesk. (Suvi Louhelainen)

Muut jäsenet (varajäsenet)

Mika Penttilä, Kok. (Martti Esala)

Risto Tiippana, Kok. (Tiina Seppälä)

Kaisa Lepola, SDP (Marita Ketola)

Miia Nahkuri, SDP (Pirjo Alijärvi)

Rami Lehtinen, PS (Jarkko Koivula)

Juhani Lehto, Vas. (Juha Hiltunen)

Mirka Soinikoski, Vihr. (Sari Jokinen)

Hannele Saari, Kd. (Ismo Portin)