Neljäs järjestöfoorumi: Maakunnassa tarvitaan erilaisia osallistumisen tapoja

Oma Hämeen neljäs järjestöfoorumi kokoontui 4.9. Riihimäellä teemalla maakuntaohjelma ja asukasosallisuus.

– Maakunnassa meillä tulee olla erilaisia tapoja osallistua ja käydä vuoropuhelua. Voimme olla vuorovaikutuksessa esimerkiksi kasvokkain, sähköisesti, pelin kautta, tai jollain sellaisella tavalla, mitä emme vielä osaa ajatellakaan, kiteytti projektikoordinaattori Marjo Lindgren foorumin keskustelun.

Lindgren kertoi, että asukkaiden osallisuus on valittu Oma Häme -valmistelun kantavaksi teemaksi. Valmistelun aikana Oma Häme on jo tavannut esimerkiksi kuntien vammais- ja vanhusneuvostoja sekä nuorisoraateja.

Kanta-Häme on mukana myös valtakunnallisessa Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeessa alahankkeena, jossa määritellään kokemusasiantuntijuuden ja asiakkaiden osallistumisen toimintamallia maakuntien käyttöön. Hankkeessa haetaan edelläkävijäasiakkaita, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään sosiaali- ja terveyspalveluja.

Sote- ja maakuntauudistus on mahdollisuus luoda uusia vaikuttamiskanavia asukkaille. Maakunta ja kunnat voivat yhdessä rakentaa erilaisia polkuja kantahämäläisten äänten saamiseksi kuuluviin.

– Tällä hetkellä ajankohtaista on esimerkiksi maakunnallisen asukasfoorumin organisoiminen. Mikä voisi olla tapa, jolla maakunnan asukkaita kuullaan? Miten saadaan luotua asukkaille suora kanava maakuntaan?, Lindgren mietti.

Häme-ohjelma ja maakuntakaava kuuluvat maakunnan suunnittelujärjestelmään

Hämeen liiton kehittämisjohtaja Osmo Väistö esitteli foorumissa Häme-ohjelman valmistelua. Ohjelma osoittaa maakunnan kehittämisen lähivuosien 2018–2012 tavoitteet ja sisältää keskeiset hankekokonaisuudet ja hankkeet. Valmisteilla olevan ohjelman kärjet liittyvät uudistumiseen, elinvoimaan ja hyvään arkeen.

Suunnittelujohtaja Heikki Pusa Hämeen liitosta pohti maakuntakaavan merkitystä kansalaisjärjestöille. Kaavoituksessa kohtaavat aina yleinen etu ja yksilön tarpeet. Maakuntakaava kertoo maakunnan tavoitellun kehityssuunnan erityisesti fyysiseen toimintaympäristöön liittyen.

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 luonnos on ollut nähtävillä keväällä 2017. Luonnokseen saatiin vajaa sata palautetta tai lausuntoa. Maakuntavaltuuston käsittelyyn kaava menee vuoden 2018 lopulla.

– Maakuntakaava voi toimia alustana, joka voisi tarjota kiinnekohtia myös järjestöjen tavoitteiden edistämiseen, Pusa sanoi.

Olennaista on suora vaikuttaminen ja palaute

Pentti Repo Hämeenlinnan seudun senioriopettajat ry:stä toi esiin järjestöedustajan kokemuksia vaikuttamisesta. Raatitoiminnassa on Revon mukaan olennaista asukas- ja asiakaslähtöisyys sekä mahdollisuus osallistua käynnissä oleviin prosesseihin alusta asti, jo suunnitteluvaiheessa. Johdon sitoutuminen on edellytys luontevalle vuorovaikutukselle.

– Asukkaiden ja järjestöjen tulee voida olla mukana suunnittelussa, toteutuksessa ja arviointivaiheissa. Suora vaikuttamiskanava on olennaisin asia, Repo totesi.

– Tärkeää on muistaa jatkaa vuorovaikutusta prosessien päättymisen jälkeen. Ihmisten tulee saada tietää, mitä heidän antamastaan panoksesta on seurannut, projektikoordinaattori Marjo Lindgren totesi järjestöfoorumin päätteeksi.

Oma Häme
Oma Häme

Meitä varten

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun