Hyvinvoinnin edistäminen on joukkuelaji

Kanta-Hämeen ensimmäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seminaari järjestettiin 2.10.2018 Hämeenlinnassa. Seminaarin tavoitteena oli koota yhteen ja tukea Kanta-Hämeen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtajia ja toimijoita. Muutosjohtaja Matti Lipsanen esitteli sisäisen turvallisuuden arvoketjun, jossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä toimivat peruspalvelut ovat osa maakunnan turvallisuutta.

Rakenteet kuntoon – terveyden edistäminen on vaikuttavaa

Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä kertoi maakuntatason toiminnasta ja rakenteista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteistä toimintaa, jonka rakenteet kannattaa luoda monialaisesti ja sektorirajat ylittäen. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyisivät tulevaisuudessa maakuntaan, niin kunnilla on jatkossakin samat hyte-velvoitteet kuin nykyisissä Kunta- ja terveydenhuoltolaeissa. Terveyden edistämisestä on vaikuttavuusnäyttöä mm. liikkumattomuuden, vajaaravitsemuksen ja savuttomuuden osalta. Hyvinvointityö tulee kytkeä kiinteäksi osaksi strategia- ja talousarviovalmistelua.

Poikkihallinnollisen yhteistyön tavoitteena on asukkaan hyvä arki

Kangasalan hyvinvointikoordinaattori Maija Mäkisen mukaan hyvinvointityö on eri toimialojen yhteistä työtä, tiedolla johtamista ja vaikutuksien arviointia tavoitteena asukkaan osallisuus ja hyvä arki. Samat tavoitteet ja sama visio mahdollistavat yhteisen toiminnan mm. järjestöjen, yritysten ja seurakunnan kanssa.

Hyte-työ on kuin villasukka tai turvaverkko

Pikassoksen kehittämispäällikön Seija Junnon vetämässä teemakeskustelussa olivat mukana vs. strategiapäällikkö Mira Sillanpää Hämeenlinnasta, Janakkalan kunnanvaltuuston pj. Merja Taponen, hallintosuunnittelija Lilli Salomaa Hausjärveltä ja järjestöpäällikkö Sara Löyttyjärvi Hämeen Setlementistä. Kun hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelut ovat kunnossa, niin ne toimivat turvaverkon tavoin. Joukkuelajeissa on erilaisia rooleja, samoin verkkoa ja sukkaa kutomaan tarvitaan monia eri toimijoita. Hyte-työssä ei aina tarvita ammattilaisia, vaan kannattaa hyödyntää järjestöjen tai seurakunnan vertaistoimintaa ja vapaaehtoistyötä. Hyviä käytäntöjä ovat mm. Janakkalan perhekeskus, Ohjaamo-toiminta ja Hämeen kylien hyte-toiminta Forssan seudulla.

Seuraava hyte-seminaari pidetään alkuvuodesta ja silloin teemana ovat hyvät käytännöt.

 

Auli Anttila
Auli Anttila

Projektiasiantuntija

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun