UUTINEN / 25.04.2024

Terapiat etulinjaan –toimintamalli on onnistuneesti jalkautunut Kanta-Hämeeseen

Terapiat etulinjaan-toimintamalli tarjoaa keinoja perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja prosessien kehittämiseksi yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella etulinjan sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa tukea nopeasti, riippumatta siitä mistä hän hakee apua.

Kanta-Häme on ollut toimintamallin yhteiskehittämisessä aktiivisesti mukana syksystä 2022. Aikuisille suunnattu Terapianavigaattori otettiin käyttöön Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdeyksiköissä hoidon tarpeen arvion ja hoitoon ohjauksen tueksi viime vuoden aikana. Terapianavigaattorin täyttömäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa ja 100 000 kansallinen raja rikkoutuu huhtikuussa. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella Terapianavigaattorin täyttää joka kuukausi yli 250 apua hakevaa ja heistä 70 % arvioi hakeutuvansa hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden piiriin. Terapianavigaattorin voi täyttää selaimessa osoitteessa www.terapianavigaattori.fi ja linkki löytyy myös Oma Häme-sovelluksesta.

Vuoden kestävä kognitiivisen lyhytterapian koulutus ammattilaisille on mahdollistanut kantahämäläisille 5-10 käynnin lyhytterapian lähipalveluna omalla terveysasemalla. Lyhytterapiaa on tarjottu useimmiten ahdistukseen ja masennukseen. Koulutushoitoja on toteutettu myös unettomuuden, paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon sekä erilaisten riippuvuuksien hoitoon. Asiakkaat ovat kokeneet lyhytterapiassa hyötyneensä erityisesti tehtävistä ja työkaluista, joiden avulla he oppivat itse lievittämään oireitaan, esimerkiksi ahdistusta tai masennusta, sekä uusien ajattelumallien ja tunnetaitojen harjoittelusta.

Sairaanhoitajat Anna Jusula ja Samu Brusila kertovat saaneensa asiakkailta erittäin positiivista palautetta lyhytterapiajakson jälkeen:

–Terapiassa oppi käsittelemään ahdistusta oikealla tavalla. Terapia auttoi ymmärtämään mistä ahdistus kumpuaa ja miksi. Terapiassa oppi elämään sosiaalisen ahdistuksen kanssa. Terapia auttoi ymmärtämään, että pitää vaan mennä tilanteisiin välttelemisen sijaan.

–Lyhytterapian avulla asiakas kuvasi oivaltaneensa asioita ja saaneensa keinoja esimerkiksi näkökulman muuttamiseen liittyen vanhoihin ajatusmalleihin.

Mielenterveystalo tarjoaa yli 50 omahoito-ohjelmaa hyödynnettäviksi itsenäisesti tai ammattilaisen kevyellä tuella (1-3 käynnin ohjattu omahoito). Omahoito-ohjelmia löytyy erilaisiin oireisiin, elämäntilanteisiin ja mielen hyvinvointiin sekä eri kohderyhmille. 

–Terapiat etulinjaan-toimintamallin tuella olemme lisänneet ammattilaisten osaamista ja kehittäneet perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden prosesseja. Kyse ei ole ulkopuolelta tulevan toimintamallin käyttöönotosta sellaisenaan, vaan olemme hyödyntäneet työkaluja oman kantahämäläisen toimintamallin rakentamiseksi perustasolle, summaa avopalveluiden palvelualuepäällikkö Minna Porras.

Tutustu lisää:

Terapianavigaattori

Apua hakevan kokemukset Terapianavigaattorista (youtube.com)

Terapianavigaattori lääkärin työssä sote-keskuksissa (youtube.com)

Terapianavigaattori tutuksi (youtube.com)

UUTINEN / 25.04.2024

Viipurintien terveysaseman tiimin 3 toimisto on suljettu perjantaina 26.4.

Myös puhelut ovat ruuhkautuneet, eikä niihin pystytä välttämättä vastaamaan saman päivän aikana. 

Jos asiasi ei ole kiireellinen (esim. ajanvaraukset muissa kuin kiireellisissä asioissa, reseptin uusinnat, kotiseurannat ym.), ota yhteyttä vasta ensi viikolla. 

Tarvittaessa voit ottaa meihin yhteyttä sairaanhoitaja-chatin kautta. Chat on avoinna joka arkipäivä klo 8–20.

Mistä löydän chatin?

Aloita chat joko Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla.

Kirjaudu tästä

Jos käytät palvelua mieluummin sovelluksen kautta, lataa Oma Häme -sovellus App Storesta tai Google Playsta.

Voit alottaa chatin myös tämän sivun oikeasta alakulmasta.

UUTINEN / 24.04.2024

Vaivaako allergia tai kevätflunssa?

Sairaanhoitaja-chatimme on nyt auki ma–pe klo 8–20.

Vältä aamuruuhka, chat on auki joka arkipäivä klo 20 asti

Chatissa saattaa olla aamuisin (etenkin maanantaisin) ruuhkaa. Jos asiasi ei ole kiireellinen, ota yhteyttä vasta myöhemmin päivällä tai illalla. Vaikka ottaisit yhteyttä myöhemmin, saat ratkaisun asiallesi chat-keskustelun aikana.

Mitä asioita chatin kautta voi hoitaa?

Ota rohkeasti yhteyttä – ammattilainen arvioi aina tapauskohtaisesti, voidaanko asiaasi hoitaa etäpalvelussa ja ohjaa sinut tarvittaessa oikean palvelun piiriin.

Esimerkkejä chatissa hoidettavista asioista ovat

• flunssaoireet
• silmä-, iho- ja allergiaoireet
• hyönteisten pistot
• vatsaoireet ja
• naisten virtsatietulehduksiin liittyvät asiat. 

Asiointi palvelussa vaatii vahvan tunnistautumisen henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Kun olet tunnistautunut, sinulta kysytään esitietoja mahdollisista oireistasi. Vastaathan kyselyyn parhaan tietosi mukaan.

Chatin aukioloajat

Ma–pe klo 8–20

Jos vielä mietit riittävätkö kotikonstit vai tarvitsetko ammattilaisen apua, voit tehdä oirearvion Omaolo*-palvelussa 24/7. 

Tee Omaolon oirearvio
 
*Omaolo on CE-merkitty lääkinnällinen laite.

Mistä löydän chatin?

Aloita chat joko Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla.

Kirjaudu tästä

Jos käytät palvelua mieluummin sovelluksen kautta, lataa Oma Häme -sovellus App Storesta tai Google Playsta.

Voit alottaa chatin myös tämän sivun oikeasta alakulmasta.

UUTINEN / 23.04.2024

Aluehallitus päätti vahvistaa kotihoidon ostopalveluita

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti käynnistää täydentävän hankinnan kotihoidon palveluihin. Oma Hämeen omille kotihoitopalveluille halutaan tukea palveluntuottajilta. 

Kotihoidon palveluiden riittävyys turvataan parhaiten monituottajamallilla, jolloin oman palvelutuotannon rinnalla kotihoidossa vahvistetaan ostopalveluita. Niitä ostetaan vain tarpeen mukaan, eikä pian avattavassa hankinnassa sitouduta mihinkään ostomääriin. Hyvinvointialue jakaa Kanta-Hämeen useisiin maantieteellisiin alueisiin, joihin palveluntuottajat voivat jättää tarjouksiaan. Hyväksyttyjen palveluntuottajien kanssa tehdään puitesopimukset. Toimittajarekisteri on avoinna viisi vuotta – kestoa voidaan jatkaa tarpeen mukaan. 

Hankinnan arvoksi on ennakoitu noin 12 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Hankinnan kustannukset katetaan kotihoidon henkilöstökuluista. Omaa henkilöstöä ei vähennetä, mutta ostopalveluilla pystytään vähentämään ylityö- ja hälytyskorvauksia sekä vähentämään edelleen vuokratyövoiman käyttöä. Eli tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua. 

Valtiolta toivotaan lisäaikaa alijäämien kattamiseen 

Aluehallitus käsitteli maanantaina kokouksessaan myös sosiaali- ja terveysministeriölle annettavaa selvitystä. Ministeriö on pyytänyt kaikilta hyvinvointialueilta selvitystä sote-palveluiden järjestämisestä ja talouden tilasta. Lakisääteisesti annettava selvitys pohjustaa syksyllä käytäviä hyvinvointialueneuvotteluja. Lisäksi selvitystä tullaan käyttämään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arvioita sekä STM:n vuosittaista selvitystä tehdessä.

Aluehallitus haluaa, että selvityksessä painotetaan hyvinvointialueiden rahoituksen ja valtion antamien tavoitteiden välistä ristiriitaa. Palveluiden järjestämistä haastaa riittämättömän rahoituksen lisäksi väestön ikääntyminen, kasvavat palvelutarpeet sekä henkilöstön saatavuus. Useimmat talouden tasapainottamistoimet ovat Oma Hämeessä rakenteellisia, mikä edellyttää riittävää aikaa toimeenpanolle. Tällöin myös uudistusten kustannusvaikutukset toteutuvat täysi-määräisesti vasta pidemmällä aikavälillä. Aluehallituksen mukaan alijäämien kattamiselle tulee saada lisäaikaa, jotta uudistukset voitaisiin tehdä hallitusti. Aluehallitus vaatii myös työrauhaa uudistusten toimeenpanolle. 

Toukokuun alussa annettavassa jätettävässä pitää selvittää muun muassa hyvinvointialueiden palveluiden digitalisaatiota, henkilöstön saatavuutta, kehittämistoimintaa, tulevia investointeja sekä eri asiakasryhmille kohdennettujen palvelujen järjestämistapoja. Aluehallitus hyväksyi maanantaina Oma Hämeen selvityksen pienin täsmennyksin. Selvitys löytyy kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä ja se julkaistaan täydennettynä myöhemmin myös Oma Hämeen verkkosivuilla. 

Lisäksi aluehallitus hyväksyi toisen muutoskäyttösuunnitelman, joka on päivitetty vastaamaan hyväksyttyä muutostalousarviota 2024. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslista mukaisesti. Seuraava kokous on 6. toukokuuta. 

Aluehallituksen 22.4.2024 kokouksen esityslista

UUTINEN / 18.04.2024

Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen. 

Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

– Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn. 

Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksista koituvat muutokset on vaikea toteuttaa

Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.  

Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan. 

Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa, on merkittävä.

Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista. 

Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen 

Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen. 

Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. 

Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen. 

Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa. 

H23-verkoston jäsenet 

Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 

Matti Bergendahl, HUS-yhtymä 

Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue 

Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue 

Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue 

Juha Jolkkonen, Helsinki 

Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 

Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue 

Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 

Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 

Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 

Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 

Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue 

Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue 

Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 

Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 

Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 

Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 

Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue 

Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 

Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue 

Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue 

Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
 

Oma Hämeen taustoitus hallituksen kehysriihen päätöksistä 

Hallituksen linjaukset kehysriihessä koskien hyvinvointialueita herättävät huolta hyvinvointialueen asemasta ja tulevaisuudesta. 

Normien purkaminen on askel oikeaan suuntaan, mutta tiukkojen säästöjen sijaan tarvitaan työrauhaa ja tasapainoista lähestymistapaa. 

Hallituksen päätökset vaikuttavat merkittävästi hyvinvointialueiden talouteen. Tiistaina tehtyjen lisäsopeutusten odotetaan vaikuttavan kaikkiin hyvinvointialueisiin, sillä Suomen taloudellinen tilanne on haasteellinen. 

Hallitus päätti esimerkiksi pidentää perusterveydenhuollon hoitotakuuta kolmeen kuukauteen nykyisestä 14 vuorokaudesta. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu pidennettiin kuuteen kuukauteen. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitusta väljennetään, mikä tarkoittaa sitä, että hoitajia tarvitaan aiempaa vähemmän vanhusta kohden. Hallitus päätti myös joustavoittaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia, jotta henkilöstön riittävyys ja lastensuojelun saatavuus turvattaisiin. 

Asiakasmaksujen korotukset ovat myös osa hallituksen päätöksiä. Tavoitteena on kerätä lisätuloja, mutta korkeammat asiakasmaksut voivat vaikuttaa asiakkaiden hoitoon hakeutumiseen ja siten lisätä palvelutarvetta. 

Hallitus päätti myös rajata sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ajokorttien ikäkausitarkastuksia ja sterilisaatioita ei enää saisi julkisesta terveydenhuollosta. 

Lisäksi hallitus aikoo selvittää oppilas- ja opiskelijahuollon kustannus- ja vaikuttavuusarvioinnin, mikä voi vaikuttaa oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon järjestämisvastuuseen ja vastuun mahdolliseen siirtämiseen takaisin kunnille. 

Hallitus leikkaa myös järjestöjen avustuksia 76 miljoonalla eurolla. Tämä kohdentuu valitettavasti erityisesti heikossa asemassa oleviin henkilöihin ja on samalla omiaan kasvattamaan kysyntää hyvinvointialueen palveluihin. 

Kaikki nämä päätökset voivat vaikuttaa merkittävästi hyvinvointialueiden toimintaan ja palveluihin, ja siksi on tärkeää seurata tilannetta ja varautua mahdollisiin muutoksiin.

UUTINEN / 18.04.2024

Kanta-Hämeen keskussairaalan tulevaisuus on turvattu – kehysriihessä luovuttiin akuuttisairaaloiden suunnitelmasta

Hallituksen päätös on hyvä Oma Hämeen kannalta – myös Assi-sairaalassa jatkuvat keskussairaalatasoiset palvelut. 

Hallitus linjasi tiistaina kehysriihessään Suomen sairaalaverkon tulevaisuudesta. Alkuvuodesta esillä olleesta ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vastustamasta suunnitelmasta muuttaa osa keskussairaaloista akuuttisairaaloiksi luovuttiin. Tämä turvaa Kanta-Hämeen keskussairaalan ja vuonna 2026 avattavan Assi-sairaalan aseman. 

– Olen tyytyväinen hallituksen päätökseen olla toteuttamatta sairaalaverkkotyöryhmän toisen vaiheen muutosesitystä. Tämä on järkevä esitys, joka takaa työrauhan Kanta-Hämeen keskussairaalalle. Haluan kiittää etenkin Kanta-Hämeen alueen kansanedustajia erinomaisesta työstä asian eteen, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Kehysriihipäätösten myötä jokaisella hyvinvointialueella säilyy keskussairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä sekä tehdä kattavasti leikkaustoimintaa. Hallitus tekee joitakin muutoksia perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin ja tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon, mutta nämä eivät kohdistu Kanta-Hämeeseen. Muutokset on avattu sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa. 

Tammikuussa julkaistiin sairaalaverkkoa pohtineen työryhmän esitys, jota Oma Häme vastusti. Sen mukaan osa nykyisistä keskussairaaloista olisi muutettu akuuttisairaaloiksi, joissa ei hoidettaisi synnytyksiä, ei annettaisi tehohoitoa eikä siellä olisi leikkaussalia käytössä ympärivuorokautisesti. Esityksessä ei otettu kantaa siihen, mitkä nykyiset keskussairaalat mahdollisesti muuttuisivat akuuttisairaaloiksi. 

Esitys kuitenkin herätti huolta rakenteilla olevan Assi-sairaalan roolista. Oma Hämeen näkökulmasta Kanta-Hämeen keskussairaalan toimintaa ei ole ollut missään vaiheessa syytä muuttaa. Uusi Assi-sairaala on mitoitettu nykyisten palvelutarpeiden ja teknologian mukaisesti. Lisäksi keskussairaalan työvoimatilanne on ollut koko ajan hyvä. 

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan hallitus jatkaa hyvinvointialueiden kanssa yhteistä vuoropuhelua siitä, kuinka erikoissairaanhoidon työnjakoa ja yhteistyötä voidaan edelleen kehittää ja kuinka vastataan henkilöstöpulaan. Tavoitteena on varmistaa toimiva työnjako alueellisesti yliopistollisten ja keskussairaaloiden välillä. Tarkoituksena on etsiä uusia yhteistyömuotoja hyvinvointi- ja yhteistyöaluerajojen yli. 

Hallituksen kehysriihessä tehdyn linjauksen mukaan hyvinvointialueet voivat hankkia raskasta, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttävää kirurgiaa yksityiseltä palveluntuottajalta. Ehtona tälle on se, että palveluntuottajan sairaala on lähellä keskussairaalaa, ja sillä on keskussairaalaan toiminnallinen yhteys. Tämän myötä Oma Hämeellä on mahdollisuus tehdä jatkossakin tiivistä yhteistyötä palveluntuottajien kanssa. 

Julkisen talouden suunnitelmassa on nyt lisäksi linjattu hyvinvointialueiden velvoitteiden keventämisestä liittyen muun muassa perusterveydenhuollon hoitotakuuseen, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen sekä sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman rajaamiseen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan hallitusohjelmassa linjatun 50 miljoonan euron lisäksi 100 miljoonalla eurolla.

UUTINEN / 18.04.2024

Oma Hämeen verkkosivut saivat uuden ilmeen – palvelujen löydettävyyden parantaminen jatkuu 

Sivustolla on nyt uusi visuaalinen ilme, ja lisäksi sivuston hakutoimintoa ja navigaatiorakennetta on uudistettu. Uudistus on toteutettu yhteistyössä Istekki Oy:n ja Twoday:n kanssa. Kevään aikana otetaan käyttöön muitakin uudistuksia, joiden tarkoituksena on parantaa sivuston käytettävyyttä ja saavutettavuutta sekä palvelujen löydettävyyttä. 

Palveluiden löydettävyyttä helpottaa tulevaisuudessa myös se, että Oma Häme on tämän vuoden aikana yhdenmukaistamassa yhteydenottokanaviaan ja sujuvoittamassa asiakkaiden asiointia alueen palveluihin.

Kevään 2024 aikana Oma Häme uudistaa myös verkkosivujensa tekstejä. Tekstit muokataan selkeämmälle yleiskielelle, asiakaslähtöisemmiksi ja hakukoneoptimoiduiksi. Sisältöjen kehittäminen jatkuu sen jälkeen mm. englanninkielisten sisältöjen parissa. 

Arvostamme palautettasi, jotta voimme kehittää sivustoamme paremmaksi. 

Jätä tästä palautetta verkkosivuistamme

UUTINEN / 18.04.2024

Torstaina 18. huhtikuuta vietetään potilaan oikeuksien päivää

Torstaina 18. huhtikuuta vietetään valtakunnallista potilaan oikeuksien päivää. Teemapäivällä halutaan kiinnisttää huomiota

Potilasasiavastaava neuvoo terveydenhuollon potilaita näiden asemasta ja oikeuksista. Hän auttaa esimerkiksi muistutuksen tekemisessä. Potilasasiavastaava palvelee hyvinvointialueen kaikkien kuntien asiakkaita. Palvelu on maksutonta.

Potilas- ja sosiaaliasiavastaavat ovat riippumattomia ja puolueettomia työssään. Asiavastaavien tehtävänä on neuvoa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat saavat oikeusturvansa toteuttamisen kannalta keskeiset asiat vireille toimivaltaisessa viranomaisessa.

Potilaan oikeuksista määrätään laissa muun muassa seuraavaa:

• Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon
• Hoidossa on huomioitava potilaan äidinkieli, yksilölliset tarpeet ja kulttuuri. 
• Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. 
• Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

Lue lisää Oma Hämeen potilasasiavastaavasta

UUTINEN / 17.04.2024

Turengin apuvälinepiste suljettuna keskiviikkona

Turengin apuvälinepiste on suljettuna keskiviikkona 17.4.

Apuvälineyksiköt Riihimäellä ja Hämeenlinnassa palvelevat normaalisti. Apuvälineitä voi palauttaa Turenkiin tai Tervakoskelle terveysasemille.

Yhteydenotot: Riihimäki puh. 019 758 5707 ja Hämeenlinna 03 621 9266.

UUTINEN / 16.04.2024

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke etenee 

Tutkimushanke koostuu kahdesta osasta, vaikuttavuuden tietojohtamisesta ja sosiaalihuollon tutkimuksesta. Tutkimushanketta toteuttaa ajalla 1.1.2024 - 31.12.2025 Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueista muodostuva Sisä-Suomen yhteistyöalue, ja sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos Oy ja SONet BOTNIA.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella arvioidaan hyvinvointialueiden systeemitasoista vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Pikassos Oy ja SONet BOTNIA tutkivat Sulava-tutkimushankkeessa sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Hanketta hallinnoi Pirkanmaan hyvinvointialue.

– Sosiaalihuollon tutkimuksen tarve on vahvasti tunnistettu. Tutkimussuunnitelma vastaa vahvasti tähän tarpeeseen, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen vaikuttavuusylilääkäri Suvi Liimatainen.

Systeemitasoinen vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimustyön päätavoitteena on luoda geneerinen sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujärjestelmätasolla.

Tutkimustyö on aloitettu tutkimustiedon keruulla. Hankkeeseen tuotetaan väitöskirjoja vaikuttavuuden arvioinnin tietomallista, kustannuslaskennasta osana vaikuttavuusarviointia, ja digitaalisten sote-palvelujen käyttäjäprofiileista ja digipalvelujen vaikuttavuudesta.

Lisäksi on aloitettu kokoamaan asiakkaiden henkilökohtaista tietomallia. Tämä tuo esille esimerkiksi diabetesta sairastavan asiakkaan koko sote-palveluiden käytön kustannusketjun. Perinteiseen näkökulmaan verrattuna diabeteksen hoidon kustannusten lisäksi saadaan näkyville myös muut diabeetikoiden käyttämät sote-palvelut, jotka voivat olla diabeteksesta johtuvia. Tietomallin avulla pystytään vertailemaan eri palveluiden kustannusvaikuttavuuksia. 

– Haasteena ovat kirjaamisen yhtenäiset käytänteet. Tutkimuksessa luodaan myös sosiaalipalveluiden vaikuttavuusmittareita, jotka huomioivat kustannusnäkökulman, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen. 

Sulava-tutkimushanke tutkii sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta

Sosiaalialan osaamiskeskusten vetämän Sulava-hankkeen tutkimus kohdentuu aikuissosiaalityöhön, lapsiperheiden sosiaalityöhön ja gerontologiseen sosiaalityöhön sosiaalihuollon peruspalveluissa. Tarkoituksena on vahvistaa käytännön, tutkimuksen ja kehittämisen vuoropuhelua sekä rakentaa laajasti tietopohjaa sosiaalityön vaikuttavuutta edistävistä ja jarruttavista tekijöistä.

Tutkimuksessa keskitytään sosiaalityön vuorovaikutustilanteissa esiintyviin mekanismeihin, asiakkaalle tarjottavan tuen sisältöön ja vuorovaikutukseen, sosiaalihuollon sääntelyyn ja normeihin ja niiden laatuvaikutukseen, laadukkaan sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin konteksteihin.

– Sosiaalityön palvelujen vaikuttuvuuden arviointityössä lähdetään takamatkalta mukaan, kertoo Pikassos Oy:n Sulava-hankkeen tutkimuspäällikkö Anne Puuronen.

Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on kuvata ja arvioida asiakas-työntekijätilanteiden laatua ja vaikuttavuutta sosiaalityön sisällön ja toimintaympäristön yhteistuloksena. Toisena tavoitteena on mallintaa sosiaalityöntekijöiden tutkimaa ammattikäytäntöä osana omaa asiakastyötään, erityisesti oman työn laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta. Sisä-Suomen yhteistyöaluetasoisesti tuotetaan uutta tietoa sosiaalityöntekijöiden tutkimusosaamistarpeista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rakenteiden kehittämistarpeista. Näillä tuodaan esille sosiaalipalveluiden laatua ja vaikuttavuutta.

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

UUTINEN / 15.04.2024

Aluehallitus käynnisti tukipalveluyhtiön perustamisen valmistelun

Aluehallitus käynnisti maanantain kokouksessaan Oma Hämeen oman tukipalveluyhtiön perustamiseen liittyvän valmistelun. Tavoitteena on, että hyvinvointialueen oman yhtiön toiminta käynnistyy ensi vuoden alussa. Perustettava yhtiö vastaa hyvinvointialueen ateria- ja ruokapalveluista, laitoshuoltopalveluista sekä kiinteistönhuoltopalveluista. Oma Hämeen tukipalveluissa nyt työskentelevä henkilöstö siirtyy perustettavaan yhtiöön vanhoina työntekijöinä. 

Aluevaltuusto päätti yhtiön perustamisesta helmikuussa. Yhtiöittäminen koskee hyvinvointialueen omaa toimintaa, jonka euromääräinen arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Yhtiöittäminen koskee noin 200 palvelutuotannon tukipalveluissa sekä kiinteistöhuollon tehtävissä työskentelevää henkilöä. 

Oman toiminnan yhtiöittäminen ja yhtiön perustaminen vaatii suunnittelua ja monenlaisia toimenpiteitä, jotka aluehallitus hyväksyi maanantaina aikatauluineen. Yhtiön perustamiseen liittyvät toimet on tarkoitus tehdä kevään aikana, jolloin kesä ja syksy olisivat käytettävissä käytännön valmisteluun. Hyvinvointialueen johtoryhmä nimeää yhtiön valmistelua varten projektiryhmän. Aluehallitus nimeää toukokuussa yhtiön hallituksen ja ennen kesälomia on tarkoitus valita yhtiölle toimitusjohtaja.

Muut asiat aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 22. huhtikuuta. 

UUTINEN / 12.04.2024

Asiakaskokemuksen kartoittaminen tekstiviestikyselyillä laajenee Forssan seudulle

Oma Häme kerää tietoa asiakaskokemuksesta muun muassa tekstiviestikyselyillä. Niiden käyttö laajentuu 15. huhtikuuta alkaen myös Forssan seudulle. Hyvinvointialueen toiminnan kehittämiselle on tärkeää saada tietoa palveluita käyttävän asiakkaan kokemuksesta. 
 
Uusi kysely koskee Forssan seudulla avosairaanhoidon vastaanottoa, suun terveydenhuoltoa ja kuntoutusta. Täysikäinen asiakas saattaa saada käyntinsä jälkeen tekstiviestitse pyynnön vastata kyselyyn.

Viestipyyntö tulee numerosta 18220 noin kahden arkipäivän kuluttua käynnistä. Kyselyyn vastaaminen on helppoa ja maksutonta. Kyselyyn vastataan numeroin tai kirjaimilla K (kyllä) ja E (ei). Kyselyssä tiedustellaan kokemusta avunsaamisesta sekä jatkohoito-ohjeista ja lisäksi kysytään suositteluhalukkuutta. Vastaajan on myös mahdollista antaa sanallista palautetta.

UUTINEN / 11.04.2024

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan. 

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta. Hyvinvointialueet ovat julkaisseet torstaina kannanoton opiskeluhuollon siirtoaikeista. Oma Häme on mukana kannanotossa.
   
Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa
 
Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
– Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota. 
 
Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista
 
Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
– Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

– Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1 500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä. 
 
Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

– Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat:

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

UUTINEN / 11.04.2024

Oma Häme aloitti yhteistyön somevaikuttaja Koti-iskä88:n kanssa

Kuva: Ville Viholainen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue eli Oma Häme aloitti eilen yhteistyön somevaikuttaja Ville Viholaisen eli Koti-iskä88:n kanssa. Yhteistyö on osa Oma Häme -sovelluksen markkinointikampanjaa, joka kestää kesäkuun 2024 alkuun asti. Yhteistyön avulla Oma Häme pyrkii tavoittamaan perheelliset ja esittelemään heille sovelluksen monipuolisia hyötyjä. Sovelluksella saa esimerkiksi chat-yhteyden ammattilaiseen ja voi asioida lapsen puolesta.  

- Hämeenlinnalaisena on ilo olla mukana tuomassa oman alueen palveluita esiin. Lapsiperheiden arjen parantaminen ja helpottaminen ovat sydäntäni lähellä, Koti-iskä88 kertoo. 

Koti-iskä88 ottaa rohkeasti kantaa vanhemmuuteen liittyviin asioihin ja tuo vaikeitakin arjen haasteita esille humoristisella tavalla.  

- Valitsimme Koti-iskä88:n vaikuttajaksi, sillä hän sopii brändimme äänensävyyn. Haluamme tavoittaa perheelliset aidolla ja samaistuttavalla sisällöllä, Oma Hämeen verkkoviestinnän asiantuntija Mari Mikkola kertoo. 

Yhteistyö näkyy kevään aikana Koti-iskä88:n Instagramissa sekä Oma Hämeen omissa kanavissa.  

Oma Häme -sovellus on kaikille kantahämäläisille tarkoitettu turvallinen asiointipalvelu, jota on ladattu tähän mennessä yli 12 000 kpl. Sovellus on tietopankki, josta löytyvät mm. yhteystiedot Oma Hämeen palveluihin, chat- ja videoyhteys Oma Hämeen ammattilaisiin sekä linkitykset Omaoloon, OmaKantaan ja OmaKelaan kätevästi yhdestä paikasta. Sovelluksen voi ladata sovelluskaupasta tai palvelua käyttää kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. Lisää voi lukea osoitteesta omahame.fi/sovellus. 

UUTINEN / 10.04.2024

Aluevaltuusto päätti palveluverkkomuutoksista maratonkokouksessaan

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sijainnista äänestettiin useasti. Aluevaltuusto lisäsi palvelupisteen Hauholle. 

Aluevaltuusto päätti sosiaali- ja terveyspalveluita koskevista palveluverkkomuutoksista pitkässä kokouksessaan Hämeenlinnassa tiistai-iltana. Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti palveluverkkosuunnitelman mukaiset linjaukset, joilla tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä vähintään 30,5 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä. Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi periaatteen, jonka mukaan hyvinvointialueen palvelurakenteen kiinteinä toimipisteinä toimivat palvelukeskukset ja palvelupisteet.  

Palvelukeskuksia on jatkossa kolme: Forssassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Palvelukeskusten paikoiksi hyväksyttiin Hämeenlinnassa joko Hämeenlinnan keskusta-alueella sijaitsevat kiinteistöt, Hämeenlinnan kaupungin kanssa solmitun aiesopimuksen mukaisesti tai hyvinvointialueen omistuksessa oleva Ahvenistonmäen kiinteistö ja tarvittavissa vuokrakohteissa kantakaupungin alueella. Riihimäen palvelukeskus sijaitsee Riihimäen sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungin alueella. Forssan palvelukeskus toimii Forssan sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungin alueella. 

Aluevaltuutettu Tiina Metsäranta (vkk.) esitti palveluverkkosuunnitelman palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Metsäranta peräsi vaihtoehtoja terveysasemien lakkauttamisille ja tiiviimpää yhteistyötä kuntien, kolmannen sektorin ja muiden hyvinvointialueiden kanssa. Muutosesitystä kannattanut valtuutettu Petri Laine (ps.) peräsi suunnitelmien vaikutuksista tarkempia laskelmia. Metsärannan esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä äänin 51–8. 

Aluevaltuuston tiistainen kokous venyi pitkäksi. Palveluverkkomuutokset olivat kolmelta alkaneen kokouksen ensimmäinen asia, mutta päätös palvelupisteiden sijainnista saatiin vasta iltayhdeksän aikaan. Kokonaisuudessaan palveluverkkomuutokset saatiin käsiteltyä kello 23 mennessä. 

Aluevaltuuston kokousta seurasi verkon kautta parhaimmillaan yli 400 henkilöä. Voit katsoa kokouksen tallenteen täältä. Aluevaltuusto käsitteli kokouksessa palveluverkkomuutosten lisäksi myös toista talouden tasapainottamisohjelmaa, muutostalousarviota ja Forssan sairaalan kiinteistökauppaa. Edellä mainitut päätökset sekä kokouksessa tehdyt henkilövalinnat on kerrottu tämän tiedotteen lopussa. Kokouksen esityslista löytyy täältä. 

Hauho lisättiin palvelupisteeksi äänestyksellä 

Palvelupisteiden sijainneista Kanta-Hämeen kunnissa aluevaltuusto keskusteli perusteellisesti ja päätös syntyi vasta useamman äänestyksen jälkeen. Aluehallituksen esityksessä palvelupisteitä oli kahdeksan: Jokioisissa, Kalvolassa, Lammilla, Lopella, Oitissa, Parolassa, Tervakoskella ja Turengissa. Useat valtuutetut eri valtuustoryhmistä tekivät muutosesityksiä palvelupisteiden sijaintiin. Palvelupisteitä esitettiin sijoitettavaksi myös Hauholle, Humppilaan, Renkoon, Tammelaan, Tuulokseen ja Ypäjälle.  

Aluevaltuusto äänesti Lammin palvelupisteestä ja sen vaihtoehdoista sekä aluehallituksen pohjaesitykseen lisättävistä palvelupisteistä. Helena Lehkonen (kok.) esitti Lammin palvelupisteen tilalle Ydin-Hämeen palvelupistettä, joka olisi Hauhon, Tuuloksen ja Lammin yhteinen. Esitys Ydin-Hämeestä hävisi äänestyksessä äänin 38–19. 

Johanna Häggman (kesk.) esitti Tammelan lisäämistä palvelupisteiden listalle. Esitys kaatui äänestyksessä äänin 31–28. Häggman esitti listalle lisättäväksi Hauhoa, joka hyväksyttiin palvelupisteeksi äänin 26-33.  

Häggmanin esitys Humppilasta kaatui äänestyksessä äänin 36–23. Myöskään Tiina Metsärannan (vkk.) esitys Ypäjän lisäämisestä palvelupisteeksi ei saanut riittävää kannatusta, vaan hävisi äänestyksessä 37–21. Prabhakaran Ranjithkumar (sd.) ja Tea Jaakkola (ps.) esittivät palvelupistettä Renkoon, mutta esitys kaatui äänestyksessä 36–23.  

Aluevaltuuston päätöksellä Oma Häme perustaa yhdeksän palvelupistettä, jotka sijaitsevat  

• Jokioisissa 
• Hauholla (Hämeenlinna) 
• Kalvolassa (Hämeenlinna) 
• Lammilla (Hämeenlinna)  
• Lopella 
• Oitissa (Hausjärvi) 
• Parolassa (Hattula) 
• Tervakoskella (Janakkala) 
• Turengissa (Janakkala) 

Myös lähipalvelukonsepti keskustelutti aluevaltuustoa. Kyse on vuoden 2026 alusta käyttöön otettavasta palvelusta, joka on suunniteltu sille väestönosalle, jonka palveluiden saanti, hoidon jatkuvuus tai hoitoon hakeutuminen voi merkittävästi vaarantua etäisyyksien tai julkisen liikenteen puutteiden tai muun vastaavan seikan vuoksi.  

Johanna Häggman (kesk.) esitti, että palvelukonsepti otettaisiin käyttöön erityisesti niillä alueilla, joilta terveysasema lakkaa. Häggmanin esitys kaatui äänestyksessä täpärästi 30–29. Häggman esitti myös, että lähipalvelukonseptin käyttäminen mahdollistettaisiin myös muille kuin määritellylle kohderyhmälle, jos resurssit sen sallivat. Myös tämä esitys kaatui äänestyksessä 33–26. Hannele Saari (kd.) esitti, että aluevaltuusto määrittelisi lähipalvelukonseptin tarkemman sisällön ennen sen käyttöönottoa. Muutosesitys kaatui tiukassa äänestyksessä 30–29. Muut palveluverkkomuutoksia koskevat yksityiskohdat aluevaltuusto hyväksyi pienin tekstimuutoksin. 

Talousasiat hyväksyttiin pienin muutoksin

Palveluverkkomuutosten lisäksi aluevaltuusto käsitteli tiistain kokouksessaan toista talouden tasapainottamisohjelmaa sekä muutostalousarviota, joita tarvitaan hyvinvointialueen vaikean taloustilanteen vuoksi. Toukokuussa 2023 hyväksytyllä ensimmäisellä tasapainottamisohjelmalla tavoiteltiin vuoden 2025 loppuun mennessä 32 miljoonan euron säästöjä palvelurakenteiden ja toiminnan muutoksilla. Joulukuussa 2023 aluevaltuusto hyväksyi talousarviokäsittelyn yhteydessä uusia tasapainottamistoimia, joilla tavoitellaan noin 125 miljoonan säästöjä. Tämä koostuu käyttötalouden sopeuttamisesta, palveluverkkosuunnitelmasta sekä toisesta tasapainottamisohjelmasta, jolla halutaan hillitä kustannusten nousua vähentämällä henkilöstön sairauspoissaoloja ja ylitöitä. 

Säästöjä haetaan toisessa tasapainottamisohjelmassa myös kehittämällä hankintojen johtamista sekä lisäämällä työntekijöiden välitöntä asiakastyötä ja työpanoksen joustavaa käyttöä. Näillä tasapainottamistoimilla tavoitellaan yhteensä 57 miljoonan euron säästöjä vuoden 2026 loppuun mennessä. Aluevaltuusto hyväksyi toisen tasapainottamisohjelman Minna Belikin (vas.) esittämällä lisäyksellä. Sen mukaan henkilöstön työpanoksen joustavan käytön tulee perustua ensisijaisesti työntekijän vapaaehtoisuuteen. Belikin esittämä lisäys hyväksyttiin äänin 29–30.

Aapo Reima (vas.) teki muutosesityksiä tämän vuoden muutostalousarvioon. Reiman mukaan Oma Hämeellä on velvollisuus hakea valtiolta lisärahoitusta, jos on riski, etteivät rahat riitä asukkaiden perustuslaillisiin oikeuksiin perustuvien palveluiden järjestämiseen. Reima esitti, että hyvinvointialue selvittää, millaisia puutteita palveluissa on perusoikeuksien osalta ja tarvittaessa hakee lisärahoitusta viimeistään syksyllä. Reiman esitys hävisi äänestyksessä äänin 34–25. Juhani Lehto (vas.) jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä. Lisäksi Reima esitti 200 000 euron lisämäärärahaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tämä esitys hävisi äänestyksessä 33–25.

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi Forssan sairaalan kiinteistökaupan. Oma Häme ostaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymältä kiinteistöjä reilulla kahdeksalla miljoonalla eurolla. Kauppa koskee Forssan sairaalaa, Korkeavahan terveysasemaa sekä kolmea pienempää kiinteistöä. Kaupan toteutuminen edellyttää, että valtiovarainministeriö myöntää siihen valtuuden. Forssan sairaalaan on tarkoitus perustaa yksi Oma Hämeen kolmesta sote-palvelukeskuksesta.

Aluevaltuusto asetti tilapäisen valiokunnan

Aluevaltuusto päätti asettaa tilapäisen valiokunnan, jonka tehtävänä on huolehtia, että aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan paikkajako vastaa vaali- ja neuvottelutulosta. Valiokunnan tarve johtuu aluehallituksen varajäsenen, Petri Hakamäen, eroamisesta Keskustan valtuustoryhmästä. Hakamäki ilmoitti aluevaltuuston kokouksessa 19. joulukuuta eroavansa Keskustan valtuustoryhmästä ja perustavansa oman valtuustoryhmän. Hakamäki ei kuitenkaan ole eronnut aluehallituksen varajäsenen tehtävästä, eikä Keskustan aluevaltuustoryhmä halua Hakamäen toimivan puolueen mandaatilla hyvinvointialueen luottamustehtävissä. 

Aluevaltuusto valitsi tilapäiseen valiokuntaan seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Varsinaisia jäseniä ovat Piia Olkinuora (sd.), Juha Isosuo (kok.), Heini Ristavaara (kesk.), Mika Lartama (ps.), Juhani Lehto (vas.), Anne Lindgren (vihr.) ja Elise Oikari (kd.). Tilapäisen valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Piia Olkinuora ja varapuheenjohtajaksi Juha Isosuo.

Aluevaltuusto teki tiistain kokouksessaan myös muita henkilövalintoja. Teppo Turjan (ps.) tilalle aluevaltuustoon nousee Tea Jaakkola. Turjan tilalle integraatiovaliokuntaan valittiin Mika Lartama ja hänen tilalleen varajäseneksi Jukka Lintukangas. 

Muut asiat aluevaltuusto hyväksyi esityslistan mukaisesti. Aluevaltuuston seuraava kokous on 14. toukokuuta.
 

UUTINEN / 09.04.2024

Kohti yläkoulua -messut tulevat taas!

Kaikki hämeenlinnalaiset ja hattulalaiset kuudesluokkalaiset opettajineen kutsutaan Kohti yläkoulua -messuille. Ne järjestetään perjantaina 19.4. Loimua Areenalla Hämeenlinnassa. Järjestäjinä ovat Oma Hämeen opiskeluhuolto sekä Hämeenlinnan ja Hattulan kunnat. 

Tavoitteena on tarjota tukea yläkoulun siirtymävaiheeseen. Kuudesluokkalaiset saavat tutustua messuilla yläkouluihin, ikävaiheeseen liittyviin teemoihin ja tukipalveluihin. 

– Alakoulusta yläkouluun siirtyminen on nivelvaihe, johon voi liittyä jännitystä ja jopa pelkoja. Avun pyytäminen on helpompaa, kun kasvot ovat valmiiksi tuttuja. Yläkouluissa on paljon aikuisia, jotka voivat auttaa erilaisissa asioissa, muistuttaa kuraattori Laura Eerola Oma Hämeen oppilashuollosta.  

Messujen näytteilleasettajissa on laaja kirjo hyvinvointialueen ja kuntien palveluita sekä yhdistyksiä ja urheiluseuroja. Messuilla kuullaan myös Janakkalasta kotoisin olevan artistin Aatuloven ja poliisin edustajan puheenvuorot. 

Tapahtuma järjestetään nyt toista kertaa. Viime vuonna järjestäjät saivat hyvää palautetta, ja sen vuoksi messuista haluttiin toistuva tapahtuma. 

– Tavoitteena on tehdä kuudesluokkalaisille oma kiva päivä, jossa on myös juhlan tuntua alakoulun päättyessä ja uuden vaiheen alkaessa, Eerola hymyilee. 

Hämeenlinnassa ja Hattulassa on tänä vuonna yhteensä vajaat 900 kuudesluokkalaista. 

UUTINEN / 09.04.2024

Suukko, liikkuva hammashoitoyksikkö tuo palvelut lähemmäs asiakkaita

Suukko, liikkuva hammashoitoyksikkö, on uusi innovaatio suunhoidon alalla, joka pyrkii tuomaan hammashoidon palvelut lähemmäksi asiakkaita. Tämä siirrettävä suunhoidon palvelupiste mahdollistaa hammashoidon toteuttamisen missä tahansa, aivan kuten perinteisessä hammashoitoyksikössäkin. Suukossa toteutetaan kiireetöntä vastaanottotoimintaa. Se tarjoaa laajan valikoiman perushoitoja, kuten suun tutkimuksia, röntgenkuvauksia, paikkauksia, juurihoitoja ja hampaan poistoja, sekä hammaskiven puhdistuksia.

Suukko sai alkunsa tarpeesta kehittää lähipalveluita ja tuoda hammashoidon palvelut lähemmäksi väestöä. - Erityisesti koululaisten hammashoito on koettu sellaiseksi palveluksi, mitä halutaan tarjota mahdollisimman lähellä kouluja. Näin lasten saapuminen palveluun on mahdollisimman helppoa ja poisjäännit palveluista jäisivät mahdollisimman vähäisiksi, kertoo suunhoidon tulosaluejohtaja Laura Nikkarila.

Pilotin tavoitteena on kerätä palautetta sekä asiakkailta että henkilöstöltä ja testata uutta toimintamallia. Pilotin aikana kokeillaan erilaisia kohderyhmiä; ensisijaisena ovat koululaiset, mutta pohdinnassa ovat erilaiset palveluasumisen yksiköt sekä ideointia on tehty myös vaikkapa kauppakeskuksen pihaan tuotavasta palvelusta. - Kun pilotti on nyt alkuvaiheessa, niin emme halua lähteä rajaamaan sitä turhan tiukasti, vaan pikemminkin kehittelemään uutta, kertoo Nikkarila. Siispä, vaikka Suukko olisikin jonkin koulun pihassa, samalla alueella asuvalle aikuiselle voidaan sinne ihan hyvin myös tarjota vastaanottoaikaa. Ajanvaraus tapahtuu suun terveydenhuollon tavanomaisten ajanvarausnumeroiden kautta.

Pilotti on juuri käynnistynyt Forssan seudulla ja jatkuu vuoden loppuun saakka. Mukana pilotissa on koko Oma Hämeen suun terveydenhuolto, ja Suukko tullaan sijoittamaan eri puolille aluetta. Tulevaisuudessa pilottijakson avulla suunnitellaan ja päätetään alueen palveluverkosta ja pyritään tarjoamaan laadukkaita ja turvallisia palveluita koko hyvinvointialueella.

Suukko liikkuu, asiakkaan matkustaminen vähenee

Suukko tuo hammashoidon lähemmäs ihmisten arkea, mikä helpottaa palveluihin pääsyä ja vähentää hoitoon hakeutumisen kynnystä. Erityisesti koululaisille tämä tarkoittaa helppoa pääsyä hoitoon ilman suuria matkustamisen vaivoja. Lisäksi Suukon tarjoama jatkohoitomahdollisuus samassa paikassa lisää palveluiden saavutettavuutta ja tehokkuutta.

Pilottijakson avulla tavoitteena on kehittää ja suunnitella tulevaisuuden hammashoidon palveluita. Suukon avulla pyritään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin laadukkaasti ja kattavasti, jopa laajentaen palveluita koko hyvinvointialueelle. Tavoitteena on tarjota suunhoidon palveluita asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, tehokkaasti ja turvallisesti, jatkuvasti kehittyvän hammashoidon kentällä.
 

UUTINEN / 08.04.2024

Aikuissosiaalityön ja taloudellisen tuen yksikkö kiinni keskiviikkona

Aikuissosiaalityön ja taloudellisen tuen yksikön henkilöstö on kehittämispäivässä 10.4.2024. Kaikki neuvontapuhelimet ja muut yhteydenottokanavat ovat tuolloin kiinni. Torstaina 11.4. palvelut toimivat jälleen normaalisti.

UUTINEN / 08.04.2024

Aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen hyvinvointikertomusta

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen hyvinvointikertomusta ja esittää sitä aluevaltuustolle hyväksyttäväksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakisääteinen tehtävä, johon kuuluu alueen asukkaiden hyvinvoinnin seuraaminen väestöryhmittäin. Tehtävään kuuluu myös asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden ja toimenpiteiden seuraaminen. Hyvinvointialueella on myös velvoite asettaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määritellä toimenpiteet, joilla niihin tähdätään.

Hyvinvointialueen kuuluu laatia kerran neljässä vuodessa aluevaltuustolle hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, jotka tehdään yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Niiden laadintaan on myös alueen asukkailla ja asiakkailla oikeus osallistua ja vaikuttaa. Edellinen hyvinvointisuunnitelma on laadittu hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa. Seuraava suunnitelma laaditaan nyt hyväksyttäväksi esitetyn hyvinvointikertomuksen pohjalta. Suunnitelma tulee sisältämään alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet, tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi suunnitellut toimenpiteet tulevalle nelivuotiskaudelle.

Aluehallitus käsitteli maanantaina myös Ahveniston sairaala -hankkeen tilanneraporttia. Assin rakennustyöt ovat edenneet hyvin ja aikataulussa. Ravintolarakennuksen ja pysäköintilaitoksen eli Assin M- ja P-osien rakentaminen alkoi loppuvuodesta 2023. Hankkeen kustannusarviota seurataan tarkasti. Joulukuussa aluevaltuusto korotti hankkeen riskivarausta viidellä miljoonalla eurolla. Korjaavia toimenpiteitä kustannusnousun hillitsemiseksi tehdään edelleen. 

Lisäksi maanantain kokouksessaan aluehallitus merkitsi tiedoksi hyvinvointialueen talouden toteuman tämä vuoden kahdelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 15. huhtikuuta. Aluevaltuusto puolestaan kokoontuu tiistaina päättämään muun muassa palveluverkkomuutoksista. 
 

UUTINEN / 08.04.2024

Kanta-Häme on mukana laajassa selvityksessä nuorten masennuksesta ja sen hoidosta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on aloittanut laajan, valtakunnallisen tutkimuksen nuorten masennuksesta.

THL selvittää, kuinka moni nuori on masentunut ja kuinka moni masentuneista toivoo ja saa apua. Tavoitteena on parantaa nuorten masennuksen hoidon saatavuutta, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta Suomessa. Aineistoa kerätään eri puolilla maata ja tutkimuksessa on mukana yläkouluja myös Kanta-Hämeestä.

– Puhutaan paljon siitä, etteivät nuoret saa riittävästi apua. Nyt saamme hyvän kuvan, mikä tilanne on todellisuudessa, esimerkiksi millainen viive on hoidon tarpeesta sen aloittamiseen, kertoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.  
 
Nuorten masennuksen ehkäisyn ja hoidon tarve on lisääntynyt voimakkaasti vuosien ajan. Vastauksena tarpeeseen Suomessa on pyritty löytämään keinoja parantaa masennuksen hoitoa oppilashuollossa. Tutkimusaineiston avulla voidaan ensimmäistä kertaa arvioida laajasti sitä, mitä nuorille tarjottu hoito pitää sisällään, onko siitä hyötyä tai haittaa, ja mitä hoito tai hoitamattomuus maksaa. 

Tutkimuskyselyillä on tarkoitus tavoittaa jopa 9 000 yläkouluikäistä eri puolilta Suomea. Nuorten mahdollisia masennusoireita ja heidän hakemaansa ja saamaansa apua seurataan kyselyillä 6–12 kuukauden ajan.

Kanta-Hämeestä mukana on yläkouluja Forssasta, Hattulasta ja Hämeenlinnasta. Tietoja täydennetään kyselyillä nuorten huoltajille, nuoria auttaneille työntekijöille esimerkiksi opiskeluhuollossa, sekä rekisteritiedoilla. Tutkimukseen osallistuminen on nuorille vapaaehtoista. 

Vuorovaikutusohjanta antaa mielenterveyden tukea koulun arjessa 
 

Nuorten masennukseen annettavaa apua on parannettu viime vuosina ottamalla käyttöön uusi masennuksen ehkäisyn ja hoidon menetelmä, vuorovaikutusohjanta (IPC-N). Kyseessä on 3–6 kerran terapeuttinen menetelmä, jossa käsitellään ihmissuhteita ja elämäntapahtumia keskustelun ja harjoitusten avulla. 

Kanta-Hämeessä IPC-N -menetelmä on vakiintunut käyttöön melko laajasti nuorten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla, kuten koulukuraattoreilla, koulupsykologeilla ja kouluterveydenhoitajilla. Psykologi Aija Myllyniemi on yksi menetelmää käyttävistä oppilashuollon ammattilaisesta Oma Hämeessä.

– Itselleni menetelmä on ollut tarpeellinen työkalu. Vuosikaudet tuskailin sitä, miten auttaa ja tukea nuoria mielenterveysasioissa, kun ei ole terapiakoulutusta. IPC-N on hyvä, koska se on puolistrukturoitu, valmis paketti, jota on helppo käyttää ja saada tuloksia, kertoo Myllyniemi. 

Nuorten kanssa työskentelevä ammattilainen voi oppia menetelmän pohjakoulutuksesta riippumatta. Nuorelle IPC-N-menetelmä taas on läpinäkyvä ja motivoiva, kun hän voi itse osallistua hoidon tavoitteiden määrittelyyn. Silloin nuori ottaa paremmin myös itse vastuuta prosessista ja paranemisestaan.

– IPC-N:n avulla voidaan ottaa perhe mukaan nuoren hoitoon ja aktivoida nuorta hyödyntämään omaa tukiverkostoaan. Menetelmään kuuluu välitehtäviä, jotka kannustavat tekemään asioita arjessa hyvinvointia lisäävästi. Menetelmän tehokkuus ja tuloksellisuus perustuu kokemukseni mukaan pitkälti juuri siihen, että nuori saadaan aktivoitua harjoittelemaan ohjaustapaamisilla sovittuja asioita myös tapaamisten välillä. Näin taidot siirtyvät nuoren arkeen, muistuttaa Myllyniemi. 

Helposti lisää matalan kynnyksen apua

THL:n tutkimuksessa selvitetään, mikä on IPC-N -vuorovaikutusohjannasta saatava hyöty nuorelle verrattuna tavallisiin keskustelukäynteihin. Tutkimukseen on valikoitu mukaan yläkouluja, joissa IPC-N on käytössä. 10 vuotta nuorten parissa työskennellyt Myllyniemi tekee parhaillaan väitöskirjaa Helsingin yliopistoon. Väitöskirjan aihe liittyy myös IPC-N -menetelmään.

– Itse olen nähnyt oppilashuollossa, kuinka psykologille ohjaudutaan vasta, kun oireet ovat jo melko vakavia. Silloin matalan kynnyksen ohjanta ei tunnu enää riittävästi auttavan. Haaste onkin löytää ne nuoret, jotka hyötyvät IPC-N:stä. Nuorten psyykkinen pahoinvointi on lisääntynyt, eikä tämäkään menetelmä ole yksinään avain nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseen. Koen sen kuitenkin olevan helposti käyttöönotettava keino lisätä matalan kynnyksen apua, pohtii Myllyniemi.

Nuorilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa tuleviin mielenterveyspalveluihin osallistumalla tutkimukseen. Tutkimuksen tiedonkeruu on jo alkanut valtakunnallisesti ja Kanta-Hämeessä. Tiedonkeruuta tehdään Hattulassa, Parolan yhteiskoulussa, Hämeenlinnassa Kaurialan koulussa ja yhteiskoulussa sekä Forssassa Keskuskoulussa, joissa yläkoululaiset vastaavat oppitunneilla ensimmäiseen kyselyyn. 

Alustavia tietoja saadaan ensi vuonna, mutta lopulliset tulokset valmistuvat vuoden 2035 loppuun mennessä. Oma Häme hyötyy tutkimuksesta saamalla tietoa siitä, millaisia tarpeita kantahämäläisillä nuorilla on mielenterveyspalveluille ja mikä vaikuttavuus nykyisillä palveluilla on. Näin hyvinvointialue voi tarvittaessa muokata palveluja tai kohdistaa niitä toisella tavalla. 
 
Tutkimuksen toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto. Tutkimus on osa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IMAGINE-konsortiota.

Tutkimuksesta lisää THL:n sivuilta
 

UUTINEN / 05.04.2024

Aluevaltuusto kokoontuu päättämään palveluverkkomuutoksista

Aluevaltuusto kokoontuu päättämään palveluverkkomuutoksista Hämeenlinnaan 9. huhtikuuta. Ahveniston luentosalissa pidettävää kokousta voi seurata suorana klo 15 alkaen.

Aluevaltuusto päättää nyt pitkään valmistelluista muutoksista, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteisiin, palvelumuotoihin ja toimipisteisiin. Aluevaltuuston piti päättää muutoksista alun perin jo 26. maaliskuuta. Kokousta siirrettiin kuntien kanssa käytyjen vuokraneuvottelujen vuoksi. 

Nyt päätöksenteossa oleva palveluverkkosuunnitelma perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin. Palveluverkkosuunnitelma ja siihen liittyvät muutosesitykset on valmisteltu hyvinvointialueen toimiala- ja tulosaluejohdon yhteistyönä. Aluehallitus ja aluevaltuusto ovat käyneet keskustelua suunnitelman sisällöstä ja muutosten vaikutuksista seminaareissaan ja infoissaan alkuvuoden aikana. 

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta

Palveluverkkosuunnitelman lisäksi aluevaltuusto päättää muun muassa toisesta talouden tasapainoittamisohjelmasta ja muutostalousarviosta. Lisäksi kokouksessa käsitellään Forssan sairaalan kiinteistökauppaa sekä tehdään henkilövalintoja.

Aluevaltuuston 9.4.2024 kokouksen esityslista

ARTIKKELI / 05.04.2024

Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä

Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat tutustuivat taannoin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöhön. Yhteinen päivämme Hämeenlinnassa alkoi aamukahvien jälkeen nuotiopiirillä. Nuotiopiirissä sosiaalityöntekijämme kertoivat nykyisestä työstään ja siitä, keitä heillä on asiakkaina, sekä omista urapoluistaan. Sosiaalityöntekijäksi voi tulla hyvin erilaisten polkujen kautta ja se on rikkautta! 

Pienen tauon jälkeen jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa opiskelijat saivat kysyä itselleen tärkeitä kysymyksiä ja kuulla lisää meidän ammattilaisten työstä. Kävimme keskustelua myös palvelujen järjestämisestä ja organisaatiosta. Aamupäivä oli täynnä vilkasta puheen sorinaa ja moni tuleva sosiaalityön ammattilainen sai kuulla arvokasta tietoa sosiaalityön arjesta. Myös meille jo työssä oleville sosiaalityöntekijöille opiskelijoiden kohtaaminen antoi paljon uusia ajatuksia ja uutta virtaa. 

Yhteisen lounaan jälkeen opiskelijat suuntasivat omien toiveidensa mukaan tutustumaan vammaissosiaalityöhön ja Virvelinrantaan, Päivätuvalle, Ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan, ikäihmisten työhön ja väkivaltatyöhön. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua meidän toimitiloihimme. 

Sysäyksen tutustumispäivälle antoi aiempi vierailumme Tampereen yliopistossa. Kävimme siellä esittelemässä sosiaalityön opiskelijoille hyvinvointialueen sosiaalityötä ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toivomme, että yhteys yliopiston ja opiskelijoiden kanssa säilyy ja jatkuu. 

Taija Ylätalo, tulosaluejohtaja, lastensuojelu 

Rita Juvonen, asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus

UUTINEN / 05.04.2024

Oma Häme edistää yhteistyöllä kantahämäläisten ravitsemusterveyttä

Oma Häme järjesti ravitsemuskoulutuspäivän keväällä 2023 julkaistusta uudistetusta ravitsemushoitosuosituksesta. Koulutus järjestettiin yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kanssa ja koulutukseen osallistui yhteensä noin 150 alueen ammattilaista. Koulutus tavoitti Oma Hämeen henkilöstön lisäksi osaajia kunnista ja yksityisiltä palveluntuottajilta sekä opiskelijoita alueen oppilaitoksista. 

Ravitsemushoitosuosituksen tavoitteena on tehostaa ravitsemushoitoa ja -ohjausta osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa sekä edistää kansalaisten ravitsemusterveyttä. Koulutuspäivässä kuultiin STM:n ja VRN:n ammattilaisten lisäksi kattavasti Oma Hämeen henkilöstöä. 

Koulutuspäivän keskeisenä antina nousi esiin ravitsemushoidon vaatima moniammatillisuus. Ravitsemushoito kuuluu osaltaan meille kaikille. Uusi ravitsemushoitosuositus kokoaakin hyvin eri ammattilaisten roolit ravitsemushoidossa. Toisena keskeisenä aiheena puhutti vajaaravitsemus. Vajaaravitsemus on yksi keskeisistä terveydenhuollon kustannuksia lisäävistä tekijöistä.

Koulutuspäivässä paneuduttiinkin vajaaravitsemuksen seulonnan, ehkäisyn ja hoidon keinoihin ja käytännön kokemuksiin. Vajaaravitsemuksen seulonta on tutkitusti kustannusvaikuttavaa ja voi vähentää henkilökunnan työtaakkaa. Vajaaravitsemushaasteeseen on Oma Hämeessä pyritty vastaamaan muun muassa luomalla hoitohenkilökunnalle työhön yhtenäisiä käytäntöjä ja materiaalia ja kehittämällä hyvinvointialueen ateriapalvelua vastaamaan yhä paremmin asiakasryhmien tarpeisiin. 

Päivän aikana kuultiin Oma Hämeen asukkaille suunnatuista elintapoja tukevista palveluista, kuten elintapaohjauksen etäryhmästä ja liikuntaneuvonnan palveluista, jotka toimivat oleellisena osana väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Opimme myös ravitsemusterveyden edistämisestä hyvinvointialueilla ja Oma Hämeessä. Väestön ravitsemusterveyden edistämisestä kattavasti lisätietoa löytyy Ruokaviraston Ravitsemuksella hyvinvointia -sivuilta.

Ammattilaisten ravitsemus- ja elintapaosaamista pyritään tukemaan jatkossakin koulutuksin. Toukokuussa 2024 alkava elintapaohjauksen koulutuskokonaisuus tarjoaa alueen ammattilaisille mahdollisuuden oppia keskeisistä elintavoista ja elintapojen puheeksi otosta sekä muutoksen edistämisestä. Syksyllä järjestetään lisäksi koulutusta alueen ravitsemusyhdyshenkilöille ajankohtaisiin aiheisiin liittyen.

Yhdessä ja innolla tekemällä edistämme jatkossakin kantahämäläisten ravitsemusterveyttä! 

Elintapaohjauksen etäryhmään ja muihin etäryhmiin pääset tutustumaan Oma Hämeen www-sivuilta.  Uudistettuun ravitsemushoitosuositukseen pääset tutustumaan tästä linkistä. 

UUTINEN / 04.04.2024

Lakun ja Eepoksen toiminta yhdistyi Riihikotiin Riihimäellä

Ikäihmisten palveluiden lyhytaikaisen palveluasumisen yksiköt, Laku ja Eepos ovat yhdistyneet Riihimäellä. Yksiköiden toiminta yhdistyi 2. huhtikuuta siten, että Eepoksen lyhytaikaisen palveluasumisen toiminta siirtyi Lakun tiloihin Riihikodissa. Muutoksella halutaan parantaa ja kehittää lyhytaikaishoitoa Riihimäellä.

Lyhytaikaisen palveluasumisen toiminta ja palvelut jatkuvat Riihikodilla normaalisti. Asiakkaat ohjautuvat Lakuun ikäihmisten asiakasohjauksen kautta.

UUTINEN / 03.04.2024

Oma Häme tarjoaa kriisi- ja keskusteluapua Vantaan tapahtumista järkyttyneille

Vantaalla tiistaina tapahtunut kouluampuminen koskettaa syvästi suomalaisia. Oma Häme esittää lämpimän osanottonsa kuolleen koululaisen omaisille ja läheisille ja toivoo voimia loukkaantuneille ja heidän perheilleen.  

Ampumavälikohtaus voi herättää huolta ja pelkoa lapsissa ja nuorissa sekä heidän huoltajissaan asuinpaikasta riippumatta. Huolen tai pelon kanssa ei kannata jäädä yksin. Oma Hämeen sote-ammattilaiset ovat tarvittaessa tukena, niin koulujen arjessa kuin muissa palveluissa. Tälle sivulle olemme koonneet tietoa, mistä saa keskusteluapua ja miten kannattaa toimia, jos lapsen tai nuoren käytös herättää huolta. 

Keskusteluapua lapselle, nuorelle tai aikuiselle 

Vantaan tapahtumat voivat herättää huolta siitä, onko oma koulu turvallinen tai voisiko sama tapahtua omassa koulussa. Siksi on tärkeää, että vanhemmat ja koulun aikuiset vahvistavat turvallisuuden ja huolenpidon ilmapiiriä. Lasten ja nuorten huolia on kuunneltava ja heidän kysymyksiinsä on vastattava. Koulut huolehtivat keskustelumahdollisuuksien tarjoamisesta, mitä Oma Hämeen oppilashuolto tukee osaltaan. 

Lapset ja nuoret tavoittavat koulunsa terveydenhoitajan pääsääntöisesti omalta koululta tai Wilman kautta. Koulukuraattoriin ja koulupsykologiin voi niin ikään ottaa yhteyttä Wilmassa.  

Kouluterveydenhuollon yhteystiedot

Opiskeluhuollon kuraattoreiden yhteystiedot 

Opiskeluhuollon koulupsykologien yhteystiedot 

Oma Hämeen oppilashuollon ammattilaiset tarjoavat keskustelutukea koulun oppilaille nyt korostetusti ja matalalla kynnyksellä.  

– Olemme suositelleet oppilashuollon työntekijöiden jalkautumista myös välitunneille, koska aikuisten läsnäolo lisää turvallisuuden tunnetta. Jokaisella koululla varmasti myös pohditaan erilaisia tapoja tukea ja käsitellä asiaa. Toivomme, että oppilashuolto on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa asian käsittelyä maakunnan kouluilla, sanoo opiskeluhuollon ja nuorten palvelujen päällikkö Sari Tuomivaara Oma Hämeestä. 

Kriisiapua 

Jos Vantaan kouluampumisen uhrien läheisiä asuu Kanta-Hämeessä, vastaa kriisiavusta Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys. Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa numeroon 03 629 6560 ympäri vuorokauden. 

Vaikka et olisi lähiomainen, mutta tunnistat itsessäsi tai läheisessäsi voimakkaan tunnereaktion, voit lukea vinkkejä sen käsittelemiseen Suomen Punaisen Ristin sivulta.

Tarvittaessa voit ottaa myös yhteyttä Hämeenlinnan kriisipisteeseen. Kriisipiste palvelee koko maakuntaa. Tapaamisia voi sopia myös etänä, jos ei ole mahdollista käydä Hämeenlinnassa. 

Apua tarjoaa myös Mieli ry valtakunnallisissa kriisipuhelimissa  sekä chat-palveluissa.

Ohjeita keskustelun tueksi huoltajille: 

Lapsille ja nuorille omien huoltajien läsnäolo, kuuntelu ja keskustelu ovat ensiarvoisen tärkeitä tällaisessa tilanteessa. Huoli ja pelko voivat tulla myös myöhemmin, ensimmäisten uutisten jo unohduttua. Aikuisten on tärkeä olla saatavilla, vaikka asian käsittely voi tuntua aikuisestakin raskaalta ja vaikealta. Alle on koottuna vinkkejä, miten vaikeaa asiaa voi käsitellä oman jälkikasvun kanssa. 

Väkivaltauutisista puhuminen lapsen kanssa - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi) 

SPR:n vinkit lapsen ja nuoren auttamiseen kriisitilanteessa

Tukea perheen huoliin ja kriiseihin - MLL
 
Huoli lapsesta tai nuoresta 

Joskus mediassa esillä ollut väkivaltatapaus voi nostaa esiin huolen omasta lapsesta tai nuoresta tai omaan tuttavapiiriin kuuluvasta henkilöstä. Huoli voi hyvin olla aiheellinen, eikä sen kanssa kannata epäröidä.  

Oma Hämeen lapsiperheiden ja nuorten neuvontaan voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Palveluohjauksen tehtävänä on kartoittaa lyhyesti yhdessä perheesi ja verkostosi kanssa, millaisesta tuesta perheesi voisi hyötyä ja ohjata perheesi parhaiten auttaviin tukipalveluihin, kuten lapsiperheiden kotipalveluun, varhaisen tuen perhetyöhön, perheneuvolaan, lapsiperheiden sosiaalityöhön tai lastensuojeluun. 

Jos olet huolissasi lapsesta tai nuoresta, voit jättää huoli-ilmoituksen sähköisellä lomakkeella.  

Jos lapsen tai nuoren tilanne vaatii välitöntä puuttumista, niin sähköinen lomake on liian hidas. Soita tällöin suoraan sosiaali- ja kriisipäivystykseen, numero on 03 629 6560 vuorokauden ympäri. 

UUTINEN / 03.04.2024

Oma Hämeen verkkoyhteyksissä havaittu häiriö ohi

Tiedotetta päivitetty 3.4. klo 14.04

Häiriö ohi – chat-palvelut toimivat taas normaalisti

Oma Hämeen verkkoyhteyksissä havaittiin tänään 3.4. häiriöitä, jotka vaikuttivat merkittävästi esimerkiksi chat-palveluiden toimintaan. Palveluissa oli hitautta ja vastauksissa viivettä. 

Pahoittelemme häiriöistä aiheutunutta haittaa!

UUTINEN / 02.04.2024

Asukkaat kutsutaan mukaan ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeessä toteutetaan 1.–30.4. kaikille yli 13-vuotiaille suunnattu päihdetilannekysely. Kyselyllä selvitetään kantahämäläisten näkemyksiä päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja rahapelien käytöstä sekä mielipiteitä päihdehaittojen vähentämisen keinoista.

Kyselyyn vastaamalla voi ilmaista näkemyksensä esimerkiksi siitä, miten kokee päihteiden käytön näkyvän omalla asuinalueellaan, millaisia ilmiöitä on viime aikoina havainnut tai onko ollut huolissaan omasta tai läheisen päihteiden käytöstä. 

Päihdetilannekyselyyn vastataan täyttämällä joko sähköinen tai paperinen kyselylomake. Kyselyyn pääsee vastaamaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ja kuntien verkkosivuilta. Paperisten lomakkeiden täyttöpaikat löytyvät kuntien verkkosivuilta.

Tässä linkki sähköiseen kyselyyn.

– Toivomme eri-ikäisten asukkaiden osallistumista kyselyyn, sillä ehkäisevän päihdetyön tarpeet vaihtelevat ikäryhmittäin. Aikuisväestön alkoholinkäyttö on Kanta-Hämeessä huolestuttavalla tasolla ja uusilla nikotiinituotteilla taas houkutellaan erityisesti lapsia ja nuoria käyttäjiksi, taustoittaa ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Anna Kenni Oma Hämeestä.

– Kyselyllä halutaan selvittää, millaiset asiat olisivat asukkaiden mielestä kaikkein tärkeimpiä ehkäisevän päihdetyön toiminnan kohteita, ja millaisia keinoja pidetään hyvinä, hän jatkaa.

Päihdetilannekyselyn tuloksia käytetään ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen Kanta-Hämeessä tulevina vuosina. Päihdetilannekyselystä vastaavat Kanta-Hämeen kunnat ja hyvinvointialue.

UUTINEN / 02.04.2024

Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden onnistumiset lupaavat hyvää tulevaisuuden palveluille

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet kehittämään palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja henkilöstötilannetta sekä vähentämään hallinnollisen ja päällekkäisen työn määrää. Suomalaisten tyytyväisyys sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluihin on säilynyt yleisesti korkealla tasolla myös sote-uudistuksen jälkeen.

Hyvinvointialueet ovat ensimmäisen toimintavuotensa aikana osoittaneet, että ne ovat toimintakykyisiä ja toimintavarmoja. Kaikki hyvinvointialueet ovat onnistuneet siirtämään palveluiden järjestämisvastuun ja toiminnan turvallisesti vanhoista organisaatioista uuteen sekä suoriutuneet uuden demokraattisen tason päätöksentekoprosessien kehittämisestä.

– Palvelujen turvallinen siirtymä kunnista hyvinvointialueille on jo itsessään ollut valtava onnistuminen. Sen lisäksi kehittämistyö on saatu hyvään vauhtiin, sanoo Sanna Svahn, joka toimii hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtajana. 

Hyvinvointialuejohtajien H23-verkosto julkaisi 2. huhitkuuta tiedotteen hyvinvointialueiden ensimmäisen toimintavuoden onnistumisista. Lue H23 verkoston tiedote kokonaisuudessaan 

Suomalaisten tyytyväisyys sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin on säilynyt yleisesti korkealla tasolla myös sote-uudistuksen jälkeen. Asiakkaat ja potilaat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä saamansa hoidon ja palvelun laatuun. Tämä käy ilmi hyvinvointialueiden keräämästä asiakaspalautteesta.

Ensimmäisten viidentoista kuukauden aikana hyvinvointialueilla on uudistettu palveluita rivakasti. Yhteistä toimenpiteille on, että ne parantavat palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, henkilöstötilannetta ja integroitua toimintatapaa, jossa hallinnollisen ja päällekkäisen työn määrä vähenee. Hyvinvointialueet tekevät tiivistä yhteistyötä ja seuraavat kehittämistyötä muualla maassa. Jokainen alue kehittää palveluitaan omat erityispiirteet ja tarpeet huomioiden.

Oma sovellus ja Gerbiili esimerkkejä onnistumisista

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen häiriötön käynnistys toteutui pääsääntöisesti erittäin hyvin. Toimintaa on kehitetty monella tasolla vuoden aikana ja toimialojen integrointi synergiaetujen aikaansaamiseksi on edistynyt suunnitellusti.

Hyvinvointialueen strategia lanseerattiin koko henkilöstölle keväällä 2023 ja strategian jalkautus aloitettiin osallistamalla koko henkilöstö suunnittelemaan omissa yksiköissään toimenpiteitä, joilla hyvinvointialueen arvoja ja strategian painopisteitä toteutetaan arjen työssä. 

Kotisairaalan toiminnan käynnistyminen ja kotisairaalan ja ensihoidon yhteisen liikkuvan yksikön, GerBiilin, tarjoama hoito ikäihmisten kotona asumisen tueksi ovat konkreettisia toimia palveluiden kehittämisestä asiakasnäkökulmasta. Samalla ensihoidon kiireettömien tehtävien vähentäminen vuoden 2023 aikana uudella toimintamallilla ja tehtävien puhelinarvioinnilla on ollut tehokas keino parantaa palveluiden saatavuutta. Hiukan yli puolet kiireettömistä tehtävistä vuoden 2023 kesä-syyskuussa hoidettiin ensihoidossa jo ilman ambulanssia.

Oma Häme otti viime vuonna yhtenä ensimmäisistä hyvinvointialueista käyttöönsä oman sovelluksen. Oma Häme -sovellus tarjoaa asiakkaille helpon tavan hoitaa hyvinvointiin liittyviä asioita. Chat ja videovastaanotto mahdollistavat turvallisen ja nopean yhteyden sote-ammattilaiseen. Digipalvelujen avulla vapautuu vastaanottoaikoja niille, joiden vaivat vaativat tutkimista paikan päällä. Digipalveluiden lisääminen on myös yksi keino lisätä toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta.

Lisäksi viime vuonna esimerkiksi perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa otettiin käyttöön uusia toimintamalleja tai laajennettiin käytössä olevia konsepteja, kuten Arjen Kesyttämö, Talousneuvola ja yhteisasiakkuuden mallintaminen perhekeskuksen ja lastensuojelun toimintaan.

Tyytyväisyyttä löytyy asiakkaista ja henkilöstöstä

Asiakastyytyväisyys on hyvinvointialueella kehittynyt positiivisesti. Vastauspainotettu NPS-indeksi oli terveydenhuollossa 75,4 koko hyvinvointialueen mitatussa palveluissa 74,4. Syksyllä 2023 toteutetun asiakastutkimuksen mukaan 69 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä hyvinvointialueen palveluihin ja vastausten keskiarvo oli 3/5 (asteikolla 1 - 5, jossa 5 = erittäin tyytyväinen). Eniten palveluja käyttäneet olivat vastaajista tyytyväisimpiä. 

Oma Hämeellä oli vuoden 2023 lopussa henkilöstöä reilut 7 000. Henkilöstön näkökulmasta käynnistymisvuosi on ollut onnistunut: työtyytyväisyystutkimuksesta saatiin myönteisiä tuloksia ja henkilöstön veto- ja pitovoimassa näkyy myös parantumista. Keskussairaalan hyvä rekrytointitilanne vahvistaa tätä positiivista suuntausta. 

Henkilöstön ammatillisen kehittymisen ja hyvinvointialueen innovoinnin tukemiseksi perustettiin tutkijakoulu. Palveluiden saatavuuteen ja laatuun liittyvää kehitystyötä tehdään jatkuvasti monialaisesti palvelumuotoja ja -rakenteita uudistamalla. Marraskuussa 2023 julkaistun kyselyn mukaan Oma Hämeen henkilöstöstä 70 prosenttia suosittelisi ystävilleen Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta työnantajana. Luku on suurempi kuin keskimäärin Työterveyslaitoksen tekemässä Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksessa (60 %) ja se kertoo Oma Hämeen työntekijöiden sitoutumisesta työnantajaansa.

Helmikuusta lähtien hyvinvointialueen työntekijöillä on mahdollisuus saada palkallista koulutusvapaata väitöskirjan tai muun tieteellisen tutkimuksen, tieteellisen artikkelin sekä pro gradu - tai yamk-lopputyön tekemistä varten. Etuus koskee kaikkia henkilöstöryhmiä. Sosiaalityöntekijöiden palkallinen pro gradu -vapaa on ollut käytössä hyvinvointialueella jo aiemmin.

UUTINEN / 27.03.2024

Oma Hämeen sairaanhoitaja-chatin aukioloajat laajenevat arki-iltoihin 2.4. alkaen

Oma Häme laajentaa aiemmin arkisin klo 8–15 avoinna olleen sairaanhoitaja-chatin aukioloaikoja arki-iltoihin kello kahdeksaan saakka. Kysyntää laajenemiselle on, sillä palvelun suosio on kasvanut koko ajan: helmikuussa sairaanhoitaja-chatissa vieraili 1 429 kantahämäläistä.  
 
- Laajemmat aukioloajat tuovat joustavuutta ihmisten arkeen, kun terveyteen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä ilta-aikaankin, digitaalisen sote-keskuksen apulaisylilääkäri Tomi Roine kertoo.
 
Chatin laajemmat aukioloajat helpottavat myös sen aamuruuhkaa, sillä yhteyttä voi ottaa pitkin päivää: chat-keskusteluun ei tarvitse varata aikaa, vaan chatin voi aloittaa mihin aikaan vain välillä klo 8–20. Kokeneet ammattilaiset hoitavat asian sujuvasti ja tehokkaasti chat-keskustelun aikana – kellonajasta riippumatta. 
 
Sairaanhoitaja-chat löytyy Oma Häme -sovelluksesta. Palvelua voi käyttää myös kirjautumalla osoitteessa omahame.fi tai aloittamalla chatin verkkosivuston Aloita chat -painikkeesta. 

UUTINEN / 25.03.2024

Aluehallitus päätti kantansa palveluverkkosuunnitelmaan: toimipisteiden sijainneista äänestettiin

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan Oma Hämeen palveluverkkosuunnitelmaa ja hyvinvointialuejohtajan päivitettyä esitystä palveluverkkoon tehtävistä muutoksista. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 9. huhtikuuta.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan palveluverkkosuunnitelman mukaiset linjaukset, joilla tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä vähintään 30,5 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteiden sijainneista aluehallitus keskusteli perusteellisesti ja aluevaltuustolle annettava päätösesitys syntyi useamman äänestyksen jälkeen. 

Palveluverkkosuunnitelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja olisi tulevaisuudessa tarjolla Kanta-Hämeessä lähipalveluina palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue perustaa kolme laajasti sote-palveluja tarjoavaa palvelukeskusta.

Hämeenlinnan palvelukeskukselle on kaksi vaihtoehtoa. Palvelukeskus voisi toimia Hämeenlinnan keskusta-alueella sijaitsevissa kiinteistössä, Hämeenlinnan kaupungin kanssa solmitun aiesopimuksen mukaisesti. Toinen vaihtoehto on palvelujen keskittäminen Ahvenistonmäelle ja tarvittavien vuokrakohteiden käyttö kantakaupungin alueella. Riihimäen palvelukeskus toimisi Kontiontiellä sairaalan tiloissa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungissa. Forssan palvelukeskus toimisi Forssan sairaalassa ja tarvittavissa vuokrakohteissa kaupungissa. 

Lisäksi Oma Häme perustaa palvelupisteitä, joissa sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan palvelukeskuksia suppeammin. Aluehallitus päätti äänestysten jälkeen esittää perustettavaksi kahdeksan palvelupistettä, jotka sijaitsisivat:
•    Jokioisissa
•    Kalvolassa (Hämeenlinna)
•    Lammilla (Hämeenlinna) 
•    Lopella
•    Oitissa (Hausjärvi)
•    Parolassa (Hattula)
•    Tervakoskella (Janakkala)
•    Turengissa (Janakkala)

Palvelupisteiden sijainnista aluehallitus äänesti useasti. Tarja Filatov (sd). teki Merja Taposen kannattamana esityksen, että Tuuloksen palvelupisteen sijainti vaihdetaan Lammiksi. Helena Lehkonen (kok.) esitti Aino Närkin (kok.) kannattamana Tuuloksen tilalle Ydin-Hämettä, joka kattaisi Hauhon, Lammin ja Janakkalan. Lehkosen esitys hävisi äänestyksessä Filatovin esitykselle äänin 2-8, yksi tyhjä. Filatovin esitys taas voitti hyvinvointialuejohtajan pohjaesityksen äänin 9-2. 

Filatov teki lisäksi Mia Heinosen (sd.) ja Taposen kannattamana muutosesityksen, että palvelupisteiden listalle lisätään Tervakoski Janakkalassa. Tämä lisäys voitti äänestyksessä hyvinvointialuejohtajan pohjaesityksen äänin 8-2, yksi tyhjä. Sen sijaan Taposen muutosesitykset Hauhon ja Tammelan lisäämisestä palvelupisteiksi eivät saanut äänestyksissä riittävästi kannatusta. 

Muilta osin aluehallitus hyväksyi palveluverkkosuunnitelman esityslistan mukaisesti. Verrattuna maaliskuun alussa julkaistuun hyvinvointialuejohtajan pohjaesitykseen vain suun terveydenhuollon palveluihin tuli pieniä täsmennyksiä. Nyt päätöksenteossa oleva palveluverkkosuunnitelma perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin.

Muutoksia nykyiseen palveluverkkoon tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään järjestämään nykyisellä rahoituksella ja saatavana olevalla henkilöstöllä parhaalla mahdollisella tavalla. 

Uusi lähipalvelukonsepti käyttöön 2026

Oma Häme on käynyt maaliskuussa alueen kuntien kanssa neuvotteluja vuokratiloista, vuokrista ja muista sopimusehdoista. Kaikki kunnat ovat olleet halukkaita etsimään yhteisiä ratkaisuja, koska sote-palvelujen säilyttämistä nykyisissä toimipisteissä tai kunnan alueella pidetään tärkeänä. Kunnilla on valmius neuvotella vuokrahinnoista ja ratkaisuista, joissa hyvinvointialue vuokraisi vain osan rakennuksesta tai maksaisi tiloista vuokraa vain todellisen käytön mukaan. 

Kuntien joustavuus mahdollistaa hyvinvointialueelle lähipalvelukonseptin käyttöönoton. Vuoden 2026 alusta käyttöön otettava lähipalvelukonsepti on suunniteltu sille väestönosalle, jonka palveluiden saanti, hoidon jatkuvuus tai hoitoon hakeutuminen voi merkittävästi vaarantua etäisyyksien tai julkisen liikenteen puutteiden tai muun vastaavan seikan vuoksi. 

Palvelu tuotettaisiin ensisijaisesti nykyisten terveysasemien tiloissa – sillä edellytyksellä, että tilat soveltuvat palveluun, vuokra on kohtuullinen ja muut sopimusehdot ovat riittävän joustavat. Palvelu voidaan toteuttaa myös muissa hyvinvointialueen kiinteissä tai siirrettävissä toimipisteissä. Näissä toimipisteissä ei ole päivystysluonteista vastaanottoa, eivätkä pisteet ole valinnanvapauden piirissä. Tarkoituksena on tarjota lähipalvelua niille, jotka siitä eniten hyötyvät ja jotka sitä eniten tarvitsevat - ei kaikille alueen asukkaille. 

Hämeenlinnan kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta Oma Häme on solmimassa erillistä aiesopimusta. Aluehallitus hyväksyi maanantaina kiinteistöjärjestelyjä koskevan aiesopimuksen, jonka mukaan osapuolet luovuttaisivat toisilleen omistuksessaan olevia kiinteistöjä. Sopimuksen mukaan Assi-sairaalan valmistuttua Ahvenistonmäeltä vapautuvat tilat siirtyisivät Hämeenlinnan kaupungille ja hyvinvointialue jatkaisi niissä vuokralaisena määräaikaisesti.

Vastaavasti Oma Häme saisi omistukseensa Viipurintien terveysaseman, paloaseman Kutalantieltä, Voutilakeskuksen ja Uppsala-talon. Kiinteistöjärjestelyjen tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelut Hämeenlinnan kantakaupungin väestölle sekä vähentää Hämeenlinnan kaupungin ja Oma Hämeen toimitilakuluja. 

Kiinteistöjen vaihto perustuu kiinteistöjen tasearvoon ja järjestelyn yksityiskohdat täsmentyvät vielä selvitysten myötä. Edellytyksenä kiinteistöjärjestelylle on se, että siitä syntyy molemmille taloudellista hyötyä tai että järjestely on kustannusneutraali ja siitä syntyy toiminnallista hyötyä molemmille.

Tilapäinen valiokunta tulossa

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se päättää tilapäisen valiokunnan asettamisesta. Valiokunnan on tarkoitus valmistella aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan eroa. Valiokunnan tehtävä on huolehtia, että aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan paikkajako vastaa jälleen vaali- ja neuvottelutulosta. Valiokuntaa tarvitaan, koska Keskusta ei halua valtuustoryhmästä eronneen Petri Hakamäen toimivan puolueen mandaatilla aluehallituksen varajäsenenä tai elämänkaarilautakunnan jäsenenä. Aluevaltuusto tulee valitsemaan tilapäiseen valiokuntaan seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. 

Lisäksi aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan Oma Hämeen taloutta. Muutostalousarvion aluehallitus hyväksyi osaltaan esityslistan mukaisesti. Aapo Reima (vas.) teki muutosesityksen, jonka mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin lisättäisiin 200 000 euron määräraha. Hannele Saari (kd.) kannatti Reiman esitystä, jonka mukaan määräraha kohdennettaisiin lasten ja nuorten palveluiden järjestämiseen. Reiman esitys hävisi äänestyksessä äänin 11-2.

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2023 tilinpäätöksen, joka on noin 60 miljoonaa alijäämäinen. Ensimmäisen toimintavuoden tulos on ennakoitua parempi, mutta talouden kokonaistilanne on heikko.

– Aluehallitus sai kattavan selvityksen taloustilanteesta. Kävimme kokouksessa yksityiskohtaisesti läpi talouden toteumaa ja tilinpäätöstä, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.). 

Tilinpäätöksestä on kerrottu tarkemmin tässä uutisessa.

Palvelusetelisääntökirjan päivitystä koskeva asia palautettiin uudelleen valmisteluun. Muut asiat aluehallitus päätti esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 8. huhtikuuta. 

Aluehallituksen 25.3.2024 kokouksen esityslista

UUTINEN / 22.03.2024

Kanta-Hämeen terveysasemien aukioloaikoja yhtenäistetään

Kanta-Hämeen terveysasemien lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottojen aukioloajat yhtenäistetään 25.3. alkaen. Hyvinvointialueen alueen terveysasemat ovat toimineet tähän asti eri tavoin ja tavoitteena on tarjota asiakkaille yhdenvertaisesti palveluja. Terveysasemat palvelevat maanantaista torstaihin klo 8–15.30 ja perjantaisin sekä aattopäivinä klo 8–15.

UUTINEN / 21.03.2024

Oma Hämeen tilinpäätös on hieman odotettua parempi – tiukkaa talouskuuria on jatkettava

Hyvinvointialueen vuoden 2023 tilinpäätös on loppuvuoden ennustetta parempi.

Alijäämää kertyi ensimmäiseltä varsinaiselta toimintavuodelta 60 miljoonaa euroa, kun vielä joulukuussa arviot ylittivät 70 miljoonan euron alijäämätason. Syynä tähän ovat odotettua paremmat toimintatuotot, pienemmät rahoituskulut sekä merkittävästi ennustettua alhaisempi poistojen taso. 

– Pieni valonpilkahdus on näkyvissä. Lähtökohta talouden tasapainottamiselle on nyt hiukan parempi tuleville vuosille, kun tulos oli odotettua hieman parempi, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Vaikka hyvinvointialueen tulos onkin ennakoitua parempi, on talouden kokonaistilanne heikko.

– Näkymät suunnitelmakauden tasapainon osalta ovat todella epävarmat ja haastavat. Hyvinvointialueella on tehty paljon rakenteisiin vaikuttavaa työtä, jonka taloudelliset vaikutukset realisoituvat vasta tulevina vuosina, kertoo talousjohtaja Sampo Salo.

Hyvinvointialueen vuoden 2023 tilinpäätös kertoo enemmän kunnilta peritystä historiasta kuin hyvinvointialueen oman toiminnan vaikutuksista tulokseen. Hyvinvointialue on ensimmäisinä toimintavuosinaan vahvasti sidottuna sille siirtyneisiin sopimuksiin ja rakenteisiin. 

– Hyvinvointialueen oman päätöksenteon ja strategian vaikutukset alkavat näkymään tuloksessa toden teolla vasta käynnissä olevan taloussuunnittelukauden loppupuolella. Esimerkiksi kuntien vuokrasopimukset sitovat meitä vuoteen 2026 saakka, Salo toteaa.

Kehitystyötä tehty aktiivisesti monella saralla

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toiminta saatiin käynnistettyä häiriöttömästi. Vuoden 2023 aikana toimintaa kehitettiin taloushaasteista huolimatta monella tasolla asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

– Haluan omasta puolestani kiittää koko hyvinvointialueen henkilökuntaa hyvästä työstä ja isosta panostuksesta Oma Hämeen palveluihin ensimmäisenä toimintavuonna, sanoo hyvinvointialuejohtaja Naukkarinen.

Kotisairaalan toiminnan käynnistyminen ja kotisairaalan ja ensihoidon yhteisen liikkuvan yksikön, GerBiilin, tarjoama hoito ikäihmisten kotona asumisen tueksi ovat konkreettisia toimia palveluiden kehittämisestä asiakasnäkökulmasta. Samalla ensihoidon kiireettömien tehtävien vähentäminen vuoden 2023 aikana uudella toimintamallilla ja tehtävien puhelinarvioinnilla on ollut tehokas keino parantaa palveluiden saatavuutta. Hiukan yli puolet kiireettömistä tehtävistä vuoden 2023 kesä-syyskuussa hoidettiin ensihoidossa jo ilman ambulanssia.

Oma Häme otti viime vuonna yhtenä ensimmäisistä hyvinvointialueista käyttöönsä oman sovelluksen. Oma Häme -sovellus tarjoaa asiakkaille helpon tavan hoitaa hyvinvointiin liittyviä asioita. Chat ja videovastaanotto mahdollistavat turvallisen ja nopean yhteyden sote-ammattilaiseen. Digipalvelujen avulla vapautuu vastaanottoaikoja niille, joiden vaivat vaativat tutkimista paikan päällä. Digipalveluiden lisääminen on myös yksi keino lisätä toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta.

Lisäksi viime vuonna esimerkiksi perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluissa otettiin käyttöön uusia toimintamalleja tai laajennettiin käytössä olevia konsepteja, kuten Arjen Kesyttämö, Talousneuvola ja yhteisasiakkuuden mallintaminen perhekeskuksen ja lastensuojelun toimintaan. 

Asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys hyvällä tasolla

Asiakastyytyväisyys on hyvinvointialueella kehittynyt positiivisesti. Vastauspainotettu NPS-indeksi oli terveydenhuollossa 75,4 koko hyvinvointialueen mitatussa palveluissa 74,4. Syksyllä 2023 toteutetun asiakastutkimuksen mukaan 69 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä hyvinvointialueen palveluihin ja vastausten keskiarvo oli 3/5 (asteikolla 1 - 5, jossa 5 = erittäin tyytyväinen). Eniten palveluja käyttäneet olivat vastaajista tyytyväisimpiä.  

Oma Hämeellä oli vuoden 2023 lopussa henkilöstöä reilut 7 000. Henkilöstön näkökulmasta käynnistymisvuosi on ollut onnistunut: työtyytyväisyystutkimuksesta saatiin myönteisiä tuloksia ja henkilöstön veto- ja pitovoimassa näkyy myös parantumista. Keskussairaalan hyvä rekrytointitilanne vahvistaa tätä positiivista suuntausta.

Henkilöstön ammatillisen kehittymisen ja hyvinvointialueen innovoinnin tukemiseksi perustettiin tutkijakoulu. Palveluiden saatavuuteen ja laatuun liittyvää kehitystyötä tehdään jatkuvasti monialaisesti palvelumuotoja ja -rakenteita uudistamalla.

Talouden tasapainottaminen jatkuu lähivuosille

Vuoden 2023 kustannustaso oli huomattavasti alkuperäistä arviota korkeampi. Kustannukset nousivat vuoden aikana uusien sopimusten myötä. Toimintakulujen arvioitiin alun perin olevan noin 810 miljoonaa, kun lopullinen luku oli 880 miljoonaa euroa. Osittain toimintakuluja kasvatti myös ensimmäisen talouden tasapainottamisohjelman viivästyminen.
 
–  Vuoden 2022 raju inflaatiotaso heijastui sosiaali- ja terveysmenoihin pääasiassa vasta viime vuonna, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Meidän ei siis ole ollut mahdollista vaikuttaa merkittävästi viime vuoden kustannuksiin omalla toiminnallamme, painottaa talousjohtaja Salo.

Oma Häme tasapainottaan talouttaan monin keinoin lähivuosien aikana. Alkuvuoden aikana hyvinvointialueella tehdään merkittäviä linjauksia ja päätöksiä, jotka tasapainottavat taloutta lähivuosina. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 9. huhtikuuta. Aluehallitus puolestaan hyväksyi kokouksessaan 11. maaliskuuta yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa. 
 
Toukokuussa 2023 hyväksytyllä ensimmäisellä tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan vuoden 2025 loppuun mennessä 32 miljoonan euron säästöjä. Tätä tavoitellaan palvelurakenteiden ja toiminnan muutoksilla. Joulukuussa aluevaltuusto hyväksyi talousarviokäsittelyn yhteydessä uusia tasapainottamistoimia, joilla tavoitellaan noin 125 miljoonan säästöjä. Tämä koostuu käyttötalouden sopeuttamisesta, palveluverkkosuunnitelman tuomista säästöistä, hankintojen johtamisen tehostamisesta sekä henkilöstökuluihin liittyvästä kokonaisuudesta.
 
Tilinpäätös on julkaistu kokonaisuudessaan aluehallituksen esityslistan liitteenä.

UUTINEN / 19.03.2024

Aluehallitus ei päättänyt vielä kantaansa palveluverkkomuutoksista

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli jälleen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteisiin, palvelumuotoihin ja toimipisteisiin suunniteltuja muutoksia. Aluehallitus ei tehnyt vielä päätöstä omasta esityksestään valtuustolle, joka päättää asiakokonaisuudesta 9. huhtikuuta. Parhaillaan selvitetään vielä muun muassa kiinteistö- ja vuokra-asioita Kanta-Hämeen kuntien kanssa.

Aluehallitus jätti pöydälle vuoden 2024 talousarviomuutokset, koska ne käsitellään yhtä aikaa palveluverkkomuutosten kanssa.

Sen sijaan talouden toisen tasapainottamisohjelman aluehallitus hyväksyi osaltaan edellyttäen, että ohjelman toteutumista raportoidaan säännöllisesti hyvinvointialueen toimielimille. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy toisen tasapainottamisohjelman.

Aluehallitukselle vastuu hyte-työstä

Aluehallitus päätti maanantaina myös nimetä itsensä vastuutahoksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 7 §:n mukaisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestyöstä. Hyte- työ koskee kaikki Oma Hämeen toimialoja ja siten myös jokaista lautakuntaa. Siten on luontevaa, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahona toimii aluehallitus, joka vastaa hyvinvointialueen lautakuntien toiminnasta kokonaisuudessaan. Vastuutahon tehtävään kuuluu vastata hyte-työstä ja siihen liittyvistä strategisista linjauksista. 

Aluehallitus käsitteli myös perussuomalaisten valtuutetun, Teppo Turjan eroa luottamustoimistaan. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että Turjalle myönnetään eron aluevaltuustosta ja integraatiovaliokunnasta ja hänen tilalleen nimetään uudet henkilöt. 

Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle tilapäisen valiokunnan asettamista. Esitys liittyy aluehallituksen varajäsenen, Petri Hakamäen, eroamiseen Keskustan valtuustoryhmästä. Tilapäisen valiokunnan asettamisesta on kerrottu tarkemmin tässä tiedotteessa.

Aluehallituksen seuraava kokous on 25. maaliskuuta. Maanantain 18.3.2024 kokouksen esityslista
 

UUTINEN / 19.03.2024

Ikäihmisten kyselytunnit käynnistyvät

Oma Häme käynnistää ikäihmisten kyselytunnit ennen pääsiäistä. Ensimmäinen kyselytunti pidetään Teams-kokouksena torstaina 28. maaliskuuta. Tilaisuudessa annetaan tietoa ja käydään keskustelua hyvinvointialueen palveluverkon muutoksista ikäihmisten näkökulmasta. Keskustelussa on mukana  ikäihmisten palveluiden vs. toimialajohtaja Jorma Haapanen sekä Oma Hämeen asiantuntijoita. 

Ikäihmiset tuoneet esiin monessa yhteydessä toiveen saada tietoa hyvinvointialueen palveluista. Vastaavanlaista toimintaa ollut jo hyvinvointialueella jo valmisteluajoista lähtien. Nyt toiminta jatkuu uuden muotoisena ja uudella nimellä. Ensimmäisellä kysetunnilla kuullaa osallistujien toiveita seuraavien tilaisuuksien sisällöistä ja toteutustavoista. 

Ensimmäinen kyselytunti on 28.3. klo 10-12. Liity ikäihmisten kyselytunnille napsauttamalla tästä

Seuraavat tilaisuudet järjestetään 6. toukokuuta ja 14. kesäkuuta. Tulevien kyselytuntien sisällöt ja osallistumislinkit päivitetään myöhemmin verkkosivujen Tapahtumiin.

UUTINEN / 19.03.2024

Oma Häme keskittää palveluseteleiden hallinnoinnin yhteen järjestelmään

Oma Häme on siirtymässä yhden järjestelmän käyttöön palvelusetelien hallinnoinnissa vuoden 2024 aikana. Tällä hetkellä terveydenhuollon palveluseteleitä hallinnoidaan Effector-järjestelmässä, Hämeenlinnan ja Janakkalan sosiaalihuollon palveluseteleitä Vaana-järjestelmässä ja muiden Kanta-Hämeen alueiden sosiaalihuollon palveluseteleitä hallinnoidaan manuaalisesti. Palvelusetelijärjestelmäksi on kilpailutuksessa valittu Polycon Oy:n Effector Palvelusetelit -järjestelmä.

Mikä muutos tarkoittaa?

Asiakkaille muutos tarkoittaa mahdollisuutta vertailla eri palveluntuottajia entistä kätevämmin yhdessä palvelussa. Palvelusetelipalvelun tuottajan näkökulmasta muutos helpottaa palveluseteleiden hallinnointia, kun eri kuntien alueilla toimivat tuottajat voivat hoitaa palveluseteleihin liittyvät asiat yhdessä järjestelmässä. Oma Hämeen sosiaalipalveluissa muutos mahdollistaa toimintatapojen yhtenäistämisen ja tehostamisen.

Uuteen palvelusetelijärjestelmään siirtymisen yhteydessä päivitetään myös palvelusetelisääntökirjan yleinen osa sekä yhtenäistetään sosiaalihuollon palvelukohtaiset sääntökirjat. Merkittävimmät muutokset sosiaalihuollon palvelusetelituottajien näkökulmasta liittyvät ilmoittautumiseen palvelusetelituottajaksi uudessa järjestelmässä sekä velvollisuuteen liittyä Luotettava Kumppani -ohjelmaan tilaajavastuulain edellyttämän valvonnan helpottamiseksi. Terveydenhuollon palvelusetelituottajille järjestelmämuutos ei aiheuta toimenpiteitä.

Sosiaalihuollon palvelusetelituottajien ilmoittautuminen uuteen palvelusetelijärjestelmään alkaa toukokuussa. Sosiaalihuollon palvelusetelituottajille järjestetään infotilaisuus uuteen palvelusetelijärjestelmään siirtymisestä 5.4.2023.

Lue lisää infotilaisuudesta

Lisätietoa: 
Valvonta-assistentti Petri Malinen, petri.malinen@omahame.fi, p. 040 182 5386
Hankinta- ja laadunhallintajohtaja Jouni Sakomaa, jouni.sakomaa@omahame.fi, p. 040 330 4202

Uutiseen lisätty 20.3. klo 12.15 tieto "Palvelusetelijärjestelmäksi on kilpailutuksessa valittu Polycon Oy:n Effector Palvelusetelit -järjestelmä."

UUTINEN / 19.03.2024

Oma Hämeen kotisairaalan liikkuva yksikkö GerBiili hoitaa asiakkaita heille tutussa ympäristössä

Kotisairaalan ja ensihoidon ensimmäinen liikkuva yksikkö GerBiili on aloittanut toimintansa 4. maaliskuuta Oma Hämeessä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

GerBiilin tavoitteina on hoitaa asiakasta hänelle tutussa ympäristössä sekä estää asiakkaiden tarpeetonta ajautumista päivystykseen ja osastoille – ja näin ollen vähentää päivystyksen kuormitusta. Lisäksi GerBiili tukee kotihoidon ja palveluasumisen ammattilaisia heidän vaativissa tehtävissään tarjoamalla sairaanhoidollista osaamista heidän käyttöönsä. GerBiili tuottaa myös yöaikaista palvelua kotisairaalan palliatiivisille sekä akuuteille potilaille.

Ensimmäisenä Gerbiili otettiin käyttöön Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan alueella. Liikkuvia yksiköitä on tulossa Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lisää. Forssan ja Riihimäen GerBiilien henkilöstö on rekrytoitu ja koulutukset käynnistyvät huhtikuun puolivälissä.

GerBiilin toiminnan arvoihin ja henkeen kuuluu ennen kaikkea ystävällisyys.

– Ei ole tyhmiä kysymyksiä, eikä niin pieniä asioita, joita ei voisi GerBiilistä kysyä. Meillä ei ole kiire, vaan annamme aikaa tilanteen selvittelyyn ja hoidamme homman tyylikkäästi maaliin, kotisairaalan palvelupäällikkö Sari Valaja-Jokinen kertoo.

GerBiilin suunnittelu alkoi jo vuonna 2020 Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa. Kesäkuussa 2023 varmistui valtiovarainministeriön rahoitus kotisairaalatoiminnan laajentamiselle, jonka yksi osa oli liikkuvan kotisairaalan perustaminen Kanta-Hämeeseen. Syksyllä 2023 mukaan lähti pelastustoimiala, jolloin GerBiilin valmisteluun saatiin lisää hartiavoimaa.

– Toimialarajat ylittävä yhteistyö on yksi asia, minkä hyvinvointialue on mahdollistanut, koska toimimme kaikki nyt samassa organisaatiossa saman sateenvarjon alla, Oma Hämeen ensihoidon tulosaluejohtaja Lasse Hakala sanoo.

– Tavoitteenamme GerBiilissä on auttaa ystävällisellä palveluasenteella kotihoidon ja palveluasumisen kollegoitamme niin, että asiakas saa hyvän ja turvallisen hoidon kotonaan ilman tarvetta kuormittavalle päivystyskäynnille. Ensihoidon tehtävät ovat vuosien saatossa muuttuneet entistä enemmän kotona pärjäämisen arvioimiseen ja tukemiseen, eikä ensihoidolla oikein ole ollut työkaluja näitä tehtäviä hoitaa. Tämän seurauksena asiakkaat ovatkin ajautuneet päivystykseen, mikä ei ole oikea paikka kyseiselle potilasryhmälle.

GerBiilin tarkoitus on toimia siten, ettei 112-puhelua tarvitse soittaakaan, vaan tarkoituksenmukainen hoito saadaan toteutettua asiakkaan kotona kotisairaalan GerBiilin tuottamana tai tukemana. Näin ollen ensihoidon ja päivystyksen kuormitus vähenee ja kiireellisten potilaiden hoito on mahdollista toteuttaa aiempaa tehokkaammin. Kyse on mahdollisimman mielekkäästä palvelusta kotihoidon ja asumispalveluiden asiakkaille ja samaan aikaan myös toiminnallisesti sekä taloudellisesti järkevästi organisoidusta työstä, jonka hyöty kertaantuu hyvinvointialueen eri palveluissa.

GerBiilin toimintaa voi seurata esimerkiksi Instagramissa tilillä @gerbiili_oma_hame.

UUTINEN / 18.03.2024

Aluehallitus esittää valtuustolle tilapäisen valiokunnan asettamista

Maanantaina koolla ollut aluehallitus päätti yksimielisesti esittää aluevaltuustolle tilapäisen valiokunnan asettamista. Valiokunnan olisi tarkoitus saattaa aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan kokoonpanot vastaamaan aluevaalien tulosta ja poliittisten ryhmien välillä tehtyjä sopimuksia. Aluehallitus päätyi esitykseensä Johanna Häggmanin (kesk.) ehdotuksesta, jota kannattivat Seppo Kuparinen (kesk.) ja Mika Penttilä (kok.). 

Keskustan aluevaltuustoryhmä on aiemmin omassa kokouksessaan päättänyt, ettei Keskustan valtuustoryhmästä eronnut Petri Hakamäki voi enää toimia puolueen mandaatilla hyvinvointialueen luottamustehtävissä. Tällöin Hakamäki ei voisi jatkaa aluehallituksen varajäsenenä eikä elämänkaarilautakunnan jäsenenä. Hakamäki ilmoitti aluevaltuuston kokouksessa 19. joulukuuta eroavansa Keskustan valtuustoryhmästä ja perustavansa oman valtuustoryhmän. Keskustan valtuustoryhmällä on sopimus, jonka mukaan valtuustoryhmän jäsen on sitoutunut eroamaan luottamustehtävistään, jos hänet erotetaan tai hän eroaa valtuustoryhmästään. Myös Hakamäki on allekirjoittanut sopimuksen.

Oma Hämeelle ei ole muodostunut hallintokäytäntöä tilanteissa, joissa luottamushenkilö vaihtaa poliittista ryhmää. Hakamäen tilannetta on siksi käsiteltävä tilapäisessä valiokunnassa, jonka tehtäväksi tulisi huolehtia, että aluehallituksen ja elämänkaarilautakunnan paikkajako vastaa jälleen vaali- ja neuvottelutulosta.

Aluehallitus käsittelee asiaa uudelleen 25. maaliskuuta seuraavassa kokouksessaan, johon mennessä saadaan valmiiksi tilapäiseen valiokuntaan liittyvä virkavalmistelu. 
 

UUTINEN / 18.03.2024

Oma Hämeen uusi asiakaspalvelu-chat osoitti heti tarpeellisuutensa

Oma Häme vahvisti digitaalisten palveluidensa valikoimaa 23.1., kun asiakaspalvelu-chatin toiminta pyörähti käyntiin.

Näissä asioissa asiakaspalvelu-chat auttaa

Chat-palvelussa asukkaat voivat kysyä palveluneuvonnan ammattilaisilta esimerkiksi verkkosivuihin, Oma Häme -sovellukseen tai yhteystietoihin liittyviä asioita. 

Chatissa ei käsitellä potilastietoja, ajanvarauksiin tai laskutukseen liittyviä asioita eikä anneta ohjausta ja neuvontaa terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyen.

 Asiakaspalvelu-chat on osoittanut tarpeellisuutensa jo ensimmäisten viikkojen aikana: siellä on palveltu maaliskuun alkuun mennessä jo yli 700 asiakasta. 

– Kysymyksiä on tullut laidasta laitaan, esimerkiksi yhteystiedoista ja digitaalisista lomakkeista. Palveluneuvonnan ammattilaiset vielä hieman harjoittelevat asiakaspalvelua uuden kanavan kautta. Pyrimme muun muassa asiakaspalautteiden pohjalta kehittämään palvelua mahdollisimman toimivaksi, projektipäällikkö Tiina Nikkanen kertoo. 

Avoinna arkisin klo 9–15

Palvelu on avoinna arkisin klo 9–15 ja siihen pääsee sovelluskaupasta ladattavan Oma Häme -sovelluksen kautta tai aloittamalla chatin osoitteessa omahame.fi. Jonotusaika chatiin on keskimäärin kolme minuuttia ja chat-keskustelun kesto keskimäärin hieman yli yhdeksän minuuttia. 

Oma Häme kehittää digitaalisia palveluitaan aktiivisesti vuoden 2024 aikana: Digitaalisen sote-keskuksen palvelut laajenevat mielenterveys-, päihde- ja kuntoutuspalveluiden chateilla. Lisäksi sairaanhoitaja-chatin aukioloaikoja laajennetaan kevään aikana. Digipalveluiden tarkoituksena ei ole korvata fyysisiä vastaanottoja, vaan ne toimivat vaihtoehtoisina väylinä laadukkaiden palveluiden piiriin. 

UUTINEN / 16.03.2024

Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki selvittävät vaihtoehtoja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen

Oma Häme ja Hämeenlinnan kaupunki ovat aloittaneet keskustelut uusista kiinteistöjärjestelyistä osana hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmaa. Tavoitteena on löytää parhaimmat ratkaisut, joilla vastataan Hämeenlinnan kantakaupungin väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen.

Selvitystyö on käynnistynyt Hämeenlinnan kaupungin ehdotusten pohjalta. Selvitys keskittyy lähinnä Hämeenlinnan kantakaupungin kiinteistöihin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Alustavaan ehdotukseen liittyy merkittäviä taloudellisia epävarmuustekijöitä, joiden selvittäminen yhteistyössä on välttämätöntä sekä hyvinvointialueen että kaupungin näkökulmasta. 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kiittää Hämeenlinnan kaupunkia aktiivisuudesta.

– Hyvinvointialueen on välttämätöntä tehdä palveluverkkoon muutoksia, ja tavoitteena on suunnitella palveluiden järjestämistavat mahdollisimman tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Olemme kiitollisia Hämeenlinnan kaupungin omistamiin kiinteistöihin liittyvistä ehdotuksista. Tuemme parhaiden ratkaisujen löytämistä ja käynnistimme selvitystyön välittömästi, sanoo Naukkarinen.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen kiittelee hyvinvointialuetta hyvästä vuorovaikutuksesta ja korostaa yhteistyön merkitystä parhaiden ratkaisujen löytämisessä.

– On yhteinen etu hakea ratkaisuja, jotka turvaisivat osaltaan molempien osapuolten taloudellista kantokykyä ja asukkaiden palveluita. Tämän vuoksi olemme vielä palveluverkkoesityksen julkaisun jälkeen lähestyneet hyvinvointialuetta ajatuksilla selvittää kantakaupungin sote- ja pelastuskiinteistöihin liittyviä keskinäisiä vaihtoja.

– Mikäli esitykset osoittautuvat jatkoselvityksissä toteuttamiskelpoisiksi, hyvinvointialue voisi säilyttää ja kehittää toimintaansa jatkossa paremmin omissa tiloissaan. Kaupunki puolestaan saisi turvattua asukkaiden palveluja mm. keskusterveysasemalla ja voisi kehittää kantakaupunkia hallitusti. Valtion hyvinvointialueille asettamasta tiukasta aikataulusta johtuen työ etenisi seuraavaksi aiesopimuksen kautta jatkoselvityksiin, joissa ratkaistaan kokonaisuuden tarkemmat toteuttamisedellytykset, Parviainen toteaa.

Hyvinvointialueen ja kaupungin virkajohdot tekevät selvitystyötä tiiviissä yhteistyössä. Tulokset esitellään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitukselle 18. maaliskuuta.

Oma Häme selvittää parhaillaan kiinteistö- ja vuokra-asioita myös muiden Kanta-Hämeen kuntien kanssa. Aluevaltuusto päättää 9. huhtikuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteisiin, palvelumuotoihin ja toimipisteisiin tehtävistä muutoksista.

UUTINEN / 15.03.2024

Digi- ja väestötietovirasto tiedottaa: Suomi.fi-tunnistuksessa ja Suomi.fi-valtuuksissa häiriöitä 17.3. klo 9–15 ja 23.3. klo 7.00–7.30

Suomi.fi-tunnistuksessa ja Suomi.fi-valtuuksissa saattaa ilmetä lyhyitä katkoja ja hitautta sunnuntaina 17.3.2024 klo 9.00–15.00 välisenä aikana.
 
Lisäksi Suomi.fi-valtuuksien käyttö ja tunnistautuminen julkisen hallinnon asiointipalveluihin Suomi.fi-tunnistuksen avulla ei ole mahdollista lauantaina 23.3.2024 klo 7.00–7.30 välisenä aikana.
 
Huoltokatkojen aikana myös Suomi.fi-viestien lukemisessa Suomi.fi-verkkopalvelun kautta voi olla katkoja.

Syynä on väestötietojärjestelmässä tehtävät huoltotyöt.
 
Jos tunnistautuminen tai Suomi.fi-valtuuksien käyttö epäonnistuu, suosittelemme yrittämään uudelleen hetken kuluttua.

Pahoittelemme huoltotöistä aiheutuvaa haittaa.

UUTINEN / 13.03.2024

Aluevaltuuston kokouspäivä vaihtuu: palveluverkkopäätökset siirtyvät huhtikuulle

Aluevaltuuston kokous siirtyy maaliskuulta huhtikuulle palveluverkkosuunnitelman valmistelun vuoksi.

Alun perin aluevaltuuston piti kokoontua päättämään palveluverkkomuutoksista 26. maaliskuuta. Hyvinvointialue käy vielä aluehallituksen edellyttämänä vuokraneuvotteluja kuntien kanssa. Tämän vuoksi aluevaltuuston kokous siirtyy pidettäväksi 9. huhtikuuta. Kokous pidetään Hämeenlinnassa, Ahveniston luentosalissa klo 15 alkaen. Kokousta voi seurata suorana verkosta.

Aluehallitus aloitti palveluverkkosuunnitelman käsittelyn 11. maaliskuuta, mutta jatkaa sitä vielä useammassa kokouksessaan. Aluevaltuusto päättää lopulta sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteisiin, palvelumuotoihin ja toimipisteisiin tehtävistä muutoksista. 

Nyt päätöksenteossa oleva palveluverkkosuunnitelma perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin. Palveluverkkosuunnitelma ja siihen liittyvät muutosesitykset on valmisteltu hyvinvointialueen toimiala- ja tulosaluejohdon yhteistyönä. Aluehallitus ja aluevaltuusto ovat käyneet keskustelua suunnitelman sisällöstä ja muutosten vaikutuksista seminaareissaan ja infoissaan alkuvuoden aikana. 

Lue lisää palveluverkkosuunnitelmasta

UUTINEN / 13.03.2024

Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikkö on suljettu 14.3. klo 12–16

Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikkö (Penttilänkatu 5) on kiinni torstaina 14.3. klo 12–16. Työntekijät viettävät kehittämispäivää. 

Mielenterveys- ja päihdeyksikön puhelinasiointi numerossa +358 19 758 5960 on 14.3. avoinna normaaliin tapaan klo 8–12.

UUTINEN / 12.03.2024

Aluehallitus hyväksyi johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön vähentämisen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus palautti hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelman uudelleen valmisteluun hyvinvointialuejohtajan muutetun esityksen perusteella. Isoa asiakokonaisuutta käsitellään useammassa kokouksessa. Aluevaltuusto päättää sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteisiin, palvelumuotoihin ja toimipisteisiin tehtävistä muutoksista 26. maaliskuuta.
 
Aluehallitus hyväksyi yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisen johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa. Neuvotteluilla tavoitellaan noin kuuden miljoonan euron säästöjä ja enintään 120 henkilötyövuoden vähennystä. Neuvottelujen piiriin kuuluu noin tuhat henkilöä. Neuvottelujen ulkopuolelle jätetään pääsääntöisesti välitöntä asiakastyötä tekevät ammattilaiset, esimerkiksi lääkärit, sosiaalityöntekijät, hoitajat, pelastajat. 
 
Asiasta neuvotellaan henkilöstöjärjestöjen kanssa. Ensisijaisesti ratkaisuja haetaan muun muassa tarjoamalla toista tehtävää koulutuksen avulla, tehtävien tai toimenkuvien muutoksilla esimerkiksi välittömään asiakastyöhön sekä eläköityneiden tai irtisanoutuneiden paikkojen täyttämättä jättämisellä. Neuvottelut saattavat johtaa myös osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin hallinnollisissa ja tukipalvelutehtävissä. Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen toukokuun puoliväliin mennessä.
 
Toukokuussa 2023 aluevaltuuston hyväksymässä ensimmäisessä talouden tasapainottamisohjelmassa linjattiin, ettei henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia tarvita. Sen jälkeen hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on nopeasti heikentynyt ja lisäsäästöjen tarve on kasvanut merkittävästi. Aluehallituksen päätös yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä viedään siksi myös aluevaltuustolle tiedoksi.
 
Lisäksi aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan vuoden 2024 muutetun käyttösuunnitelman, joka toimitetaan tiedoksi lautakuntiin. 
 
Muut esitykset hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 18. maaliskuuta.

UUTINEN / 12.03.2024

Oma Hämeen ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä pohditaan etiikkaa ja arvoja

Rakenteellinen sosiaalityö on tapa tehdä sosiaalityötä, jossa kiinnostuksen kohteena on yksilön sijaan koko yhteiskunta ja ympäristö, jossa elämme sekä vuorovaikutus näiden kahden välillä. Millaisissa rakenteissa elämme, millaisten normien keskellä toimimme, miten lainsäädäntö vaikuttaa arkeemme, mitä muutostarpeita rakenteissamme on? Miten luomme hyvinvointialueestamme paremman paikan elää? Keskeistä tässä työssä ovat arvot ja etiikka – ja se että luomme yhdessä hyvän hyvinvointialueen kaikille Kanta-Hämeen asukkaille. 

Näitä ja monia muita eettisiä peruskysymyksiä pohdimme ensimmäisessä rakenteellisen sosiaalityön päivässä 20.3.2024. Teams-alustalla järjestettävä päivä rakentuu kahdesta eri osuudesta. Aamupäivällä klo 9–11 saamme vieraaksi sosiaalisessa mediassa tilastotietoa popularisoineen Stina Oksan STM:stä, sosiaalihuollon kohtuuttomia tapauksia tutkineen professori emerita Anna Metterin ja työelämäprofessori Juha Kaakisen.

Iltapäivän osuudessa klo 13–15.30 puolestaan pohditaan päivän teemaa otsikolla ”Poliittiset päättäjät rakenteellisen sosiaalityön kumppaneina”. Politiikkastudiossa keskustelemassa ovat Oma Hämeen aluehallituksen pj. Kaisa Lepola, aluevaltuutettu Juhani Lehto ja aluevaltuuston varajäsen Sirpa Ylikerälä. 

Tapahtuma on suunnattu kaikille sosiaalihuollon eettisistä kysymyksistä kiinnostuneille, eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Linkki tapahtumaan

Lisätietoja:

Katri Pellinen
Erityisasiantuntija
Sosiaalihuolto 
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Puh. 040 670 6238
katri.pellinen@omahame.fi

Anu Ropponen
Rakenteellisen sosiaalityön projektiasiantuntija
Kanta-Hämeen RRP2 Syli -hanke, Suomen kestävän kasvun ohjelma
Puh. 040 353 2329
anu.ropponen@omahame.fi

Seija Junno
Kehittämispäällikkö
Pikassos Oy, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa
Puh. 050 599 6415 
seija.junno@pikassos.fi 


 

UUTINEN / 11.03.2024

Hämeenlinnan aikuissosiaalityön neuvontapuhelin on suljettu tänään 11.3.

Hämeenlinnan asukkaita palveleva aikuissosiaalityön neuvontapuhelin 03 629 6566 on suljettu tänään maanantaina 11.3. Huomenna 12.3. neuvontapuhelin palvelee taas normaalisti. 

UUTINEN / 08.03.2024

Oma Häme vastaa: Riihimäen kotihoidossa on ryhdytty toimiin

Ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Jorma Haapanen ja tulosaluejohtaja Anne Hintsala vastaavat Riihimäen kotihoidon tilannetta käsitelleeseen juttuun.

Tämä vastaus on lähetetty Aamupostiin ja Hämeen Sanomiin 8.3.2024.

Aamuposti ja Hämeen Sanomat kirjoittivat (8.3.) Riihimäen kotihoidon haastavasta tilanteesta ja työntekijöiden kokemasta kaaoksesta. Vaikea henkilöstötilanne on ollut meillä ikäihmisten palveluiden johdon tiedossa ja suhtaudumme vakavasti työntekijöiden huoliin ja potilasturvallisuuden varmistamiseen. 

Olemme jo ryhtyneet toimiin, jotta tilanne saataisiin vakaammaksi. Toimenpiteiden pitäisi helpottaa kotihoidon tilannetta jo lähiviikkoina. Asiakasturvallisuus ei ole vaarantunut Riihimäen alueella. Potilas- ja lääketurvallisuusilmoituksissa ei näy merkittävää muutosta aikaisempaan verrattuna. Oma Hämeen ohjaus- ja valvontayksikköä on pyydetty kuitenkin selvittämään asia tarkemmin.

Kuten henkilöstö artikkelissa kertoi, yksi keskeinen syy Riihimäen kotihoidon haasteelliseen tilanteeseen on vuokratyövoiman vähentäminen. Työvoimaa ostetaan enää Temporelta. Riihimäen alueella vuokratyövoiman käyttö on ollut erityisen suurta, minkä vuoksi muutoksella on ollut huomattava vaikutus. 

Nyt kaikki Temporen kautta saatava vuokratyövoima kohdennetaan kotihoitoon. Lisäksi lisäämme palvelusetelin käyttöä kotihoidossa nopealla aikataululla. Riihimäen alueella on potentiaalisia palveluntuottajia, jotka voivat ottaa uusia asiakkuuksia. Palvelusetelin käyttö on tietysti asiakkaalle vapaaehtoista. Kokemustemme perusteella uskomme, että Riihimäelläkin löytyy kotihoidon asiakkaita, jotka ovat valmiita sitä käyttämään. Palvelusetelin käyttöä lisäämällä vähennetään omaan kotihoitoon kohdistuvaa työpainetta.

Lisäksi aiomme selvittää, missä määrin on mahdollista lisätä etähoitoa. Riihimäen alueella etähoidon ja lääkeannosautomaattien peittävyys on Oma Hämeen keskiarvoa korkeampi. Etähoito ja lääkeautomaatit on todettu toimiviksi ja asiakkaat ovat olleet niihin tyytyväisiä. Ne eivät sovellu kaikille, mutta on merkittävä joukko kotihoidon asiakkaita, joiden kohdalla ne toimivat osana palvelua. 

Olemme myös pyytäneet Oma Hämeen valvonta- ja arviointiyksikköä tekemään ulkopuolisen arvioinnin Riihimäen alueen kotihoidosta ja antamaan kehittämisehdotuksia toiminnan vakauttamiseksi.

Oma Häme tulee kilpailuttamaan kotihoidon ostopalvelut tämän vuoden aikana. Kilpailuttamisesta on hyviä kokemuksia muilta hyvinvointialueilta. Kotihoidon kysynnän edelleen kasvaessa on tärkeää saada oman tuotannon ja palvelusetelin rinnalle myös ostopalvelutuottajia vahvistamaan kotihoidon palveluja.

Uskomme yllä olevien toimenpiteiden vakauttavan Riihimäen alueen kotihoidon tilanteen kevään aikana. Tilanteen kehitystä seurataan viikoittain ja tarvittaessa teemme nopeasti korjaavia lisätoimenpiteitä.

Huolehdimme, että korjaavat toimenpiteet toteutuvat Riihimäen kotihoidossa. Siten saamme kaikille työrauhan ja jokainen saa keskittyä asiakastyöhön.

Jorma Haapanen, ikäihmisten vs. toimialajohtaja

Anne Hintsala, kotihoidon tulosaluejohtaja

UUTINEN / 08.03.2024

Ravitsemushoitoa tehostamalla ja vajaaravitsemuksen riskiä seulomalla haetaan kustannussäästöjä hyvinvointialueille

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat julkaisseet uudistetun ravitsemushoitosuosituksen. Suosituksen tavoitteena on tehostaa ravitsemushoitoa ja -ohjausta osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa sekä edistää kansalaisten ravitsemusterveyttä. Kanta-Hämeen alueellinen ravitsemuskoulutuspäivä järjestetään 21.3.2024 Hämeenlinnassa.  
Uudistettu ravitsemushoitosuositus ohjaa ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista
Uudistettu ravitsemushoitosuositus on tarkoitettu ohjaamaan sairaaloiden, hoito- ja kuntoutuslaitosten ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista sekä ruokapalvelujen järjestämistä, elintarvikehankintoja ja kilpailuttamista. Siinä on esitetty vähimmäisvaatimukset potilaille tarjottavan ruoan ravitsemuslaadusta.
 
–Terveellinen ruoka on hyvinvoinnin tukipilari ja se edistää myös kestävää elämäntapaa. Terveyttä edistävä, kokonaiskestävä ruokaympäristö tukee hyvän ruokavalinnan tekemistä. Hyvinvointialue ja kunnat voivat monella tapaa edistää terveyttä, hyvinvointia, kestävyyttä ja elämänlaatua tukevia valintoja alueellaan, neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa.
Moniammatillisen asiantuntijaryhmän laatima suositus perustuu kansainvälisiin ravitsemushoidon suosituksiin, kliinisen ravitsemustieteen ja lääketieteen tutkimustietoon, hyviin hoitokäytäntöihin sekä kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin.

Tavoitteena vajaaravitsemuksen kehittymisen estäminen

Vajaaravitsemus hidastaa toipumista ja lisää erilaisten komplikaatioiden riskiä. Siten se pidentää hoitoaikoja ja lisää hoitohenkilöstön työmäärää ja terveydenhuollon kustannuksia. Vajaaravitsemusta esiintyy erityisesti pitkäaikaissairailla, syöpäpotilailla, neurologisilla potilailla sekä vakavista infektioista, traumoista ja isoista leikkauksista toipuvilla. Vajaaravitsemusriski lisääntyy myös ikääntymisen myötä. Useiden tutkimusten mukaan vajaaravitsemusriskin seulonta ja vajaaravitsemuksen ehkäisy vähentävät hoidon kustannuksia. Vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisy on huomattavasti edullisempaa kuin sen hoito. 

–Vajaaravitsemuksen ehkäisyn ja hyvän hoidon takaamiseksi on oleellista, että ravitsemushoidon osaaminen ylettyy kaikille toimialoille, vuodeosastoilta poliklinikoille, kotihoitoon ja asumispalveluihin, kommentoi erikoissairaanhoidon ravitsemusterapeutti Noora Toivonen. Hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi vaaditaan yhtenäisiä käytäntöjä ja vankkaa moniammatillista yhteistyötä toimialarajat ylittäen.

Erikoissairaanhoidon sairaalapalveluiden tulosaluejohtaja Mirja Ottman-Salminen painottaa, kuinka tärkeää on ehkäistä ja tunnistaa myös erikoissairaanhoidossa potilaan vajaaravitsemus. –Ravitsemus on aina osa potilaan kokonaishoitoa ja kuuluu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, niin lääkäreille kuin hoitajille. Vajaaravitsemus heikentää sairastuneen potilaan toimintakykyä ja hidastaa sairaudesta toipumista, jolloin sairaalahoito pitkittyy. Tavoitteenamme on tukea Oma Hämeen asukkaiden ravitsemuskuntoutumista uudistetulla ravitsemushoitosuosituksella.

Uusi ravitsemushoitosuositus -koulutuspäivä Kanta-Hämeessä 21.3.2024

Kanta-Hämeen alueellinen ravitsemuskoulutuspäivä järjestetään torstaina 21.3.2024 klo 10–15 Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Toivotamme myös median tervetulleeksi koulutuspäivään. 

Haastattelumahdollisuus medialle 

Ennen tilaisuuden alkua klo 9.30 alkaen tai tilaisuuden päätyttyä klo 15 on mahdollista tavata STM:n edustaja Sirpa Sarlio ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan edustaja Soile Ruottinen sekä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ammattilaisia. 

UUTINEN / 07.03.2024

Hyvinvointialuejohtajan esitys palveluverkkosuunnitelmasta: kolme palvelukeskusta ja seitsemän palvelupistettä Kanta-Hämeeseen

Aluehallitus käsittelee Oma Hämeen palveluverkkosuunnitelmaa kokouksessaan 11. maaliskuuta ja todennäköisesti myös 18. maaliskuuta. Aluehallitus ja aluevaltuusto ovat käyneet keskustelua suunnitelman sisällöstä ja muutosten vaikutuksista seminaareissaan ja infoissaan alkuvuoden aikana. Palveluverkkosuunnitelma ja siihen liittyvät muutosesitykset on valmisteltu hyvinvointialueen toimiala- ja tulosaluejohdon yhteistyönä. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 26. maaliskuuta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteita esitetään muutettavaksi Kanta-Hämeessä lähivuosina. Palvelurakenteiden muutosta viedään eteenpäin rinnakkain palveluverkkomuutosten kanssa. Nyt päätöksentekoon tuleva palveluverkkosuunnitelma perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin.

Suunnitelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja olisi tulevaisuudessa tarjolla Kanta-Hämeessä lähipalveluina palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen palvelukeskukset sijaitsevat asiakkaille tutuissa toimipisteissä, joissa asukkaat ovat jo tottuneet asioimaan laajasti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiakkaille tarjotaan jatkossa yhä enemmän liikkuvia ja kotiin vietäviä palveluja. Myös etä- ja digipalvelujen kehittämistä jatketaan asiakkaiden tarpeiden mukaan.

– Emme yritä korvata kaikkea palvelua digitaalisilla tai uusilla palvelumuodoilla. Ne on tuotava mukaan tähän kokonaisuuteen, jotta kykenemme annetuilla resursseilla järjestämään palvelut, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Talouden tasapainottaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä

Muutoksia nykyiseen palveluverkkoon tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään järjestämään nykyisellä rahoituksella parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtionrahoitukseen ja hyvin pieneltä osin asiakasmaksuihin. Hyvinvointialueella ei ole verotusoikeutta. Lain mukaan Oma Hämeen on katettava vuosina 2023 ja 2024 syntyvät alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.

– Hyvinvointialuejohtajat viestivät hyvin selkeästi jo vuosi sitten, että hallittu ja riskit huomioiva muutos vaatii pari vuotta enemmän aikaa kuin meillä nyt on. Ymmärrän valtiontalouden erittäin hankalan tilanteen, enkä kiistä sitä, etteikö menoja voisi leikata. Kuitenkin teemme nyt samanaikaisesti prosessien muutoksia, järjestämistavan muutoksia ja palveluverkkomuutoksia hallinnollisten muutosten ollessa vielä kesken, joten riskit entisestään kasvavat. Tämän kaiken keskellä on syytä korostaa, että toimeenpanovaiheessa palveluiden saatavuuden turvaaminen on ensisijainen asia, painottaa Naukkarinen.

Oma Hämeen tasapainotustarve vuosina 2024–2026 on vähintään 130 miljoonaa euroa. Viime vuoden tilinpäätös jäänee alustavan arvion mukaan noin 60 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tämän vuoden talousarvio puolestaan on noin 67 miljoonaa euroa alijäämäinen. Samaan aikaan talouden ensimmäisen tasapainotusohjelman säästöt eivät ole toteutuneet odotetulla tavalla ja kustannusten nousu on jatkunut voimakkaana, mikä on vaikeuttanut tasapainottamisen toteutumista.

Talouden saaminen tasapainoon lainsäädännön edellyttämässä määräajassa vaatii merkittäviä muutoksia ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat henkilöstöön ja palveluihin. Oma Häme tasapainottaa talouttaan muiden keinojen lisäksi palveluverkkosuunnitelmalla.

Palveluja tarjolla uusissa paikoissa ja uusilla tavoilla

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen on tehnyt päätösesityksen aluehallitukselle palveluverkkosuunnitelmasta. Sen mukaan hyvinvointialueen palvelurakenne perustuu kiinteisiin, liikkuviin, siirrettäviin sekä etä- ja digipalveluihin. Aluehallitukselle esitetään, että se esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi palveluverkkosuunnitelman mukaiset linjaukset, joilla tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä noin 30 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä.  

Suunnitellut muutokset koskevat sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuotoja, saatavuutta ja toimipisteitä. Palveluita siirretään uusiin paikkoihin ja niitä tarjotaan uusilla tavoilla laadukkuutta ja kustannustehokkuutta tavoitellen.

– Eri sidosryhmät ja asiantuntijat ovat esittäneet aiheellisesti huolensa palveluverkkosuunnitelman vaikutuksista. Yritämme saada aikaan annetussa rahoituskehyksessä ja hyvin tiukassa aikataulussa muutoksia, joista olisi mahdollisimman vähän haittaa asukkaille ja asiakkaille, sanoo hyvinvointialuejohtaja.

– Kiitän valmistelijoita ja päättäjiä asiallisesta prosessista tähän asti. Seuraava kuukausi on varmasti aktiivisen keskustelun aikaa. Viranhaltijat eivät lähde esityksissään siitä ajatuksesta, että paljonko milläkin seudulla tehdään muutoksia palveluihin, vaan esitys nojautuu vahvasti aiemmin hyväksyttyihin määrittelyperiaatteisiin, jatkaa Naukkarinen.

Saatujen lausuntojen ja kommenttien perusteella esitetään erillistä palvelukonseptia haavoittuvassa asemassa olevalle väestönosalle. Palveluiden piirissä on rajallinen määrä asiakkaita Kanta-Hämeessä, joiden hoidon jatkuvuus tai hoitoon hakeutuminen voisi vaikeutua palvelupisteen tai palvelukeskuksen etäisyyden, julkisen liikenteen puutteiden tai muun vastaavan seikan vuoksi, eikä palvelua voida muuten tarjota asiakkaalle.

Palvelukonsepti otettaisiin käyttöön vuoden 2026 alusta. Palvelu voidaan toteuttaa kiinteissä tai siirrettävissä pisteissä, kuitenkin siten, että niissä ei ole päivystysluontoista vastaanottoa eivätkä pisteet ole terveydenhuoltolain 47 §:n tarkoittaman kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnanvapauden piirissä.

– Halusin tämän lisäyksen tuoda erityisesti saapuneen palautteen ja vaikutusarvioiden vuoksi, toteaa Naukkarinen.

Kolme palvelukeskusta, seitsemän palvelupistettä

Hyvinvointialuejohtajan esityksen mukaan Oma Hämeessä kiinteinä toimipisteinä toimisivat palvelukeskukset ja palvelupisteet. Tarkoituksena on, että hyvinvointialue perustaa kolme palvelukeskusta: Forssaan sairaalaan ja pääterveysasemalle, Hämeenlinnaan Ahvenistonmäelle, sekä Riihimäelle sairaalaan ja Penttilänkadun terveysasemalle. Riihimäen palvelukeskusta on suunniteltu myös uuteen sote-keskukseen, joka on vielä tarveselvitysvaiheessa.

Palvelukeskuksissa on tarjolla laajasti palveluita usealta toimialalta. Palvelukeskukset tarjoavat kiireellistä ja kiireetöntä hoitoa sekä apua ja tukea monialaisia palveluita tarvitseville asiakkaille. Esityksen mukaan palvelukeskuksen toimintaa varten vuokrattuja toimitiloja voidaan tarvittaessa lisätä tai vähentää ilman erillisiä toimielinten päätöksiä.

Lisäksi Oma Häme perustaisi seitsemän palvelupistettä, joiden tarkemmista sijainneista taajamissa tai kunnissa päättäisi aluehallitus. Palvelupisteet sijaitsisivat

• Jokioisissa
• Kalvolassa (Hämeenlinna)
• Lopella
• Oitissa (Hausjärvi)
• Parolassa (Hattula)
• Tuuloksessa (Hämeenlinna)
• Turengissa (Janakkala)

– Kun olemme valmistelussa miettineet palvelupisteiden sijaintia, emme ole pohtineet kuntarajoja, vaan asukkaiden palvelutarpeita sekä asukaskeskittymiä ja etäisyyksiä. Nyt esitetyssä mallissa 80 prosenttia väestöstä asuu alle 10 kilometrin etäisyydellä palveluista ja 93 prosenttia alle 15 kilometrin etäisyydellä. Koko esityksen taustalla on henkilöstön saatavuus, asukkaiden palvelutarve sekä rahoitus. Myös kiinteistöjen kuntoa ja soveltuvuutta tämän päivän palvelumalleihin on arvioitu, sanoo Naukkarinen.

Uutisen loppuun on koottu tarkemmin esityksiä palveluverkkomuutoksista toimialoittain.

Aluevaltuusto päättää muutoksista 26. maaliskuuta

Palveluverkkomuutoksia tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään tuottamaan nykyisellä rahoituksella. Toimipisteisiin ja palvelumuotoihin on tehtävä muutoksia myös siksi, että henkilöstö riittäisi. Muutoksilla halutaan niin ikään vastata ikäihmisten määrän kasvun ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin. Tämänhetkisen esityksen toteutuessa Oma Häme saavuttaisi vuoteen 2030 mennessä yli 100 miljoonan euron kumulatiiviset kustannussäästöt.

Suunnitelman luonnos julkaistiin tammikuussa, ja tavoitteena oli, että suunnitelmista käydään avointa keskustelua ennen päätöksentekoa. Helmikuussa on kerätty näkemyksiä ja kommentteja asiakkailta, asukkailta, henkilöstöltä, sidosryhmiltä ja kunnilta. Aluehallitus esitti lausuntopyynnön kokouksessaan 29. tammikuuta ja lausuntokierros päättyi 23. helmikuuta. Lisäksi suunnitelmien vaikutuksia on arvioitu monin eri tavoin ja eri näkökulmista. Hyvinvointialueen hallinto on käynyt läpi kaikki lausunnot ja asukkailta saadut kommentit, ja ne toimitetaan myös aluevaltuutetuille päätöksenteon tueksi.

Maaliskuun päätöksen jälkeen palveluverkon muutokset toteutuvat vaiheittain lähivuosina, ei yhdellä kertaa. Isoin osa muutoksista alkaa näkyä asiakkaiden palveluissa vuoden 2025 loppupuolella. Käytännön muutoksia ryhdytään valmistelemaan päätösten jälkeen yhdessä henkilöstön kanssa. Myös asukkaiden osallistuminen jatkuu kevään aikana.

Palveluverkkomuutoksia tarkemmin toimialoittain

Aluehallituksen 11.3.2024 kokouksen esityslista

Terveydenhuolto

Perusterveydenhuollon avopalveluja tullaan tarjoamaan palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä hoidon jatkuvuus varmistaen. Perusterveydenhuollon sairaalapalveluita tuotetaan palvelukeskuksissa, ja toiminnan laajuutta arvioidaan jatkuvasti yhteisenä kokonaisuutena vuodeosastotoiminnan ja kotisairaalatoiminnan kanssa. Janakkalan vuodeosaston tilanne arvioidaan erikseen vuonna 2025.

Kuvantamisen palvelut kootaan palvelukeskuksiin. Laboratoriopalveluja tarjotaan palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Näytteenottopalveluita tuotetaan tarvittavilta osin liikkuvana tai siirrettävänä palveluna.

Erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan palvelukeskuksissa ja keskussairaalassa. Palvelukeskuksessa erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan lähi-, etä- tai konsultaatiopalveluna. Erikoissairaanhoidon osastohoito ja anestesiassa tehtävä leikkaustoiminta keskittyvät keskussairaalaan Assiin.

Mielenterveys- ja päihdepalveluita tuotetaan palvelukeskuksissa, palvelupisteissä ja keskussairaalan yhteydessä. Tarkoituksena on perustaa Oma Hämeelle oma selviämisasema vieroitus- ja korvaushoitoyksikön yhteyteen. Lisäksi perustettavaksi esitetään oma mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikkö.

Suun terveydenhuollon toiminta siirretään vaiheittain 2030 mennessä kolmeen palvelukeskukseen. Muut palvelut toteutetaan siirrettävissä palvelupisteissä tai tiloissa, joiden kustannukset vastaavat siirrettävää palvelupistettä.

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palveluissa lyhytaikainen, ympärivuorokautinen palveluasuminen esitetään keskitettäväksi ensi vaiheessa kuuteen yksikköön: Forssan alueella Intalankartanoon ja Heikanrinteeseen, Hämeenlinnan alueella Voutilakeskukseen ja Ilveskotiin, Janakkalassa Tapailakotiin ja Riihimäen alueella sairaalan tiloihin. Tavoitteena on, että palvelurakennemuutoksen edetessä lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen keskitetään kolmeen yksikköön vuoteen 2028 mennessä.

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelut

Sosiaalipalveluita, vammaissosiaalityötä sekä lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon palveluita tarjotaan jatkossa palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto toimisi jatkossakin pääosin koulujen ja oppilaitosten yhteydessä. Neuvolapalveluja olisi tarjolla palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Lisäksi hyvinvointialue kokeilee lähivuosina jalkautuvaa neuvolamallia, ensiksi haja-asutusalueella. Jalkautuva neuvola hyödyntää alueen toimipisteitä ja tekee yhteistyötä perhekeskuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa.

Sosiaalipalvelut tulevat tekemään yhteistyötä vuoden 2025 alusta aloittavien työllisyysalueiden kanssa. Palveluita tarjotaan asiakkaille yhteiskäyttöisissä palvelupisteissä. Vammaispalvelun uutta, vaativan asumispalvelun yksikköä esitetään perustettavaksi Ilveskodin tiloihin. Ennen perustamista tulee varmistaa, että yksikön kustannukset ovat nykyistä palvelumallia edullisemmat.

Hallinto ja pelastustoimi

Hyvinvointialueen hallinto aiotaan sijoittaa hyvinvointialueen omistamiin tiloihin.

Pelastustoimen palveluverkosto koostuisi jatkossakin sekä päätoimisen henkilöstön että sopimuspalokuntien miehittämistä paloasemista. Nykyinen verkosto on täydentymässä Assi-sairaalan yhteyteen rakennettavalla paloasemalla. Nyt esitetään, että Oitin ja Hikiän paloasemien yhdistämisestä Hausjärvellä käynnistettäisiin esiselvitys.

UUTINEN / 07.03.2024

Oma Häme jatkaa talouden tasapainottamista – aluehallitukselle esitetään johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön vähentämistä

Tiukka talouskuuri jatkuu hyvinvointialueella. Aluevaltuuston toukokuussa 2023 päättämät menoleikkaukset eivät toteudu riittävän nopeasti, mikä vaatii hyvinvointialueelta lisää tasapainottamistoimenpiteitä. Tämän vuoksi maanantaina 11.3. kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että hyvinvointialue käynnistäisi yhteistoimintaneuvottelut johto-, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa. 

Pääsääntöisesti neuvottelujen ulkopuolelle jätetään välitöntä asiakastyötä tekevät ammattilaiset, esimerkiksi lääkärit, sosiaalityöntekijät, hoitajat, pelastajat. Neuvottelujen piiriin kuuluu arviolta noin tuhat henkilöä ja tavoitteena on saavuttaa noin kuuden miljoonan euron säästö. Neuvottelut voivat johtaa myös irtisanomisiin.

– Olisin toivonut, ettei tähän tarvitsisi mennä, mutta aikataulu on liian tiukka hallinnon menokehityksen hillintään suunnitellusti. Se takia on välttämätöntä aloittaa neuvottelut henkilöstön edustajien kanssa. Valitettavasti en voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että joudumme myös irtisanomaan henkilöstöä neuvotteluiden jälkeen. Otamme totta kai ensisijaisesti muut keinot käyttöön, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Tasapainottaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä

Oma Hämeen tasapainotustarve vuosina 2024–2026 on vähintään 130 miljoonaa euroa. Viime vuoden tilinpäätös jäänee alustavan arvion mukaan noin 60 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tämän vuoden talousarvio puolestaan on noin 67 miljoonaa euroa alijäämäinen. Samaan aikaan talouden ensimmäisen tasapainotusohjelman säästöt eivät ole toteutuneet odotetulla tavalla ja kustannusten nousu on jatkunut voimakkaana, mikä on vaikeuttanut tasapainottamisen toteutumista. Talouden saaminen tasapainoon lainsäädännön edellyttämässä määräajassa vaatii merkittäviä muutoksia ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat henkilöstöön ja palveluihin.

Oma Häme tasapainottaa talouttaan useilla keinoilla. Toukokuussa 2023 hyväksytyllä ensimmäisellä tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan vuoden 2025 loppuun mennessä 32 miljoonan euron säästöjä. Tätä tavoitellaan palvelurakenteiden ja toiminnan muutoksilla. Joulukuussa aluevaltuusto hyväksyi talousarviokäsittelyn yhteydessä uusia tasapainottamistoimia, joilla tavoitellaan 125 miljoonan säästöjä. Tämä koostuu käyttötalouden sopeuttamisesta, palveluverkkosuunnitelman tuomista säästöistä, hankintojen johtamisen tehostamisesta sekä henkilöstökuluihin liittyvästä kokonaisuudesta. 

– Talouden tasapainoon pääsemiseen lainsäädännön vaatimassa aikataulussa sisältyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Vaikka kaikki tasapainottamistoimet toteutuisivat suunnitellusti, saattavat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä rahoituksen tarkistuksen ja todellisten kustannuskasvun välinen epäsuhta johtaa siihen, että vuosina 2023 ja 2024 syntyviä alijäämiä ei saada täysin katettua. Talouden pitäisi kuitenkin vuositasolla olla jo 2025 tasapainossa. Uskon asian olevan myös valtakunnallisella tasolla näin. Kaikki alueet painivat nyt tämän saman ongelman kanssa, toteaa Naukkarinen.

Lue uutinen hyvinvointialuejohtajan esityksestä palveluverkkomuutoksista

Useiden neuvotteluiden kierre halutaan välttää

Yhteistoimintaneuvottelut hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kanssa on tarkoitus saada päätökseen toukokuun puoliväliin mennessä. Neuvotteluilla tavoitellaan enintään 120 henkilötyövuoden vähennystä. Säästöt ovat pysyviä suunnittelukaudella ja vuodesta 2025 eteenpäin. Asiasta neuvotellaan henkilöstöjärjestöjen kanssa. 

Ensisijaisesti ratkaisuja haetaan muun muassa tarjoamalla toista tehtävää koulutuksen avulla, tehtävien tai toimenkuvien muutoksilla esimerkiksi välittömään asiakastyöhön sekä eläköityneiden tai irtisanoutuneiden paikkojen täyttämättä jättämisellä. Neuvottelut saattavat johtaa myös osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin hallinnollisissa ja tukipalvelutehtävissä. 

– Lomautuksia en aio esittää aluehallitukselle. Lisäksi haluaisin pitää siitä kiinni, että tämä tehdään nyt kerran tarpeellisessa laajuudessa, eikä lähdetä tekemään useita neuvottelukierroksia, sanoo hyvinvointialuejohtaja Naukkarinen.

Samalla arvioidaan kriittisesti toimialojen nykyisten organisaatio- ja johtamisrakenteiden tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta sekä tehdään näitä koskevia muutoksia. Lisäksi voidaan neuvotella myös muista keskeisistä henkilöstön palvelussuhde-ehdoista, paikallisista sopimuksista ja henkilöstöeduista.

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön tarpeen tarkastelu on mahdollista nyt, kun hyvinvointialueen toiminta on saatu käyntiin. Vuosi sitten kunnista ja kuntayhtymistä siirtyneen henkilöstön rakenteesta, henkilöstön tehtävistä ja toimenkuvista alkaa nyt olla sellainen kokonaiskäsitys, että tarkastelu on mahdollista.  

Toukokuussa 2023 aluevaltuuston hyväksymässä ensimmäisessä talouden tasapainottamisohjelmassa linjattiin, ettei henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia tarvita. Sen jälkeen hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on nopeasti heikentynyt ja lisäsäästöjen tarve on kasvanut merkittävästi. Aluehallituksen päätös yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä viedään siksi myös aluevaltuustolle tiedoksi.

Aluehallituksen 11.3.2024 kokouksen esityslista

UUTINEN / 07.03.2024

Viipurintien terveysasema palkittiin viiden tähden koulutuspaikkana 2023 Nuorten lääkäreiden koulutuspaikkakyselyssä

Viiden tähden koulutuspaikkoja oli koko Suomessa ainoastaan 11.

Nuorten lääkäreiden yhdistyksen Koulutuspaikkakysely on suomalaisten erikoistuvien ja yleislääketieteen erityiskoulutusta saavien lääkäreiden koulutusolosuhteita kartoittava tutkimus. Kyselyllä kartoitetaan koulutettavan saamaa koulutusta ja ohjausta sekä yleisemmin työoloja ja työn kuormittavuutta nykyisessä koulutuspaikassa.

Vuoden 2023 tulokset julkaistiin Lääkäripäivillä Helsingin Messukeskuksessa 25.1. Viipurintien terveysasema Hämeenlinnasta palkittiin viiden tähden terveysasemana saaden täydet 100 pistettä arvioinnissa NPS-luvuksi. NPS on lyhenne englannin kielen sanoista “Net promoter score”. Tiivistettynä termi vastaa kysymykseen: ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit paikkaa ystävällesi tai kollegallesi?”

Näin hyvän tuloksen kyselyssä tänä vuonna saavutti koko maassa 11 terveyskeskusta.

Lisäksi Viipurintien terveysasema on saanut tunnustuksen Suomen medisiinariliitolta kandiystävällisenä terveysasemana 2023. Ennen valmistumista lääketieteen kandidaatit tekevät harjoittelujaksoja sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa. Viiden vuoden opintojen jälkeen kandidaatit voivat tehdä lääkärin sijaisuuksia terveyskeskuksissa, mikäli tarvittava kokeneemman kollegan ohjaus ja tuki on heille varmistettu.

– Kandien lisäksi terveysasemilla työskentelevät nuoret lääkärit, jotka ovat suorittamassa yleislääketieteen erityiskoulutusta tai erikoistumassa – ovat siis jo valmiita lääkäreitä, Oma Hämeen perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosaluejohtaja Tiina Merivuori täsmentää.

Perustyön lisäksi terveysasemilla tapahtuu merkittävä määrä maan lääkäreiden jatkokouluttamista. Nuoria lääkäreitä ohjaavat kokeneet yleislääketieteen erikoislääkärit, jotka ovat myös kouluttautuneet ohjaamiseen. Näin potilaat saavat tasapuolista kohtelua: kokemattomammalla lääkärillä on aina mahdollisuus kysyä kokeneemmalta kollegalta apua ja potilas saa hyvän hoidon.

Monet kokeneet lääkärit pitävät koulutustyöstä ja nuorempien ohjaaminen auttaa pysymään ajan hermolla ja osaltaan tuo tuoreita tietoja hoitokäytännöistä ja muusta lääketieteen kehityksestä terveysasemillemme. Lisäksi maine hyvänä koulutuspaikkana helpottaa merkittävästi uusien lääkärityöntekijöiden saamista alueemme sekä lisää nuorten lääkäreiden työhyvinvointia ja viihtymistä niin, että he myös haluavat jatkaa töissä Oma Hämeessä.

Oma Hämeen yksiköt pärjäsivät kyselyssä seuraavasti:

Terveyskeskukset:
OmaHäme Perusterveydenhuollon avopalvelut 5/5 tähteä
Hämeenlinnan terveysasemat 5/5 tähteä
Viipurintien terveysasema 5/5 tähteä
Riihimäen terveyskeskus 5/5 tähteä

Keskussairaalat:
Kanta-Hämeen keskussairaala 5/5 tähteä
KHKS Konservatiivinen tulosalue 5/5 tähteä
KHKS Sisätaudit 4/5 tähteä
KHKS Operatiivinen tulosalue 4/5 tähteä
KHKS Päivystys 5/5 tähteä