LAPE:n perhekeskusmalli on yhdessä tekemistä

Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) -kärkihankkeessa on tavoitteena kehittää palveluista nykyistä lapsi- ja perhelähtöisempiä, vaikuttavampia, kustannustehokkaampia ja paremmin yhteen sovitettuja.

Kanta-Hämeen LAPE-hankkeella on ollut kolme kehittämiskohdetta: 1) lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos, 2) perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja 3) erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen.

LAPE-hanke päättyy vuoden 2018 lopussa, mutta hankkeen aikana käynnistetty kehittämistyö jatkuu kaikissa maakunnissa, niin myös Kanta-Hämeessä. Kehittämistyön jatkon tukena kunnan, kuntayhtymien ja 3. sektorin toimijoiden lisäksi jokaisessa maakunnassa jatkaa työtään LAPE-muutosagentti. Tämän lisäksi jokaisella ERVA-alueella aloittaa toimintansa kunta-agentti. Kunta-agentin tehtävänä on vahvistaa kuntien ja maakuntien keskinäistä yhteistyötä. Kunta-agentti tekee tiivistä yhteistyötä maakuntien LAPE-agenttien kanssa.

Perhekeskusten verkosto yhdistää pirstaleiset lapsi- ja perhepalvelut

Kehittämistyön yksi kivijalka on ollut verkostomaisen perhekeskusmallin rakentaminen. Perhekeskusmallin tavoitteena on verkostoida kaikki lapsiperheiden palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Lapsiperhepalveluista puhuttaessa tarkoitetaan sekä kuntien (esim. varhaiskasvatus, opetus, nuorisotyö) että maakuntien järjestämisvastuulla olevia palveluja.

Perhekeskusverkoston kehittämistyöllä pyritään vahvistamaan jo olemassa olevia yhdyspintoja ja luomaan uusia. Erityisen tärkeänä koetaan toimivat yhdyspinnat opetuksen ja varhaiskasvatuksen sekä lasten ja nuorten sote-palveluiden välillä.

Kun kääntää katseen Kanta-Hämeessä tehtyyn perhekeskuskehittämistyöhön, voi todeta, että Janakkalan kunnassa perhekeskus on toiminut tätä kirjoittaessa jo yli vuoden. Mallin rakentamiselle on luotu virkamiesten ja poliitikkojen kesken pohja jo ennen LAPE-hanketta rakentamalla yhteinen näkymä perhekeskuksesta. Janakkalan perhekeskuksessa on tarjolla monipuolisia palveluja lapsille, nuorille ja perheille. Suuri osa perhekeskuksen työntekijöistä työskentelee perhekeskuksen keskuspaikassa Turengin terveysasemalla, mutta ammattilaisia työskentelee myös muissa toimipisteissä ympäri kuntaa.

Perhekeskus nimenä saattaa harhauttaa ajattelemaan, että kyseessä on fyysinen rakennus, johon asiakkaat tulevat asioimaan. Joissain tilanteissa näin onkin, mutta perhekeskusmallin lähtökohta on se, että palvelut jalkautuvat lasten, nuorten ja perheiden kehitysyhteisöihin ja toimijaverkostot tekevät yhteistyötä.

Kanta-Hämeeseen on rakentumassa perhekeskusten verkosto, jonka ilmentymä voi siis olla rakennus, mutta oleellisinta on ymmärtää se, että kyseessä on yhdessä tekemisen tapa. Perhekeskusverkoston toimijoina ovat tulevien maakuntien sote-toimijat, kuntien lasten ja nuorten palvelut, 3. sektori ja seurakunnat. Perhekeskus yhdistää pirstaleiset palvelut asiakkaan näkökulmasta yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämän avulla pyritään vastaamaan tuen tarpeeseen oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti. Perhekeskusmallissa asiakas nähdään aktiivisena toimijana. Asiakkaan asiantuntijuutta hyödynnetään hänen tarvitsemansa palvelukokonaisuuden rakentamisessa.

Hankkeen aikana käynnistynyt kehittämistyö jatkuu maakunnallisesti rakentamalla yhteisiä käytänteitä, järjestämällä dialogisia foorumeita ja tukemalla asukkaiden osallisuutta.

Jari Pekuri
Jari Pekuri

Muutosagentti, lapsi- ja perhepalvelut

1Kommentti
  • LAPE:n loppuseminaarin jälkilöylyt • Oma Häme
    Posted at 10:44h, 12 joulukuun Vastaa

    […] jatkuu. Kanta-Hämeen lasten, nuorten ja perheiden palvelut kootaan tulevaisuudessa yhteen perhekeskusverkostoissa. Perhekeskusverkostojen järjestäytyminen jatkuu, ja tässä kuntien tukena toimii mm. […]

Osallistu keskusteluun