Hämeen nopeimmat tienpidon valmistelijat

Maakuntauudistuksen järisyttävimpiä muutoksia on tienpidon vastuun siirtyminen valtiolta maakunnille. Tie- ja vesivaltion vuosisataista perinnettä jatkavat osaltaan itsehallinnolliset maakunnat. Lakiluonnoksen mukaan tienpito toteutetaan maakuntien yhteistyönä. Yhteistyöalueita voi olla enintään yhdeksän. Kanta-Häme ja Pirkanmaa ovat ensimmäisinä lähteneet rakentamaan maakuntien yhteistä tienpidon tekemisen tapaa.

Lähtölaukauksen valmistelulle muodosti 2017–2018 vuodenvaihteen tienoilla pidetty yhteinen tilaisuus Uudenmaan, Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskusten, Liikenneviraston, LVM:n sekä Hämeen ja Pirkanmaan liittojen kesken. Tuolloin nousi esille, että olisi hyvä, jos jossain oikeasti pohdittaisiin sitä, kuinka maakuntien yhteinen tienpitoalue tulisi muodostaa ja mistä kaikesta tulisi siinä vaiheessa sopia. Kun Kanta-Hämeessä oli linjattu ylimaakunnallisia tehtäviä valmisteltavan ensisijaisesti sote-yhteistoiminta-alueella, Hämeen ja Pirkanmaan liitot sekä Pirkanmaan ELY-keskus tarttuivat haasteeseen.

Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan yhteisen tienpitoalueen sopimusmallia on valmisteltu runsaan puolen vuoden ajan hyvässä yhteistyössä ja avoimin mielin. Isona asiana on ollut määrittää toimintatapa, jolla kumpikin maakunta voi aidosti vaikuttaa tienpitoalueen linjauksiin ja valintoihin. Tavoitteena on hyödyntää kaikki yhteisen tekemisen edut sekä talouden että laadun näkökulmasta.

Tienpitoalueen poliittista päätöksentekoa varten perustettaisiin yhteinen toimielin. Käytännössä se olisi Pirkanmaan liiton maakuntahallituksen jaosto, johon molemmat maakunnat nimeäisivät tasavahvan edustuksen, esimerkiksi 3+3 henkilöä. Puheenjohtajuus kiertäisi kahden vuoden jaksoissa. Yhteisen toimielimen ohjauksessa toimisi operatiivista työtä hoitava tiepidon yksikkö.

Tienpitoalueen toimintaa ohjaavat keskeiset asiakirjat hyväksyisi kumpikin tienpitoalueen maakunta. Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma luo strategiset puitteet ja isot linjat. Tienpitoalueen yhteistyösopimusta ollaan juuri nyt valmistelemassa. Muita maakuntien käsittelemiä ja hyväksymiä asiakirjoja ovat tienpidon ja liikenteen monivuotinen suunnitelma ja tienpitosopimus.

Varsinaiset tienpidon määrärahat tulevat kaikille 18 maakunnalle korvamerkittyinä. Niiden suuruudesta ei tarvitse – eikä voi – erikseen neuvotella, mikä maakuntien aloittaessa on aivan hyvä asia. Tienpitoalueen toimintamenot taas katetaan maakuntien yleiskatteellisesta rahoituksesta ja niiden jakautumisesta sovitaan yhteistyösopimuksessa.

Yhteistyösopimuksen valmistelu on ollut opettavaista puolin ja toisin. Me maakunnan liitossa ja maakuntavalmistelussa työtä tekevät olemme oppineet paljon tienpidon arjesta. Vastaavasti ELYn puolella on varmaan avautunut näkymiä kansanvaltaiseen toimintatapaan ja päätöksentekoon. Myös poliittinen päätöksenteko on pidetty ajan tasalla valmistelusta. Avainasemassa on ollut hyvä yhteistyön henki ja meidän kaikkien sitoutuminen yhteisen rakentamiseen.

Matti Lipsanen
Maakuntauudistuksen muutosjohtaja,
Oma Häme

Heikki Pusa
Suunnittelujohtaja,
Hämeen liitto

Oma Häme
Oma Häme

Meitä varten

1Kommentti
  • Heikki Vainio
    Posted at 15:35h, 26 marraskuun Vastaa

    Matti ja Heikki olette paljon vartijoina – olen ehkä vanhoillinen, mutta vanhana kunnossapitäjänä hiukan arveluttaa (vaikka olenkin poliitikko) maakuntahallituksen jaoston rooli. Ainakin se on tarkasti mietittävä ja muistettava liikenteen volyymi suhteessa uhrauksiin. Toki Bernerin miljoonaremonttien sijasta voisi harkita ”puutavarahuollon turvaaminen” -tyylistä rahoitusta alemman tieverkon parantamiseen, jolloin työ ja materiaali hankittaisiin hoitoalueelta. Nuo miljoonaparannukset kun tuppaavat menemään suurille kansallisille toimijoille.

Osallistu keskusteluun