Uutiset

Kanta-Hämeen valtionapuhankkeiden ohjausryhmän kokous 17.9.2021

Ohjausryhmän kokouksen aluksi valittiin uusi puheenjohtaja ryhmälle lokakuusta 2021 alkaen ohjausryhmää johtaneen Jukka Lindbergin tilalle. Hyvinvointialueen muutosjohtajaksi siirtyvän Lindbergin tilalla puheenjohtajana aloittaa Riihimäen sote-johtaja Jouni Sakomaa. Samalla hyväksyttiin hankkeiden uusi organisoitumismalli, jossa väliaikaisen valmistelutoimielimen poliittinen seurantaryhmä toimii myös hankkeiden seurantaryhmänä, ja jossa hanketoimiston ja hyvinvointialueen valmistelun välillä on tiivis yhteys.

Ohjausryhmä totesi hankkeiden hallinnolliset asiat, mm. hankkeiden taloustilanteen sekä raportointiin liittyvät velvollisuudet. Syys-lokakuussa laaditaan myös täydennyshakemus koskien Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta, mikä vaatii valmistelijaverkostolta ison ponnistuksen. Haastavaa on, että digitaalista sote-keskusta rahoitetaan erillisellä, myöhemmin haettavalla rahoituksella. Hankkeen valvoja sain tehtäväkseen selvittää voisiko rahoitus sisältää strategisen henkilöstön kehittämisosuuden. Henkilöstöpulaan tulisi löytää ratkaisuja välittömästi.

Toiminnallisesti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen osakokonaisuuksista merkittävässä roolissa on syksyllä käynnistynyt muutosvalmennus. Ohjausryhmä käsitteli myös vuodenvaihteessa päättyvän Sote-rakenneuudistushankkeen siltaussuunnitelmia sekä osaprojektien tilanteen. Pääosin osahankkeita on saatu hyviä tuloksia, joskin yksi projekti on jouduttu keskeyttämäänkin. Pääosin vapaaehtoisen valmistelun turvin tehty kehitystyö siltautuu joko toimeenpanotyöhön, osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeen digitalisointia tai osaksi organisaatioiden perustoimintaa.

Rakennehankkeen osalta esiteltiin tuotoksina tietojohtamisen tiekartan toista versiota Jari Kaupin johdolla. Jari kertoi tiekartan valmistelusta sekä priorisoiduista toimenpiteistä, joita seuraavaksi tulisi tehdä. Projektiasiantuntija Tuula Salminen esitteli vastikään valmistunutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunnallista kertomusta ja -suunnitelmaa. Hyvinvointisuunnitelman edistäminen vaatii tuekseen toimivat rakenteet, joita lähdetään valmistelemaan seuraavaksi.

Uutiset

Integroivatko vai syrjäyttävätkö Kanta-Hämeen päihdepalvelut

Syksy saapuu ja sote tulloo

Puissa lehdet alkavat kellastua ja vauhti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen parissa kiihtyy kiihtymistään. Saan entisenä pirkanmaalaisena kunnian olla mukana itselleni rakkaan asian kehittämisessä Kanta-Hämeen alueella. Alueella on paljon osaamista ja toimivia käytäntöjä, joita voi ylpeydellä esitellä. Kanta-Häme on alueena näppärän kokoinen, optimaalinen monialaisen työn edistämisessä, ja sen tuomat mahdollisuudet kannattaa kehittämisessä hyödyntää. Monialaisuus on ajattelu-, työ- ja toimintatapa, josta päihde- ja mielenterveyshaasteista kärsivät läheisineen usein hyötyvät. Pienempien alueiden haasteena on, että on loistavia toimintatapoja, jotka ovat henkilöriippuvaisia ja palveluiden laatu on riskissä kadota henkilön vaihduttua. Keskeisenä kehittämiskohteena onkin vahvistaa tutkittujen menetelmien systemaattista käyttöä, jotta laatu voidaan varmistaa.

Kanta-Hämeessä, niin kuin monella muullakin alueella, päihdepalvelut ovat pirstaleiset. Päihdehoitoa tarjotaan peruspalveluissa, erityispalveluissa ja erikoissairaanhoidossa. Pääpaino päihdepalveluiden tuottamisessa on avomuotoista. A-klinikka Oy tuottaa suuren osan Kanta-Hämeen päihdepalveluista Riihimäen terveyskeskuksen hyvinvointikuntayhtymän ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän lisäksi. Päihdetyötä tehdään Kanta-Hämeessä ennaltaehkäisevästi, korjaavasti sekä haittoja vähentävästi. Toteutustavat ja sisältö vaihtelevat. Ennaltaehkäisevä päihdetyö on osana hyvinvointikertomusta ja ennaltaehkäisevän päihdetyön toimijat ovat kokoontuneet alueella. Huoli on siitä, kuka vastaa jatkossa ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä ja kuinka ennaltaehkäisevä työ nähdään osana kaikkien terveyttä edistävää perustyötä. Kanta-Hämeessä päihdepalvelut ovat keskitetty kuntien ja kaupunkien keskusta-alueille. Tämä synnyttää eriarvoisuutta päihteitä käyttäville henkilöille, jotka asuvat taajamien ulkopuolella. Jalkautuville ja liikkuville päihdepalveluille olisi kysyntää alueella.

Kanta-Hämeen päihdepalveluiden saatavuus

Alkoholin lääkkeelliseen vieroitushoitoon Kanta-Hämeessä pääsee 0-4 vuorokauden kuluessa yhteydenotosta ja lääkkeellinen vieroitus kestää 1-4vrk. Lääkkeellistä vieroitusta toteutetaan laitos ja avomuotoisena perus- ja erityispalveluissa. Lääkkeellisessä vieroituksessa toteutetaan Käypä hoito suosituksen mukaista lääkehoitoa. Jatkokuntoutus toteutetaan alueelle usein yksityisen palvelun tuottajien tai järjestöjen toimesta. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulisi vahvistaa. Lääke- ja huumevierotukseen asiakas pääsee alueella 1-4vk kuluttua hoitoon hakeutumisesta, hoidon toteutumista määrittää asiakkaan oma motivaatio ja sitoutuminen.

Opioidikorvaushoitoon alueella pääsee 1-4kk kuluessa hoitoon hakeutumisesta. Hoitoon pääsyaika ja hoidon aloitukseen liittyvä arviointiprosessi vaihtelevat alueella. Opioidikorvaushoito on usein pitkäkestoista ja sitä toteutetaan vain vähän perusterveydenhuollon lähipalveluissa, toteutus painottuu erityispalveluihin ja tällöin erityispalvelut ruuhkautuvat ja erityisavun piiriin pääsy vaikeutuu. Psykososiaalinen tuki on opioidikorvaushoidon ydin, ja lääkehoidon tulisi tukea muuta toipumisprosessia. Tähän työhön tarvitaan monialaista näkemystä ja osaamista lääkäreistä sosiaalityöntekijöihin, järjestöjä ja sosiaalista kuntoutusta unohtamatta.

Haittoja vähentävää työtä tehdään opioidikorvaushoidon muodossa sekä toteuttamalla tartuntatautilain mukaista neulojen ja ruiskujen vaihtoa. Lisäksi terveysneuvontapisteissä testataan tartuntatauteja. Tartuntatautien mittaus on vähäistä ja sitä pitäisi alueella lisätä ja monipuolistaa. Aukioloon ja jalkautumiseen tulee panostaa, jotta terveysneuvontatyö on vaikuttavaa, huumeiden käyttäjiä tavoitetaan ja huumekuolemia voidaan ennaltaehkäistä. Perustason päihdehoitotyö vähentää kustannuksia erikoissairaanhoidossa ja päivystyspalveluissa.

Nuorten päihdepalvelut

Nuorille on paljon toimintaa Kanta-Hämeessä. Nuortentalo Nuppi Riihimäellä ja Terveysneuvontapiste Hämeenlinnassa sekä Ohjaamot tarjoavat paljon monenlaista tukea nuorille heidän perheineen, mutta silti nuorten päihdepalveluissa on puutteita, erityisesti ennaltaehkäisevien ja hoidollisten päihdepalveluiden osalta. Ankkuri toiminta tekee tehokkaita väliintuloja ja toiminta on monialaista systeemin huomioivaa toimintaa. Lastensuojelun palveluilla pyritään tarjoamaan alaikäisille päihdehaasteista kärsiville nuorille ja heidän perheilleen apua, mutta alueen asiantuntevat alaikäisten päihdepalvelut ovat niukat tai vaikeasti saavutettavat. PALKO suositusten mukaisesti perheterapeuttisten ja verkoston huomioivien työtapojen lisäämiselle, sekä muille tutkituille yksilö ja ryhmämuotoisten menetelmien käytölle on taretta. Varhaista tunnistamista, haltuunottavaa työotetta ja väliintuloja kaivataan ihan kaikilta aikuisilta ammattiryhmästä riippumatta.

Tunnistaminen ja puheeksiotto on kaikkien tehtävä

Aikuisten alkoholin riskikäyttöä tunnistetaan ja otetaan puheeksi perus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa hyvin (N= 103/N=152 Hankkeessa toteutettu kysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille 04/2021). AUDIT systemaattista käyttöä ei ole ja sen käyttö perustuu subjektiiviseen arvioon. Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja päihdetyön ammattilaisten välillä perustuu usein henkilöperusteiseen toimintaan ja kuvatut palvelupolut- ja –prosessit ovat puutteellisia. Kun pyritään rakentamaan tasa- arvoisia, taloudellisia ja nopeita päihdepalveluita Kanta-Hämeen alueelle niin tarvitaan yhtenäistä ohjausta, koordinaatiota ja systemaattisuutta menetelmien, konsultaatioiden ja käytäntöjen osalta. Tämä vaatii perustason osaamisen vahvistamista, uudenlaista asennetta ja uusia toimintatapoja, joka käy ilmi hankkeessa toteutetussa kyselyssä.

Alkoholi aiheuttaa suuren osan tehohoidon tarpeesta suoraan ja välillisesti. Puhutaan siis todellisesta kansantaloudellisesta- ja terveydellisestä epidemiasta, johon kannattaa etulinjassa panostaa. Vaikka vastaanotolle saapuva asiakas näyttää hyvin toimeentulevalta ja hoitaa työnsä niin subjektiiviseen arvioon perustuva AUDIT-testin käyttö ei toimi vaan tarvitaan systemaattista testin käyttöä ja kirjaamiskäytäntöä. Suomessa on arviolta 300 000 alkoholin ongelmakäyttäjää ja riskikäyttäjien määrä on paljon suurempi. Jos kykenisimme näkemään päihderiippuvuuden niin kuin esimerkiksi diabeteksen niin ymmärtäisimme, että ongelma ei ole ihmisen huono piirre vaan vakava ja vaikea sairaus, jonka yksi oire on kieltäminen. Päihdetyöhön tarvitaan meitä kaikkia, ei vain erityispalveluita.

Christa Ahonen
Projektiasiantuntija, mielenterveys- ja päihdetyö

Uutiset

Hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2021 hyväksyttiin – ICT-rahojen viivästyminen huolettaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin hyväksyi hyvinvointialueen talousarvion vuodelle 2021. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on saanut vuodelle 2021 valtionavustuksina 607 000 euroa. Hyvinvointialueella ei ole muita tuottoja. Talousarviossa kustannuksia vuodelle 2021 kertyy 544 825 euroa ja näin ollen toimintakate on 62 175 euroa positiivinen.

Hyvinvointialueen talousarvion muotoutuminen toimintakatteeltaan positiiviseksi johtuu siitä, että valmistelun käynnistyminen ja erityisesti henkilöstön rekrytointi tapahtuu vaiheittain. Valmisteluun tarkoitettuja ICT-rahoja ei ole saatu sosiaali- ja terveysministeriön puolelta hakuun. Tämän johdosta välttämättömien ICTR-muutosten toimeenpanon aloitus uhkaa viivästyä.

– Vastuuvalmistelijoiden verkosto on laatinut kirjelmän, jossa vedotaan ministeriöihin rahoituksen päätöksenteon nopeuttamiseksi, toteaa muutosjohtaja Jukka Lindberg.

Valmistelutoimiston rekrytoinnit jatkuvat

VATE kuuli kokouksessa myös valmistelutoimiston projektijohtajien suunnitelmat valmisteluille. Toimeenpano on käynnistynyt vauhdikkaasti ja seuraavaa rekrytointikierrosta toteutetaan parhaillaan. Rekrytoinnit liittyvät pääosin hyvinvointialueen resursseihin ja resurssinsiirtoihin henkilöstön, omaisuuden ja sopimusten osalta. Lisäksi henkilöstöä palkataan muun muassa ICT-järjestelmien selvittämiseen, hallinnon ja toiminnan järjestämiseen, talousarvion valmisteluun, aluevaalien järjestämiseen sekä muihin toiminnan käynnistymiseen liittyviin välttämättömiin tehtäviin.

Hyvinvointialue perustaa yhteistoimintaelimen

Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin perustaa väliaikaisen yhteistoimintaelimen ajalle 1.7.2021–31.12.2022. Toimikaudella korostuvat hyvinvointialueen aloittamiseen liittyvät, valmisteluhenkilöstön yhteistoimintakäsittelyä vaativat asiat. Toinen merkittävä asia on henkilöstötiedonkeruuseen valmistautuminen ja sitä koskevat menettelyohjeet luovuttavissa ja vastaanottavassa organisaatioissa. Yhteistoimintaelimen tehtävänä on käsitellä hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön tiedonkeruuseen ja siirtoon valmistautumiseen liittyvät asiat.

Uutiset

Viestintäpäällikkö hyvinvointialueen valmisteluun

Haemme viestintäpäällikköä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelutoimistoon ja tulevan hyvinvointialueen viestinnän rakentamiseen.

Viestintäpäällikkönä vastaat yhdessä toimiston johdon kanssa valmisteluvaiheen viestinnän strategisesta suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta. Samalla rakennatte myös tulevan hyvinvointialueen viestintästrategiaa ja sen toteutusta.

Millaista asiantuntijaa haemme?

Viestinnän asiantuntijana saat nopeasti kiinni isosta kuvasta ja teemoista, omaat nopeaa reagointikykyä ja suunnittelet viestintää organisoidusti ja maltillisesti. Sinulla on kyky ylläpitää tarvittavia verkostoja ja toimintasi on proaktiivista.

Olet luonteeltasi asiakaspalveluhenkinen, positiivinen ja innostut kehittämisestä ja ihmisten parissa työskentelystä. Toimit sujuvasti verkostoissa ja sinulla on kyky ottaa laajojakin kokonaisuuksia haltuun itsenäisesti.

Työtehtävän sisältö

Viestintäpäällikön tehtävä sisältää niin viestinnän suunnittelua ja toteuttamista kuin laajaa sidosryhmä- ja mediayhteistyötä.

Osallistut muutosviestinnän toteuttamiseen sekä keskeisiin Oma Häme-valmisteluun liittyviin sidosryhmäviestinnän tehtäviin.

Tärkeässä roolissa ovat eri viestintäkanavien monipuolinen hyödyntäminen, sisällöntuotanto ja tiedotuksen ajantasaisuudesta huolehtiminen.

Lisäksi tehtäviin sisältyy tapahtumien ja tilaisuuksien järjestelyihin osallistumista viestinnän näkökulmasta.

Tehtävässä onnistumisen vaatimukset

Tehtävässä onnistuaksesi sinulla tulee olla erinomaiset kirjalliset ja suulliset viestintätaidot sekä viestintävälineiden ja –kanavien laaja tuntemus. Reagointi- ja organisointikyky, yhteistyötaidot ja kyky ylläpitää tarvittavia verkostoja ovat ominaisuuksia joita sinulta odotamme.

Erityisen tärkeänä luonteenpiirteenäsi ovat sujuvat yhteistyötaidot erilaisten ihmisten ja tahojen kanssa. Tehtävässä tarvitaan ymmärrystä viestinnän kokonaiskuvasta.

Edellytämme sinulta tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja kokemusta viestinnän suunnittelun ja johtamisen tehtävistä.

Eduksi katsomme sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen tuntemusta sekä kokemusta projektitiedottamisesta. Myös esimieskokemus lasketaan eduksi.

Palkkaus ja työsuhde

Työsuhde on voimassa määräaikaisesti 30.6.2023 saakka.

Palkkaus on hyvinvointialueen TVA:n mukainen. Voit esittää oman palkkatoivomuksen. Työsopimukseen sovelletaan muutoin KVTES:n ehtoja.

Kiinnostuitko?

Lähetä hakemuksesi ja CV:si Hämeen liiton kirjaamoon osoitteeseen . Viestin otsikoksi tulee kirjoittaa ”Viestintäpäällikkö, valmistelutoimisto”. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 1.10.2021 klo 15.00.

Lisätietoa:
Jukka Lindberg, muutosjohtaja, p. +358 40 595 0631

Uutiset

Hyvinvointialueen valmistelutoimiston projektijohtajat esittäytyvät

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelutoimiston projektijohtajat aloittivat työssään 1.9.2021. Projektijohtajien viroissa aloittivat Niina Haake (palvelut ja järjestäminen), Petrus Kukkonen (konsernitalous ja rakenne), Jussi Savola (konsernihallinto ja siirrot) sekä Johanna Tulander-Välkki (tietohallinto ja ICT).

Tulander-Välkki on 53-vuotias tietojenkäsittelyn tradenomi, YAMK, jolla on kokemusta sote-alan ICT-ratkaisuista aina 1990-luvulta saakka. Ennen hyvinvointialueen palvelukseen siirtymistään hän on työskennellyt muun muassa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä tietohallintopäällikkönä sekä Tiedolla. Tulander-Välkki oli mukana ICT-vastuuvalmistelijana myös Juha Sipilän hallituskauden sote-uudistusta tehtäessä.

”ICT-valmistelussa tehtävä työ on eri organisaatioiden järjestelmien yhtenäistämistä. Jatkossa pystymme lisäämään palvelujen saatavuutta digitalisaation avulla – lähipalveluja kuitenkaan unohtamatta”, Tulander-Välkki toteaa.

Kanta-Hämeellä on kaikki edellytykset pärjätä uudistuksessa

Riihmäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän yhtymäjohtajana työskentelevän 49-vuotiaan Jussi Savolan vastuualueeseen kuuluviin konsernihallintoon sekä siirtoihin sisältyvät henkilöstön siirtyminen uuden hyvinvointialueen alaisuuteen, tulevat aluevaalit sekä hyvinvointialueen hallinnon järjestäminen.

”Uuden organisaation luomisessa tärkeää on kerätä alueen kunnista ja kuntayhtymistä hyvin toteutetut ja toimivat palvelumallit ja laajentaa niiden käyttö koko hyvinvointialueelle. Kanta-Häme on sopivan kokoinen alue, jolla on kaikki edellytykset pärjätä hyvin tässä uudistuksessa”, kommentoi Savola.

Koulutustaustaltaan Savola on oikeustieteen lisensiaatti, valtiotieteiden maisteri ja varatuomari. Aiemmin hän on työskennellyt Riihimäen kaupungin kaupunginlakimiehenä sekä hallintojohtajana. Valmistelutoimiston aluevaaleista vastaavana projektijohtajana hän esittää myös toiveen kantahämäläisille.

”Toivon, että tammikuun aluevaalit saavat äänestäjät liikkeelle, jotta hyvinvointialueen päättäjillä on vahva mandaatti vaikuttaa sote-palveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen Kanta-Hämeessä.”

Ihmistä varten

Konsernitalouden ja rakenteen osa-alueesta vastaava projektijohtajan virassa aloitti Petrus Kukkonen. Hän on työskennellyt 15 vuoden ajan yksityisellä sektorilla, niistä viimeiset kymmenen vuotta johtamis- ja kehittämistehtävissä Suomessa ja useissa Euroopan maissa. Julkisella sektorilla Kukkonen on työskenellyt kuuden vuoden ajan muun muassa palvelutuotantojohtajana, projektijohtajana ja projektipäällikkönä. Myös Kukkonen oli mukana sote-valmistelussa Sipilän hallituskaudella.  

”Siirryin yksityiseltä puolelta julkiselle halusta tuoda omaa panostani julkisen sektorin kehittämiseen. Teemme Suomen suurinta uudistusta, joka on erittäin haastava kokonaisuus. Oma kantava ajatukseni on se, että olemme olemassa ihmisiä varten. Huomasin myös heti ensimmäisissä keskusteluissa, että jaamme tämän ajatuksen vahvasti hyvinvointialueen johtoryhmässä.”

Järjestämistä tehdään vahvassa verkostojen yhteistyössä

Palveluista ja järjestämisestä vastaava Niina Haake siirtyy projektijohtajan virkaan Kanta-Hämeen rakenneuudistushankkeen hankepäällikön tehtävistä. 41-vuotiaan Haaken tausta on kansantaloustieteen ja sosiaalityön saralla, ja hän on tehnyt sote-alan erilaisia kehittämistöitä useiden vuosien ajan. Sipilän kaudella Haake vastasi järjestämisen kokonaisuudesta. ”Tätä pestiä tehdään vahvasti verkostojen kanssa yhteistyössä. Kanta-Hämeen alueella on tehty pitkään yhteistä kehittämistä, ja se on ehdottomasti alueen yksi voimavaroja. Myös alueen sopiva koko, yhteinen historia, tuttuus ja yhteinen tilannekuva helpottavat valmistelutyötä,” kommentoi Haake omasta vastuualueestaan.