Maakunnan päihde- ja mielenterveyspalveluja kehitetään monipuolisesti

Oma Häme -valmistelussa sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällöllinen kehittäminen etenee sote-toimintaohjelman alla. Yhtenä ohjelman tavoitteena on ”ilman kynnystä päihde- ja mielenterveyspalveluihin”. Kynnyksetön pääsy palvelujen piiriin on keskeinen tekijä palvelun saattamiseksi mahdollisimman lähelle asiakasta.

– On tärkeää, että me ammattilaiset olemme mahdollisimman helposti asiakkaan saatavilla silloin, kun hän päättää hakea apua. Helposti tavoitettavissa oleva palvelu ja nopea avun piiriin pääsy voi ennaltaehkäistä tilanteen kriisiytymistä ja ongelmien kasaantumista, johtava sosiaalityöntekijä Johanna Hämäläinen Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymästä sanoo.

Kanta-Hämeen maakunnassa on erilaisia käytäntöjä palvelun piiriin pääsyn suhteen. Esimerkiksi Riihimäen seudulla Mielenterveys- ja päihdeyksikössä on toiminut sairaanhoitajan aamuvastaanotto ilman ajanvarausta joka arkiaamu vuoden 2017 alusta lähtien. Yksikön palvelujen yhtenä kulmakivenä on, ettei palvelun saaminen edellytä lähetettä.

– Maakunnallisen kehittämisen kautta tavoitteena on yhdenmukaistaa palveluja ja toimintatapoja. Yhtäläiset ja asukaslähtöiset palvelut toimintatapoineen kunnioittavat maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuutta, Hämäläinen toteaa.

Tänään psykiatrinen sairaanhoitaja

Hämeenlinnan kaupungin henkisen hyvinvoinnin avopalveluissa käynnistettiin marraskuussa 2016 Tänään psykiatrinen sairaanhoitaja -toiminnan (TäPsy) pilotti. Mukana oli seitsemän psykiatrista sairaanhoitajaa eri puolilta kaupunkia. Työn kuormittavuus on erilaista eri terveysasemilla.

– Pilottiin lähdettiin, koska haluttiin madaltaa asiakkaiden pääsyä palveluihin ja tasoittaa psykiatristen sairaanhoitajien työtaakkaa. Lähtökohtana oli varmistaa asiakkaalle suora kontakti psykiatriseen sairaanhoitajaan ilman takaisinsoitto- tai muita asiakaspolkua viivyttäviä toimintoja, palvelupäällikkö Minna Porras Hämeenlinnan kaupungilta kuvaa.

Käytännössä TäPsy-sairaanhoitajalle hankittiin puhelin ja perustettiin vastaanottokirja. Kokeilusta tiedotettiin yhteistyökumppaneita. Sairaanhoitajan yhteystiedot julkaistiin henkisen hyvinvoinnin palvelujen nettisivuilla ja Mielenterveystalo.fi-palvelussa.

TäPsy-sairaanhoitajan kalenteri järjestettiin väljäksi, eli hoitajalla oli aikaa hoitaa yhteydenotoista seuranneet selvittelyt ja asiakastapaamiset nopeasti. Asiakkaan hoidon tarve selvitettiin ja hoito järjestettiin kahden arkipäivän sisällä. Asiakaskontakteja varten kehitettiin puhelinhaastattelulomake, ns. check-list, sairaanhoitajan muistin tueksi.

– 25 kokeiluviikon jälkeen psykiatriset sairaanhoitajat antoivat palautetta. Hyvänä koettiin kokeilun työhön tuoma vaihtelu, mahdollisuus arvioida asiakkaan hoidon tarve nopeasti ja hoitaa asiakkaan asia rauhassa sekä tarvittaessa antaa kriisiytyneelle asiakkaalle vastaanottoaika pienellä odotusajalla. Negatiivisena koettiin ajoittainen piikkiviestien (nopea yhteydenottopyyntö ammattilaisten välillä Effica-potilastietojärjestelmässä) ruuhka, tarpeettomat asiakasohjaukset ja asiakkaiden epätasainen ohjautuminen kokeiluun osallistuneiden kesken, Porras kertoo.

TäPsy-toiminta jää henkisen hyvinvoinnin palveluihin pysyväksi käytännöksi hiukan muokattuna. Pilotin kokemusten perusteella puhelinaikaa on lyhennetty ja Effica-järjestelmän yhteydenottopyyntötilaa rajattu. Lisäksi uudesta toimintatavasta on levitetty sanaa hankkimalla terveysasemille käyntikortteja asiakkaille jaettavaksi ja tiedottamalla yhteistyötahoille.

Palvelut saman katon alle

Oma Hämeen sote-toimintaohjelman toimenpiteitä on myös päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen. Riihimäen seudulla mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat jo yhdistyneet Mielenterveys- ja päihdeyksikön perustamisen myötä vuoden 2016 alussa.

Huhtikuussa 2017 Riihimäellä aloitti kaikki julkiset organisaatiot yhdistävä Mielenterveys- ja päihdepalveluiden arviointiyksikkö Ketterä. Ketterä on Oma Hämeen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin pilottihanke, jossa ovat mukana erikoissairaanhoidosta aikuispsykiatrian poliklinikka, perusterveydenhuollosta Mielenterveys- ja päihdeyksikkö (MPY) ja kaupungin sosiaalitoimesta aikuissosiaalityö.

– Palvelulupauksena on tarjota asiakkaalle ensikäyntiaika hoito- tai palvelutarpeen arvioimiseksi 1-3 vuorokauden sisällä avun hakemisesta.  Yhteinen tilanteen arviointi asiakkaan kanssa sisältää 1-3 tapaamista tarvittavien ammattikuntien työntekijöiden kanssa. Tavoitteena on, että Ketterästä asiakas pääsee suoraan hänen tilannettaan parhaiten palvelevien palvelujen piiriin ilman pallottelua palveluntarjoajalta toiselle, Johanna Hämäläinen Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymästä sanoo.

Kesäkuun alun tilaston mukaan Ketterään tarjottujen ensikäyntiaikojen keskiarvo on pysynyt alle kolmessa vuorokaudessa palvelulupauksen mukaisesti. Ennen Ketterää keskimääräinen hoitoonpääsyaika niin psykiatrian poliklinikalla kuin Mielenterveys- ja päihdeyksikössäkin oli alkuvuodesta 2017 noin 20 päivää.

Ketterän pilotointia on tavoitteena laajentaa vaiheittain maakunnalliseksi toiminnaksi vuoteen 2019 mennessä. Toimintaa kehitetään matkan varrella muun muassa asiakaspalautteen pohjalta.

Asumisyksikkö päihdemuistisairaille

Sote-toimintaohjelman toimenpiteisiin sisältyy myös päihdedementian asumispalveluyksikön perustaminen. Päihdemuistisairaiden sijoittaminen oikeanlaisen tuen ja hoidon piiriin on nähty tärkeäksi Oma Hämeen päihde- ja mielenterveyspalvelujen työryhmässä. Maakunnallisella yksiköllä tavoitellaan riittävän suurta asiakaspohjaa sekä päihdesairauksien hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunutta osaamiskeskittymää.

– Työryhmä on tehnyt vertaisopintokäynnin Salossa sijaitsevaan päihdedementiayksikköön. Tavoitteena on tehdä maakunnallinen tarveselvitys ja arvioida päihdedementiaa sairastavien asiakkaiden määrä, työryhmän vetäjä, ostopalvelupäällikkö Liisa Lepola Hämeenlinnan kaupungilta toteaa.

Kokemusasiantuntijakoulutusta Kanta-Hämeeseen

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri käynnistää elokuussa 2017 yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kokemusasiantuntijakoulutuksen maakuntaan. Koulutukseen on valittu mukaan 14 henkilöä 62 hakijan joukosta. Koulutus kestää toukokuuhun 2018. Mallia on saatu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan kokemusasiantuntijakoulutuksen käynyttä henkilöä, jolla on omakohtaista kokemusta päihde- ja mielenterveysongelmista – joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena, palveluja käyttäneenä, omaisena tai läheisenä.

– Toivon, että mahdollisimman moni koulutettava jää tekemään yhteistyötä ammattilaisten kanssa, osastonhoitaja Jalmiina Nummelin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä sanoo.

Oma Häme
Oma Häme

Meitä varten

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun