Miksi sosiaali- ja terveydenhuolto kannattaa yhdistää?

Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on rajoja, jotka voivat asiakkaan kannalta tuntua turhilta ja keinotekoisilta sekä ehkäistä henkilöstön välistä yhteistyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen eli integraatio onkin sote-uudistuksen keskeinen tavoite.

Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään maakunnan järjestettäväksi. Maakunta voi hankkia palveluja eri tuottajilta, myös yksityisiltä ja kolmannen sektorin toimijoilta. Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Palveluntuottajien on noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja – ketjuja. Tavoitteena ovat yhdenvertaiset, hyvin saavutettavissa olevat palvelut koko maakunnan alueella.

Nykyisin palvelut on järjestetty Kanta-Hämeen kunnissa eri tavoin. Sosiaalihuollon palveluistaan kunnat vastaavat pääosin itse. Forssan seudulla on jo yhdistetty hyvinvointikuntayhtymään koko seudun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä suuri osa erikoissairaanhoitoa.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri järjestää alueen erikoissairaanhoidon palvelut. Hämeenlinna järjestää sekä sosiaali- että perusterveydenhuollon palvelunsa itse. Janakkala – Hattulan yhteistoiminta-alue vastaa alueen perusterveydenhuollosta, jonka palvelut Hattulassa tuottaa Pihlajalinna.

Riihimäen seudulla terveyskeskuksen kuntayhtymä järjestää Riihimäen, Lopen ja Hausjärven perusterveydenhuollon palvelut ja seudun kunnat järjestävät sosiaalihuollon palvelut. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaa on alettu siirtää yhteen Riihimäen sairaalaan ja terveyskeskukseen. Palvelut ovat kuitenkin vielä hallinnollisesti erillään.

Miksi sosiaali- ja terveydenhuolto sitten kannattaa yhdistää? Tässä muutamia etuja:

  • Asiakas/ potilas hyötyy saumattomista palvelu- ja hoitoketjuista, hoidon jatkuvuudesta ja paremmasta tiedon kulusta yhteisten tietojärjestelmien kautta.
  • Hoidon laatu ja potilasturvallisuus paranevat, kun palveluja tarjoavassa ja hoitavassa yksikössä on riittävästi osaavaa henkilöstöä.
  • Henkilöstön konsultaatiomahdollisuudet ja vertaisoppiminen sujuvoittuvat ja oma tieto-taito karttuu, kun työyhteisössä on moniammatillista osaamista.
  • Erityisesti paljon palveluja käyttävät asiakkaat hyötyvät monialaisista ja moniammatillisista palveluista, sillä heidän ongelmiensa ratkaiseminen saattaa vaatia monen ammattilaisen yhteistyötä.  Laaja-alainen palvelutarpeen arvio ja palvelusuunnitelma auttavat palvelukokonaisuuden hahmottamista.
  • Toiminnan ja henkilöstön johtaminen on helpompaa suuremmissa yksiköissä muun muassa rekrytoinnin, sijaistamisen, perehdyttämisen ja kouluttamisen kannalta. Maakuntatasolla toiminnan hallinnollinen yhdistäminen tehostaa muun muassa henkilöstön, välineiden ja tilojen käyttöä.

Erityisesti pienet kunnat hyötyvät sosiaalipalvelujen maakunnallisesta yhdistämisestä. Esimerkiksi vammaispalvelut ovat lakisääteisiä ja niiden järjestäminen vaatii erityistä osaamista.

Yhdistämisestä huolimatta kuntalaisille taataan jatkossakin riittävät lähipalvelut. Lähipalveluja ovat kotiin vietävät palvelut ja usein, kuten päivittäin tai viikoittain tarvittavat palvelut.

Oma Häme -valmistelun tarkoituksena ei ole rakentaa yhden seutukunnan näköistä palvelumallia. Tarkoituksena on poimia parhaat ideat ja toimintamallit eri seutukunnista ja muodostaa paras mahdollinen, alueelle sopiva Oma Häme!

Auli Anttila
Auli Anttila

Projektiasiantuntija

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun