Uusi Hämeenlinna ja Oma Häme – Kuntakierros päättyi

Hämeenlinnan Raatihuoneelle kokoontui keskiviikkona 12.10. noin 40 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista kuulemaan sote-uudistuksesta. Tilaisuuden puheenjohtaja vs. tilaajajohtaja Eija Leppänen oli kiinnostunut kuulemaan Oma Hämeen näkemyksen siitä, miten vapaan valinnan osalta varmistetaan kustannusten pysyminen kurissa.

Oma Hämeen projektipäällikkö Jukka Lindberg kertoi, että hän itse oli jäänyt miettimään juuri samaa asiaa luettuaan 10.10. julkaistun virkamiesesityksen vapaan valinnan toteuttamiseksi. Mallia on melko haasteellista hahmottaa vielä tässä vaiheessa.

Henkilöstöfoorumin edustaja Maija-Liisa Forsell täydensi, että Ruotsissa perusterveydenhuollon vapaa valinta ei varsinaisesti kytkeytynyt kustannussäästöihin, vaan tavoitteena oli valinnanmahdollisuuksien lisääminen ja jonojen purkaminen.

Yhteenvetona Jukka Lindberg totesi, että vapaan valinnan toteuttamiseen liittyy paljon henkilöstö-, kustannus- ja muita vaikutuksia. Asia tulee lausunnolle marraskuussa. Lindberg kannusti sote-työntekijöitä seuraamaan valinnanvapauden valmistelua.

Kaaos on myös mahdollisuus

Oma Hämeen HR-ryhmän vetäjä Petri Alaluusua halusi tarkentaa kuulijoille, että töitä varmasti riittää kaikille vähintään perustasolla. Tilanne ei ole aivan yhtä selkeä hallinnossa tai tukipalveluissa. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mihin paikkaan maakuntakonsernin organisaatiossa kukin on siirtymässä.

Oma Häme -valmistelussa on alusta alkaen tehty tietoinen ratkaisu siitä, että valmistelu tehdään mahdollisimman pitkälle sisältö edellä ja organisaatio luodaan vasta sen jälkeen. Jukka Lindbergin mukaan maakunnan organisaatiorakenne täytyy ratkaista vuoden 2018 ensimmäisen puoliskon aikana. Organisaatiorakenteesta päättäminen on viime kädessä maaliskuussa 2018 aloittavan maakuntavaltuuston päätös.

Yleisöstä todettiin, että Hämeenlinnan seudun kuntaliitosten aikana varsinkin esimiesten työ oli haasteellista ja toimivien rakenteiden luomiseen meni käytännössä yli vuosi. Jukka Lindberg kertoi olevansa samaa mieltä kysyjän kanssa siitä, että suuriin muutoksiin sisältyy välillä kaoottisiakin piirteitä.

Toisaalta Hämeenlinnassa ajoittaiseen kaaokseen sisältyi suuria mahdollisuuksia. Sinänsä on myös lohdullista, että kolmen miljardin euron valtakunnallinen säästötavoite tarkoittaa konkreettisesti sitä, että sote-menojen kasvu tulee rajata 0,9 prosenttiin.

Kunnista ei raunioita

Yleisöstä haluttiin myös tietää, mitä kuntaorganisaation raunioille jää. Eija Leppänen kertoi, että samaan aikaan Oma Häme valmistelun kanssa Hämeenlinnassa on valmisteltu uutta kaupunkia, joka vastaa uuden muuttuvan kunnan maisemaan ja näkymään. Raunioista ei suinkaan ole kysymys, vaan kuntien tehtävät perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja teknisen toimialan osalta ovat edelleen mittavat.

Uutta Hämeenlinnan toimintamallia aloitellaan tänä syksynä ja siihen siirrytään ensi kesänä.  Kumpaakin muutosta toteutetaan rinta rinnan mahdollisimman rauhallisesti valmistellen. Oma Häme ja uusi Hämeenlinna tekevät myös tiivistä yhteistyötä.

Oma Hämeen unelmat

Oma Hämeen osallisuustyöryhmän puheenjohtaja Karoliina Frank esitteli asukaskyselyn tuloksia. Hämeenlinnassa ja koko maakunnassa tärkeänä lähipalveluna pidetään lääkärivastaanottoa. Karoliina Frank herätteli yleisöä pohtimaan sitä, miten palveluja voitaisiin jatkossa järjestää uusilla tavoilla. Esimerkiksi lastenneuvolakäynnit voisi olla mahdollista toteuttaa joko päiväkodissa tai lapsen kotona.

Karoliina Frank kertoi, että myös osallisuuden saralla tapahtuu paljon. Yhteistyötä maakunnan vanhusneuvostojen, vammaisneuvostojen ja nuorisoraatien kanssa viritellään parasta aikaa.

Yleisöstä haluttiin tietää, mikä on Oma Hämeen haave siitä, missä Kanta-Häme tulevaisuudessa on kolmen parhaan maakunnan joukossa.

Karoliina Frankin haaveena on toimiva digitalisaatio. Oma Hämeen projektipäällikkö Jukka Lindbergin unelma on sellainen palvelujärjestelmä, jossa hyvinvoinnin tai terveyden näkökulmasta riskiryhmässä olevat ihmiset voidaan napata hyviin palveluihin.

Ajaisitko 70-luvun autolla?

Vilkkaimman keskustelun kirvoitti uuden keskussairaalan suunnittelu. Hämeenlinnalaisia ihmetytti, miksi ylipäätään pitää rakentaa uusi sairaala ja vielä radan varteen keskustaan. Jukka Lindberg kertoi, että verrattuna keskussairaalan tilojen rakentamisaikaan koko sairaanhoito on muuttunut. Sairaalajaksot ovat lyhentyneet ja päiväkirurgiaa tehdään paljon. Erikoissairaanhoito tekee huomattavasti enemmän yhteistyötä sekä perusterveydenhuollon että sosiaalihuollon kanssa. Nykyaikaisiin tarpeisiin vastaava sairaala on monimutkainen tekninen kokonaisuus, johon liittyy merkittäviä käyttökustannuksia.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka vertasi sairaalaan autoon ja kysyi, kuinka moni meistä haluaisi ajaa 1960-luvulla suunnitellulla ja 1970-luvulla valmistetulla autolla. Vekka kertoi, että sairaalanmäen nykyisten kiinteistöjen jatkojalostuksesta tehdään konsulttiselvitys. Todennäköisesti joitakin osia jää terveydenhuollon käyttöön, osa alueesta kaavoitetaan yhteistyössä kaupungin kanssa ja osa rakennuksista puretaan.

Hämeenlinnalaisia askarruttivat myös Hattulan sekä Forssan seudun suunnitelmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistuksesta. Jukka Lindberg kertoi, että Oma Hämeen viesti on hyvin selkeä. Maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon valmistelun näkökulmasta tässä vaiheessa ei kannata ulkoistaa mitään lisää. Tulevan maakunnan käsiä ei pitäisi sitoa ennakolta. Hattula on jo kertonut aikeistaan rajata aiottua ulkoistusta. Forssan seudulla asiasta käydään kovaa keskustelua.

Marjo Lindgren
Marjo Lindgren

Projektikoordinaattori

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun