Iittalassa mietittiin maakunnan tahtotilaa

Onko maakunnalla yhteinen tahtotila sotesta? Kysymystä pohdittiin Hämeenlinnan Iittalan kuntatilaisuudessa 8.9. Taustalla oli tulevan maakuntajohtajan Anna-Mari Ahosen Hämeen Sanomissa julkaistu kommentti, jonka mukaan sote- ja maakuntauudistuksessa Kanta-Hämeen kuntien pitää puhaltaa yhteen hiileen.

Asukastilaisuuden puheenjohtaja Marjatta Rahkio kommentoi, että perinteisesti me hämäläiset olemme vetäneet kotiin päin ja puolustaneet vain omaa napaamme. – Täällä Hämeessä ollaan, että minä itte. Se ei ole sellainen lähtökohta, jolla rakennetaan tulevaisuuden hyvä maakunta ja hyvät sote-palvelut. Voisimmeko ottaa mallia Etelä-Pohjanmaan kökkä-perinteestä? Tehdään yhdessä, Marjatta Rahkio totesi.

Iittalalaisilla on jo Hämeenlinnan kuntaliitoksen ajalta kokemusta palvelujen yhtenäistämisestä. Sote-uudistuksessa kysymyksessä on laajempi alue, suuremmat henkilöstömäärät ja suuremmat eurot. Aikaisemmista kokemuksista kannattaa kuitenkin ottaa oppia. On tärkeää käydä keskustelua eri puolilla maakuntaa ja osallistaa asukkaita varsinkin sitten, kun valmistelu vielä enemmän konkretisoituu.

Riittävän hyvä kokonaisuus

Iittalassa puhuttiin pitkään Oma Hämeen toukokuussa toteutetun asukaskyselyn tuloksista. Lääkärille pääsy nousee tärkeimmäksi lähipalveluksi kaikissa ikäluokissa. Mutta ovatko neuvolapalvelut hyvin toimivien palvelujen kärjessä siksi, että kysely toteutettiin netissä ja vastaajina oli sen vuoksi nuorempaa väkeä? Nettikyselyt eivät välttämättä tavoita esimerkiksi ikäihmisiä.

Kyselyn mukaan sote-palvelut Hämeessä toimivat sekä hyvin että huonosti. – Nyt pitää saada riittävän hyvä kokonaisuus, projektikoordinaattori Marjo Lindgren totesi.

Marjo Lindgren kertoi, että valtakunnallisesti sote-uudistusta perustellaan osaltaan tarpeella kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Ajatuksena on, että nykyiset kuntien väliset erot tasoittuvat, kun vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnalta maakunnan leveämmille hartioille. Opetustoimi jää kunnan vastuulle.

– Mutta eikö eriarvoisuus huolestuta koulutuksen puolella, yleisöstä kysyttiin. – Kenties integraation tarve on sosiaali- ja terveyspalveluissa suurempi kuin koulutuksessa, Marjatta Rahkio pohti.

”Ihanaa että ihminen saa valita, mutta kun samalla pitää säästää”

Sote-uudistuksessa kehitetään myös tietojärjestelmiä. Iittalassa nousivat esille nykyisten järjestelmien ongelmat: sairastavaa ihmistä suututtaa, kun tiedot eivät kulje sairaalasta terveyskeskukseen; laboratoriotulokset eivät ilmestykään nettipalveluun.

Valinnanvapauttakin pohdittiin. Miten sote-palvelujen kilpailuttaminen toteutetaan? Miten julkisen ja yksityisen palvelut saadaan verrannollisiksi? Miten palvelujen tuottamista valvotaan? Onko kustannustehokkuus todellakin ensimmäinen arvo sote-palveluissa?

– Ihanaa että ihminen saa valita, mutta kun pitää samalla säästää, henkilöstöfoorumin edustaja Marja-Liisa Forsell sanoi.

Iittalassa todettiin, että kuntalaisilla on sote-uudistuksesta sekava olo: mitähän tästä seuraa? Uudistus tuntuu edelleen melko etäiseltä. Iittalassa kaivattiinkin uusia info- ja keskustelutilaisuuksia sitten, kun asiat konkretisoituvat.

– Tehkää sitten sellainen shokkikutsu, että ihmiset saadaan varmasti paikalle näihin tilaisuuksiin. Tämä on niin valtava myllerrys. Epäluuloja on saatava hälvennettyä, yleisön joukosta ehdotettiin.

Henkilöstöasioiden valmistelu etenee

Iittalan henkilöstötilaisuudessa Petri Alaluusua valaisi valtakunnallisen valmistelun etenemistä. Valtakunnallisella tasolla toimii ainakin kolme henkilöstöasioita käsittelevää työryhmää: henkilöstöpolitiikka, harmonisointi sekä muun kuin sote-henkilöstön siirtoja käsittelevä työryhmä. Koska lakipaketti on parhaillaan lausuntokierroksella, on näiden työryhmien työskentely tällä hetkellä odottelutilassa.

Oma Hämeessä henkilöstöasioissa ollaan siinä vaiheessa, että maakunnan alueella siirtyvästä henkilöstöstä kerätään tarkempaa tietoa. Kunnista ja kuntayhtymistä kootaan perustietoja muun muassa sote-henkilöstön tehtävänimikkeistä, tehtäväkohtaisista palkoista ja työaikamuodoista. Siirtyviä henkilöitä on yhteensä noin 6000.

– Tiedot käydään läpi kuntien HR-vastaavien kanssa, ja sitä kautta muodostetaan yhteistä tilannekuvaa. Tavoitteena on valmistella keskeiset henkilöstöä koskevat asiat 1.7.2017 aloittavalle maakunnan väliaikaiselle toimielimelle, Petri Alaluusua kertoi.

Tarkoitus on, että Oma Hämeen työryhmä 7 käsittelee jatkossakin henkilöstöasiat, ja sinne Petri Alaluusuan vetämä HR-ryhmä toimittaa erikseen perustetuissa alatyöryhmissä valmisteltuja asiakokonaisuuksia. Tarkoituksena on välttää yliorganisoitumista, mutta valmistella henkilöstöasiat edustuksellisesti ja huolellisesti.

Leena Rantala
Leena Rantala

Projektiassistentti

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun