Blogivieras Sari Miettinen: Kuntoutuja on oman elämänsä paras asiantuntija

Sosiaali- ja terveysministeriön asettamalla kuntoutuksen uudistamiskomitealla oli useita tehtäviä, joista osa kohdistui yksilön rooliin kuntoutumisen prosessissa. Tavoitteena oli mm., että kuntoutuksen suunnittelu toteutuu yhdessä kuntoutujan kanssa ja kuntoutuksen painopiste siirretään laitoksista kohti ihmisten arjessa tapahtuvaa toimintaa. Heti työskentelynsä aluksi ja yhteisen työskentelyn tueksi komitea muodosti kuntoutuksen määritelmän, jossa näkyy myös aktiivinen asiakkuus:

Kuntoutus on kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista lähtevä, suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan toimintaympäristöjen kehittäminen.  Kuntoutus tukee kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, itsenäistä elämää, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta.  Kuntoutus on osa hyvinvointipalvelujärjestelmää ja edellyttää useiden toimijoiden oikea-aikaisia ja saumattomia palveluja ja etuuksia.

Määritelmän mukaan kuntoutuja on mukana suunnittelemassa omaa kuntoutumistaan ja kantaa omalla aktiivisuudellaan myös osavastuun siitä, omassa arkiympäristössään. Kuntoutujasta muodostuu kuva toimijana, joka toimii osallisuudessa omaan kuntoutuskokonaisuuteensa osallistuvien tahojen kanssa.

Vastuullinen asiakasohjaus kuntoutujan tukena

Kuntoutuspalvelujen saaminen on tähänkin asti edellyttänyt asiakkailta aktiivisuutta monella tavalla. Tosin aktiivisuus on voinut tarkoittaa vastuun kasautumista kuntoutujille, kuntoutusta tarvitseville henkilöille tai heidän läheisilleen ilman, että tarjolla olisi ollut tukea vastuun kantamiseksi. Kuntoutukseksi määriteltyjä kursseja on voinut joutua etsimään itsenäisesti ja oma kuntoutusprosessin kokonaisuus on voinut olla kuntoutujan tai hänen läheisen vastuulla. Kuntoutusjärjestelmän monimutkaisuudesta johtuen, siellä liikkuminen ja palvelujen hakeminen on voinut vaikuttaa yksilön näkökulmasta melkoiselta viidakolta.

Kuntoutuksen uudistamiskomitea julkaisi kuntoutuksen kokonaisuudistusta koskevan raporttinsa marraskuussa (STM 2017). Raportti sisältää 55 ehdotusta, joissa mm. aktiivinen asiakkuus on mahdollista nähdä yhtenä osana kuntoutumisen kokonaisuutta. Komitean ehdotuksista noin puolet kohdistuu kuntoutusprosessiin joko yleisellä tasolla tai eri elämänvaiheissa. Raportin ensimmäinen ehdotus määrittelee kuntoutuksen yleisen toimintamallin, jonka tarkoituksena on, että kuntoutuja saa tarvitsemansa tuen ja palvelut. Muissa prosessia koskevissa ehdotuksissa tarkennetaan prosessin eri osia.

Komitean ehdotuksissa odotukset kuntoutujan aktiivisuudesta näkyvät monella tavalla. Esimerkiksi yhteistä asiakassuunnitelmaa koskevassa ehdotuksessa komitea tuo esiin, että ”suunnitelmassa tulee näkyä myös arjen ympäristön, kuten kodin ja työpaikan tuen osuus ja mahdollisuudet”. Arjen ympäristöissä kuntoutujalla tai hänen läheisillään on merkittävä rooli. Kuntoutuksen tavoitteellisuuden suhteen komitea tuo esiin myös kantansa siitä, että kuntoutuksen tavoitteista tulee sopia asiakkaan kanssa, kun laaditaan asiakassuunnitelmaa. Kuntoutuja on merkittävä asiantuntija omien tavoitteidensa määrittelyssä. Eri ikäryhmien osalta esimerkiksi nuorten kohdalla komitea tuo esiin arkiympäristön merkityksen sekä yhteisen keskustelun kuntoutusprosessin vastuuhenkilöstä. Kuntoutuspalveluja tulee kehittää osana nuorten arkea ja kuntoutusprosessin vastuuhenkilöstä on sovittava yhdessä nuoren kanssa.

Aktiivinen asiakkuus ei kuitenkaan ole komitean ehdotuksissa sitä, että kuntoutujan pitäisi pärjätä ilman tukea ja yksin. Yksi komitean keskeisistä ehdotuksista on vastuullisen asiakasohjauksen malli. Mallin mukaan prosessivastuutahon tulee osoittaa vastuuhenkilö sellaiselle kuntoutujalle, joka tarvitsee monia erilaisia palveluja. Vastuuhenkilön tehtävänä on huolehtia kuntoutujan palvelukokonaisuuden yhteensovittamisesta. Vastuuhenkilö kulkee asiakkaan rinnalla kuntoutuksen tavoitteen määrittelystä aina tavoitteen saavuttamiseen asti. Tällä on pyritty korjaamaan sitä ongelmaa, että asiakasohjaus on kuntoutuksessa voinut usein tarkoittaa kuntoutujan ohjaamista seuraavalle taholle ilman, että kukaan hallitsisi kuntoutujan kokonaisprosessia tai kulkisi hänen rinnallaan järjestelmien sisällä ja niiden välillä.

Aktiivisen asiakkuuden näkökulma on painottunut komitean ehdotuksissa hieman eri kohtaan kuin missä se tähän asti on ollut. Ehdotuksissa kuntoutuja osallistuu omaan kuntoutumiseensa, mutta ei ole yksin. Vaikka kuntoutusjärjestelmässä on jatkossakin monia osajärjestelmiä ja siten asiakkaan prosessissa voi olla monia toimijoita, järjestelmässä liikkuvalla kuntoutujalla pitäisi olla tukena tietenkin kuntoutuksen ammattilaiset, mutta nyt myös vastuullisen asiakasohjauksen mallissa määritelty vastuuhenkilö.

Komitean ehdotukset ja niiden konkretisoituminen sote-, maakunta- ja muiden uudistusten keskellä

Komitea työskenteli laajan tehtäväksiannon pohjalta, mutta työnsä aikana erityisenä haasteena olivat muut vireillä olevat uudistukset ja keskeisesti myös kuntoutusta sivuavat työryhmät. Tällaisia laajoja uudistuksia komiteatyön rinnalla ovat olleet mm. SOTE-uudistus, monikanavarahoituksen uudistaminen, maakuntauudistus, kasvupalvelujen uudistaminen, kärkihankkeet ja tietojärjestelmien uudistaminen. Tässä tehtäväkentässä kuntoutuksen kokonaisuudistuksen työstäminen näyttäytyi erityisen haastavalta ja ehdotusten konkretisoituminen käytäntöön voi kestää, mikäli odotamme kaikkien uudistusten ”palasten loksahtavan kohdalleen”. Komitean raportissa on kuitenkin osia, joiden olisi hyvä ja joilla on mahdollisuus konkretisoitua käytäntöön nopeammin. Komitean periaatteet ja ehdotukset on mahdollista nähdä kuntoutuksen lisäksi toimivina myös yleisesti sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä, jossa tulevaisuus näyttää siltä, että asiakas liikkuu yhä useampien toimijoiden muodostamassa kokonaisjärjestelmässä.

Komitean raportissa esiin nostettujen asioiden toteutuminen on vaikeaa, lähes mahdotonta, jos niitä ei huomioida käytännön työssä ja maakunnissa meneillään olevassa sote-valmistelutyössä. Vaikka komitean ehdotusten jatkotyö valtionhallinnossa voi kestää vielä tovin, raportissa on hyviä periaatteita ja ehdotuksia, joita voidaan pohtia ja huomioida jo nyt käytännön työssä ja rakennettaessa maakuntien hyvinvointipalvelujärjestelmiä. Kuntoutumisen tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeistä on kuitenkin se, että ihminen itse ja tarvittaessa hänen läheisensä tunnistetaan keskeisinä asiantuntijoina, joita tulee osallistaa ja tukea riittävästi kuntoutumisen prosessissa aina tavoitteen saavuttamiseen asti.

Sari Miettinen

Kuntoutuksen uudistamiskomitean pääsihteeri
Tutkijayliopettaja TtT, Älykkäät palvelut tutkimusyksikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu

Lisätietoa: Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportti, 9.11.2017 STM 2017

Oma Häme
Oma Häme

Meitä varten

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun