Janakkala on aktiivisesti mukana muutoksessa

– Oma Häme olemme me, perusturvajohtaja Matti Valtonen totesi janakkalalaisille sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille Oma Hämeen henkilöstötilaisuudessa 15.9.

Valtuustosali oli täynnä uudistuksesta kiinnostuneita ammattilaisia.  – Janakkalan kunnan esimiehiä ja työntekijöitä on tiukasti mukana maakunnan yhteisen soten valmistelussa, Valtonen kertoi.

Oma Hämeen HR-työryhmän vetäjä Petri Alaluusua sanoi, että tulevaisuudessa tulee olemaan kova kilpailu osaajista. Uuden maakunnan organisaation on oltava kilpailukykyinen työnantaja, ja uusi työpaikka on valmisteltava mahdollisimman hyvin. Oma Hämeessä tarkoituksena on esimerkiksi käynnistää muutosvalmennusta ja suunnitella urapolkuja.

Janakkalalaiset kyselivät muun muassa valtakunnallisesta valmistelusta. Harmonisoidaanko palkkoja? Muuttuvatko työssäkäyntialueet? – Harmonisointia tehdään ennemminkin maakunnan sisällä, Petri Alaluusua arveli. – Ei maakunnan ensisijainen tarkoitus ole keskittää, Matti Valtonen jatkoi. – Tällä hetkellä on tärkeää pitää omasta ammattitaidosta ja työyhteisöstä huolta. Sitä kautta pidetään huolta myös omasta kunnasta. Perustyöt tehdään jatkossakin täällä.

Työntekijät kyselivät myös Oma Hämeen valmistelun etenemisestä. Miten yhteistyö terveydenhuollon puolella sujuu? Millä kriteereillä työryhmät on perustettu? Miten esimerkiksi nuorten työttömyyteen liittyviä asioita valmistellaan?

Valtuuston puheenjohtaja Merja Taponen kertoi Oma Hämeen ohjausryhmän linjanneen, että Kanta-Hämeessä tehdään yhteinen sote, vaikka uudistus ei valtakunnallisesti etenisikään maaliin. Ohjausryhmä on päättänyt myös työryhmistä.

Mitä ovat sosiaalihuollon palvelut?

Janakkalan asukastilaisuudessa Oma Hämeen osallisuus-työryhmän puheenjohtaja Karoliina Frank esitteli asukaskyselyn tuloksia. Kyselyn vastaajamäärä jäi pieneksi. – Yksi kyselyn hyvä puoli on, että se tekee palveluja tunnetuiksi. Kuinka moni meistä täällä tietää erilaisista sosiaalihuollon palveluista? Karoliina Frank tiedusteli.

Kysely kattoi pitkän listan sosiaalihuollon palveluja: lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, lastensuojelu, perheneuvolapalvelut, sosiaalityö, toimeentulotuki, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, vammaispalvelut, kehitysvammapalvelut, ikäihmisten kotihoito, ikäihmisten asumispalvelut sekä vaikeavammaisten ja vanhusten kuljetuspalvelut.

Miten valmisteluun voi osallistua?

Asukastilaisuudessa esiteltiin Oma Hämeen viestintää ja osallistumismahdollisuuksia. Viestinnän periaatteita ovat avoimuus, suunnitelmallisuus, nopeus ja monikanavaisuus. – Hyvä, että voi soittaakin tai kirjoittaa kirjeen. Että netti ei ole ainoa osallistumisen kanava, asukkaiden joukosta kommentoitiin.

Juhani Törmä Kiipulasäätiöstä mietti kolmannen sektorin roolia sote-uudistuksessa. Tehtävää on esimerkiksi ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Mutta käykö niin, että vain suuret pärjäävät? Projektiasiantuntija Riikka Haahtela sanoi, että kaikenlaiset järjestöt otetaan mukaan Oma Hämeen toimintaohjelman valmisteluun.

– Valmistelussa tehdään hyvää työtä, Sirpa Autio kommentoi. – Mutta miten se huomioidaan valtakunnallisesti? Miten me saadaan Kanta-Hämeeseen se, mitä me halutaan saada? Karoliina Frank vastasi, että valtiovalta antaa ikään kuin hiekkalaatikon raamit, ja on oma asia mitä niiden sisällä tehdään. Oma Hämeessä päätetään itse esimerkiksi tulevasta palveluverkosta.

Muutos on mahdollisuus

Keskustelussa nousi esiin myös käynnissä oleva valtakunnallinen päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteiden uudistaminen. Esityksen mukaan Kanta-Hämeen keskussairaala ei jatkossa olisi niin sanottu laajan päivystyksen yksikkö. – Tavoite on kuitenkin toimia nykyisellä tasolla ja säilyttää ympärivuorokautinen päivystys, Merja Taponen sanoi.

Janakkalalaiset listasivat toiveita palveluille. – Että lääkäri pysyisi ja voisi asioida saman ihmisen kanssa. Ja että tiedot kulkisivat ja tietojärjestelmät toimisivat. – Mutta millä rahalla kaikki toteutetaan? Tuija Lemström kysyi. – Tästä tulee se kuva, että voidaan esittää mitä vaan ja kaikki toteutuu. – Uudistus on mahdollisuus uudenlaisiin toimintatapoihin, projektiasiantuntija Riikka Haahtela totesi.

Lopen kunnanjohtaja Karoliina Frankin mukaan ainakin pienelle kunnalle liittyminen suurempaan kokonaisuuteen tuo toivottua tukea. – Raha ei tulevaisuudessa lisäänny. On mietittävä, mitä voisi tehdä toisin ja kustannustehokkaammin. Voisiko yhden esimiehen alaisuudessa olla enemmän työntekijöitä? Syntyisikö säästöjä siitä, että johtajia vähennetään? Karoliina Frank pohti.

– Janakkalalaisena muutoksessa on helppo olla mukana, Merja Taponen summasi tilaisuuden päätteeksi. – Maakunta on hyvä kokonaisuus sotelle. Eikä se meidän maailmaa mullista. Janakkalassa integraatio toimii, sitä on tehty jo vuosikausia. Kuljemme oikealla uralla, kun pidämme asukaslähtöisyydestä kiinni.

Leena Rantala
Leena Rantala

Projektiassistentti

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun