Euroopassakin keskustellaan integraatiosta

Haagissa järjestettiin juhannusviikolla European Social Networkin konferenssi, jonka teemana oli ”Tulevaisuus on paikallinen”. Erityisen virkistäviä olivat konferenssin keskustelut integraatiosta, joka on meilläkin ajankohtainen kysymys ja keskeinen punainen lanka sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa.

Pääsin käyttämään kommenttipuheenvuoron ESN:n raportista ”Integrated social services in Europa” sekä kommentoimaan Henk Niesin ja Gianluca Misucaran alustuksia paneelikeskustelussa integraation tavoittelusta Euroopassa. Tässä muutamia näkökulmia keskusteluun.

Joissain Euroopan maissa integraatio ei ole lainkaan ajankohtainen. Yhtäällä puolestaan tavoitellaan erilaista toiminnallista integraatiota ja toisaalla järjestelmätason integraatiota, jossa voi olla osapuolina sosiaali-, terveys-, koulutus- tai työllisyyspalveluja. Suomalainen tavoite sosiaali- ja terveyspalvelujen täydellisestä vertikaalisesta ja horisontaalisesta järjestelmäintegraatiosta ei ole eurooppalaisesti kovin yleinen tavoite.

Meidän on omassa valmistelussamme pidettävä mielessä, että integraatio ei ole taikasana, jolla kaikki ongelmat ratkeavat. Suurin osa palvelujen käyttäjistä ei hyödy integraatiosta. He saavat tarvitsemansa avun yksittäisinä erillisinä palveluprosesseina, joiden yhteisestä johtamisesta voidaan toki saada hyötyjä.

Palvelujen yhteensovittamisesta, ammattilaisten yhteistoiminnasta, yhteisistä palvelusuunnitelmista ja palveluohjauksesta sekä -koordinaatiosta hyötyvät erityisesti monia palveluja samanaikaisesti käyttävä 10–15 prosenttiosuus asiakkaista. Tämän ryhmän palveluihin kuluu tosin noin 75–80 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon resursseista, joten integraatiolla on merkitystä.

Järjestelmäintegraatio ei kuitenkaan automaattisesti johda sujuvaan toimintaan käytännössä. Sektoroituminen ja siiloutuminen ei purkaudu lainsäädännöllä, mutta selkeä sääntely voi luoda edellytyksiä integroitumiselle. Kansallinen lainsäädäntö on tärkeä osa reformia. Viime kädessä uudistus kuitenkin pannaan toimeksi maakunnissa ja yhteistoiminta-alueilla.

Keskeisiksi tekijöiksi integraation todelliselle toteuttamiselle määrittyvät ESN:n raportissa jatkuva toimintojen arviointi sekä eri osallisten sitoutuminen yhteistoimintaan. Tarvitaan palveluinnovaatioita synnyttäviä ammattilaisten yhteisiä oppimisympäristöjä, joissa on riittävästi tilaa, vuorovaikutusta ja luottamusta. Nämä tekijät edesauttavat uusien työtapojen rakentumista. Uusien työtapojen juurruttaminen edellyttää jatkuvuutta ja hyvien käytäntöjen siirrettävyyttä muihin työyksiköihin. Uudistus edellyttää onnistuakseen uuden toimintakulttuurin luomista

Politiikka luo raamit, joiden sisällä me ammattilaiset luomme käytännöt. Olemme vaiheessa, jossa politiikka tekee lainsäädäntötyötään ja maakunnat valmistautuvat muutokseen. Toivon, että lainsäädäntö merkitsee selkeän reitin uudistuksessa suunnistaville. Olemme olleet jo liian monta kertaa umpimetsässä, koska etenemispolkuun on laitettu liian monta rastia ja mahdottomia reittivalintoja.

Viime kädessä uudistuksen tavoitteet joko toteutuvat tai jäävät toteutumatta siinä, miten toimeenpanomme onnistuu. Juuri nyt uskon, että uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen ei jää kiinni Kanta-Hämeen valmistelusta. Onnistuminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä ja malttia hakea koko maakunnan kannalta parhaita ratkaisuja.

Uskon, että tunnemme riittävän hyvin keskeiset onnistumisen elementit Kanta-Hämeessä. Tarvitsemme avointa, rakentavaa ja kriittistä keskustelua reformista. Voimme oppia paljon laajasta ja avoimesta eurooppalaisesta keskustelukulttuurista, johon mahtuu monia erilaisia näkökulmia.

Jukka Lindberg

Muutosjohtaja, 040 595 0631, jukka.lindberg@hame.fi

Ei kommentteja

Osallistu keskusteluun