Järjestöt täydentävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja

Oma Hämeen kahdeksas ja viimeinen järjestöfoorumi järjestettiin 4.4.2019 Hämeenlinnan Raatihuoneella. Maakunta- ja sote-valmistelun päätyttyä ei järjestöfoorumeita Oma Hämeen toimesta enää kutsuta kokoon. Muutosjohtaja Matti Lipsanen kertoi Raatihuoneella, että Hämeen liitto jatkaa järjestöyhteistyön alustana.

Järjestöjen roolista foorumissa puhui Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax (ks. Tuijan esitys). Tuija Braxin vuonna 2018 tekemällä järjestöselvityksellä on edelleen käyttöä. Selvityksen mukaan kuntien on nimettävä vastuutaho sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön että järjestötyöhön, ja kuntien on osana hyvinvointikertomusta kerättävä yhteen tietoja järjestöjen toiminnasta. Järjestöjen saamat avustukset kunnilta ja sote-alueilta on kerättävä ja tilastoitava osana lakisääteistä hyte-kertomusta.

Järjestöt palveluntuottajana?

Järjestöjen tulee tunnistaa oman toimintansa luonne: onko se markkinalähtöistä vai järjestölähtöistä palvelua. Erityisen vaativaan sosiaaliseen palveluun tai hyvin pienen joukon tarvitsemaan palveluun voidaan soveltaa SGEI-järjestelyä tai muita hankintalain neuvottelumenettelyä. Yleisö keskusteli STEA-rahoituksen käytöstä ja jakamiskäytännöistä.

Järjestöjen tulevaisuus on järjestöjen käsissä

Doktriini.fi-palvelun konsultti, dosentti Jorma Niemelä puhui foorumissa järjestöjen valmiudesta palveluntuotantoon (ks. Jorman esitys). Hänen mukaansa myös markkinoilla toimivien järjestöjen palvelutuotannon takana on sama yleishyödyllinen missio. Tällä hetkellä palvelutuotantoa on 1 029 järjestöllä, näistä 70 on yrityksiä. Järjestöjen palvelutuotannon haasteena ovat mm. yhteisötalouden ymmärryksen puute. Esimerkiksi Sociala Oy tukee järjestöjen palvelutuotantoa.

Järjestöt hyvinvointi- ja terveyden edistämisen työssä mukana

Foorumissa kuultiin myös kaksi kommenttipuheenvuoroa. MLL:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Marita Viertonen korosti, että toimiva kumppanuus tarvitsee rakenteen ja sopimuksen järjestöjen tehtävistä ja rooleista sekä kunnalta vastinpariksi yhteyshenkilön järjestöyhteistyötä varten (ks. Maritan esitys). Järjestöt tarvitsevat avustuksia ja tiloja kunnilta.

Toisesta puheenvuorosta vastasi kyläasiamies Elina Leppänen Hämeen kylät ry:stä. Hän kertoi kyläkahviloissa pidettävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hetkistä sekä Forssan kumppanuuspöydässä kehitettävistä ikääntyneiden palveluista. Leppänen myös totesi Tripla-hankkeen auttavan yhdistyksiä työllistämään.

Auli Anttila
Auli Anttila

Projektiasiantuntija

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun