Muutosjohtajat ja viestijät valmennuksessa osa II: Olemmeko me maakunta?

Sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajat ja viestijät kokoontuivat toiseen viestintävalmennukseen tiistaina 9.5. Päivän keskeinen teema oli uuden maakunnan identiteetti. Aiheesta alusti muutosvalmennusohjelman johtaja Tuula-Riitta Markkanen.

Markkanen aloitti identiteetin käsitteestä. Organisaation identiteetti on helppo ymmärtää kun tekee analogian itseen. Jokaisella on identiteetti. Identiteetti suuntaa esimerkiksi päätöksiämme, ulkonäköä, sitä mitä puhumme.

Identiteettimme voi olla vahva tai heikko. Vahva identiteetti ohjaa selkeitä päätöksiä. Se tekee henkilöstä ennustettavan, luo toimintaan punaisen langan. Heikko identiteetti johtaa poukkoiluun. Toisen on vaikea ymmärtää, miksi henkilö toimii niin kuin toimii.

Sama pätee organisaatioon, sanoi Markkanen. Jotta organisaatio voi olla tunnistettava ja luotettava, sillä tulee olla vahva identiteetti. Viestinnän kannalta: organisaation vahva identiteetti varmistaa, että viestit ovat selkeitä ja vaikuttavia. Siksi identiteetti on strateginen kysymys.

Entä uuden Kanta-Hämeen maakunnan identiteetti? Se on tietenkin vasta rakenteilla. Olemme kirkkaasti kehityspsykologi James Marcian niin sanotussa epäselvän identiteetin vaiheessa: emme ole oikein edes etsineet, saati sitoutuneet mihinkään. Eihän koko organisaatiota ole vielä olemassa.

Uusi maakunta syntyy useasta nykyorganisaatiosta ja niiden henkilöstöstä. Osa organisaatioista lakkaa kokonaan olemasta. Osasta uudistuksessa mukana olevista organisaatioista siirtyy henkilöstöä maakuntakonserniin.

Kysymys on identiteettien transformaatiosta, kuten Markkanen sanoi. Muutoksessa maakunnan identiteetti kootaan lukuisista erilaisista identiteeteistä.

Ja siinähän se haaste on. Muutosprosessi on täynnä mahdollisia katkeamiskohtia. Markkasella oli esimerkkejä. Ylin johto voi kyllä esittää tahtotilan: tällainen maakunta meille tulee. Mutta mitä jos nykyisellä eri yksiköiden johdolla tai lähiesimiehillä on erilainen näkemys identiteetistä. Taikka jos ylimmän johdon tahtotila on täysin ristiriidassa nykyisten toimintakulttuurien kanssa. Varsinainen sotku syntyy, jos asukkaille ja sidosryhmille annetut lupaukset tai viestitty identiteetti eivät vastaakaan todellisia toimintatapoja.

Organisaation hyvä imago syntyy selkeästä strategiasta, lupauksista jotka lunastetaan näytöillä, asiakkaiden odotusten täyttymisestä ja hyvistä kokemuksista. Siinä on varmasti hyviä lähtökohtia myös Kanta-Hämeen maakunnan identiteetin rakentamisen käynnistämiselle.

Mutta entä meidän kantahämäläisten identiteetti ja sen suhde maakuntaan organisaationa?

Kommenttina Tuula-Riitta Markkasen esitykseen Kainuun liiton viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäki pohti, onko asukkaiden voimakas samaistuminen maakuntaan etu vai este muutoksessa. Onko maakunta vain se organisaatio, jolla on Y-tunnus, Mäntymäki kysyi. Mikä on uuden maakunnan suhde alueen historiaan ja kulttuuriin? Mihin maakunnan identiteetin pitäisi oikeastaan perustua?

Oma Häme -valmistelussa keskeinen teema on asukkaiden osallisuus. Ja mehän olemme tunnetusti niitä hitaita ja harkitsevia hämäläisiä. Ehdimme varmasti vielä rakentaa myös identiteettiä yhdessä.

Onneksi matkalla on välietappeja. Psykologi Marcian teoriassa identiteetin rakentamisen vaiheita on neljä. Täydestä epäselvyydestä siirrytään kokeiluvaiheeseen, sitten lainataan jotakin identiteettiä. Lopuksi etsintä päättyy ja uljas, nuori maakunta on sitoutunut valintoihinsa.

Leena Rantala
Leena Rantala

Projektiassistentti

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun