Uutiset
Kaikki uutiset
Myös Assi-sairaalassa jatkuvat keskussairaalatasoiset palvelut.
Kanta-Hämeen keskussairaalan tulevaisuus on turvattu – kehysriihessä luovuttiin akuuttisairaaloiden suunnitelmasta
UUTINEN / 18.04.2024
Myös Assi-sairaalassa jatkuvat keskussairaalatasoiset palvelut.
UUTINEN / 18.04.2024
Kanta-Hämeen keskussairaalan tulevaisuus on turvattu – kehysriihessä luovuttiin akuuttisairaaloiden suunnitelmasta
Hallituksen päätös on hyvä Oma Hämeen kannalta – myös Assi-sairaalassa jatkuvat keskussairaalatasoiset palvelut.
Hallitus linjasi tiistaina kehysriihessään Suomen sairaalaverkon tulevaisuudesta. Alkuvuodesta esillä olleesta ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vastustamasta suunnitelmasta muuttaa osa keskussairaaloista akuuttisairaaloiksi luovuttiin. Tämä turvaa Kanta-Hämeen keskussairaalan ja vuonna 2026 avattavan Assi-sairaalan aseman.
– Olen tyytyväinen hallituksen päätökseen olla toteuttamatta sairaalaverkkotyöryhmän toisen vaiheen muutosesitystä. Tämä on järkevä esitys, joka takaa työrauhan Kanta-Hämeen keskussairaalalle. Haluan kiittää etenkin Kanta-Hämeen alueen kansanedustajia erinomaisesta työstä asian eteen, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Kehysriihipäätösten myötä jokaisella hyvinvointialueella säilyy keskussairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä sekä tehdä kattavasti leikkaustoimintaa. Hallitus tekee joitakin muutoksia perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin ja tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon, mutta nämä eivät kohdistu Kanta-Hämeeseen. Muutokset on avattu sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa.
Tammikuussa julkaistiin sairaalaverkkoa pohtineen työryhmän esitys, jota Oma Häme vastusti. Sen mukaan osa nykyisistä keskussairaaloista olisi muutettu akuuttisairaaloiksi, joissa ei hoidettaisi synnytyksiä, ei annettaisi tehohoitoa eikä siellä olisi leikkaussalia käytössä ympärivuorokautisesti. Esityksessä ei otettu kantaa siihen, mitkä nykyiset keskussairaalat mahdollisesti muuttuisivat akuuttisairaaloiksi.
Esitys kuitenkin herätti huolta rakenteilla olevan Assi-sairaalan roolista. Oma Hämeen näkökulmasta Kanta-Hämeen keskussairaalan toimintaa ei ole ollut missään vaiheessa syytä muuttaa. Uusi Assi-sairaala on mitoitettu nykyisten palvelutarpeiden ja teknologian mukaisesti. Lisäksi keskussairaalan työvoimatilanne on ollut koko ajan hyvä.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan hallitus jatkaa hyvinvointialueiden kanssa yhteistä vuoropuhelua siitä, kuinka erikoissairaanhoidon työnjakoa ja yhteistyötä voidaan edelleen kehittää ja kuinka vastataan henkilöstöpulaan. Tavoitteena on varmistaa toimiva työnjako alueellisesti yliopistollisten ja keskussairaaloiden välillä. Tarkoituksena on etsiä uusia yhteistyömuotoja hyvinvointi- ja yhteistyöaluerajojen yli.
Hallituksen kehysriihessä tehdyn linjauksen mukaan hyvinvointialueet voivat hankkia raskasta, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttävää kirurgiaa yksityiseltä palveluntuottajalta. Ehtona tälle on se, että palveluntuottajan sairaala on lähellä keskussairaalaa, ja sillä on keskussairaalaan toiminnallinen yhteys. Tämän myötä Oma Hämeellä on mahdollisuus tehdä jatkossakin tiivistä yhteistyötä palveluntuottajien kanssa.
Julkisen talouden suunnitelmassa on nyt lisäksi linjattu hyvinvointialueiden velvoitteiden keventämisestä liittyen muun muassa perusterveydenhuollon hoitotakuuseen, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen sekä sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman rajaamiseen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan hallitusohjelmassa linjatun 50 miljoonan euron lisäksi 100 miljoonalla eurolla.
Torstaina 18. huhtikuuta vietetään potilaan oikeuksien päivää
Potilasasiavastaavan palvelu on asiakkaille maksutonta.
Torstaina 18. huhtikuuta vietetään potilaan oikeuksien päivää
UUTINEN / 18.04.2024
Potilasasiavastaavan palvelu on asiakkaille maksutonta.
UUTINEN / 18.04.2024
Torstaina 18. huhtikuuta vietetään potilaan oikeuksien päivää
Torstaina 18. huhtikuuta vietetään valtakunnallista potilaan oikeuksien päivää. Teemapäivällä halutaan kiinnisttää huomiota
Potilasasiavastaava neuvoo terveydenhuollon potilaita näiden asemasta ja oikeuksista. Hän auttaa esimerkiksi muistutuksen tekemisessä. Potilasasiavastaava palvelee hyvinvointialueen kaikkien kuntien asiakkaita. Palvelu on maksutonta.
Potilas- ja sosiaaliasiavastaavat ovat riippumattomia ja puolueettomia työssään. Asiavastaavien tehtävänä on neuvoa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat saavat oikeusturvansa toteuttamisen kannalta keskeiset asiat vireille toimivaltaisessa viranomaisessa.
Potilaan oikeuksista määrätään laissa muun muassa seuraavaa:
- Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon
- Hoidossa on huomioitava potilaan äidinkieli, yksilölliset tarpeet ja kulttuuri.
- Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.
- Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Lue lisää Oma Hämeen potilasasiavastaavasta
Oma Hämeen verkkosivut saivat uuden ilmeen – palvelujen löydettävyyden parantaminen jatkuu
Kehittämistyötä tehdään aktiivisesti vuoden 2024 ajan.
Oma Hämeen verkkosivut saivat uuden ilmeen – palvelujen löydettävyyden parantaminen jatkuu
UUTINEN / 18.04.2024
Kehittämistyötä tehdään aktiivisesti vuoden 2024 ajan.
18.04.2024
UUTINEN / 18.04.2024
Oma Hämeen verkkosivut saivat uuden ilmeen – palvelujen löydettävyyden parantaminen jatkuu
Sivustolla on nyt uusi visuaalinen ilme, ja lisäksi sivuston hakutoimintoa ja navigaatiorakennetta on uudistettu. Uudistus on toteutettu yhteistyössä Istekki Oy:n ja Twoday:n kanssa. Kevään aikana otetaan käyttöön muitakin uudistuksia, joiden tarkoituksena on parantaa sivuston käytettävyyttä ja saavutettavuutta sekä palvelujen löydettävyyttä.
Palveluiden löydettävyyttä helpottaa tulevaisuudessa myös se, että Oma Häme on tämän vuoden aikana yhdenmukaistamassa yhteydenottokanaviaan ja sujuvoittamassa asiakkaiden asiointia alueen palveluihin.
Kevään 2024 aikana Oma Häme uudistaa myös verkkosivujensa tekstejä. Tekstit muokataan selkeämmälle yleiskielelle, asiakaslähtöisemmiksi ja hakukoneoptimoiduiksi. Sisältöjen kehittäminen jatkuu sen jälkeen mm. englanninkielisten sisältöjen parissa.
Arvostamme palautettasi, jotta voimme kehittää sivustoamme paremmaksi.
Turengin apuvälinepiste suljettuna keskiviikkona
Yksiköt Riihimäellä ja Hämeenlinnassa palvelevat normaalisti.
Turengin apuvälinepiste suljettuna keskiviikkona
UUTINEN / 17.04.2024
Yksiköt Riihimäellä ja Hämeenlinnassa palvelevat normaalisti.
UUTINEN / 17.04.2024
Turengin apuvälinepiste suljettuna keskiviikkona
Turengin apuvälinepiste on suljettuna keskiviikkona 17.4.
Apuvälineyksiköt Riihimäellä ja Hämeenlinnassa palvelevat normaalisti. Apuvälineitä voi palauttaa Turenkiin tai Tervakoskelle terveysasemille.
Yhteydenotot: Riihimäki puh. 019 758 5707 ja Hämeenlinna 03 621 9266.
Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke etenee
Tutkimuksessa luodaan muun muassa sosiaalipalveluiden vaikuttavuusmittareita.
Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke etenee
UUTINEN / 16.04.2024
Tutkimuksessa luodaan muun muassa sosiaalipalveluiden vaikuttavuusmittareita.
UUTINEN / 16.04.2024
Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke etenee
Tutkimushanke koostuu kahdesta osasta, vaikuttavuuden tietojohtamisesta ja sosiaalihuollon tutkimuksesta. Tutkimushanketta toteuttaa ajalla 1.1.2024 - 31.12.2025 Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueista muodostuva Sisä-Suomen yhteistyöalue, ja sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos Oy ja SONet BOTNIA.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella arvioidaan hyvinvointialueiden systeemitasoista vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Pikassos Oy ja SONet BOTNIA tutkivat Sulava-tutkimushankkeessa sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Hanketta hallinnoi Pirkanmaan hyvinvointialue.
– Sosiaalihuollon tutkimuksen tarve on vahvasti tunnistettu. Tutkimussuunnitelma vastaa vahvasti tähän tarpeeseen, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen vaikuttavuusylilääkäri Suvi Liimatainen.
Systeemitasoinen vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimustyön päätavoitteena on luoda geneerinen sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujärjestelmätasolla.
Tutkimustyö on aloitettu tutkimustiedon keruulla. Hankkeeseen tuotetaan väitöskirjoja vaikuttavuuden arvioinnin tietomallista, kustannuslaskennasta osana vaikuttavuusarviointia, ja digitaalisten sote-palvelujen käyttäjäprofiileista ja digipalvelujen vaikuttavuudesta.
Lisäksi on aloitettu kokoamaan asiakkaiden henkilökohtaista tietomallia. Tämä tuo esille esimerkiksi diabetesta sairastavan asiakkaan koko sote-palveluiden käytön kustannusketjun. Perinteiseen näkökulmaan verrattuna diabeteksen hoidon kustannusten lisäksi saadaan näkyville myös muut diabeetikoiden käyttämät sote-palvelut, jotka voivat olla diabeteksesta johtuvia. Tietomallin avulla pystytään vertailemaan eri palveluiden kustannusvaikuttavuuksia.
– Haasteena ovat kirjaamisen yhtenäiset käytänteet. Tutkimuksessa luodaan myös sosiaalipalveluiden vaikuttavuusmittareita, jotka huomioivat kustannusnäkökulman, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.
Sulava-tutkimushanke tutkii sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta
Sosiaalialan osaamiskeskusten vetämän Sulava-hankkeen tutkimus kohdentuu aikuissosiaalityöhön, lapsiperheiden sosiaalityöhön ja gerontologiseen sosiaalityöhön sosiaalihuollon peruspalveluissa. Tarkoituksena on vahvistaa käytännön, tutkimuksen ja kehittämisen vuoropuhelua sekä rakentaa laajasti tietopohjaa sosiaalityön vaikuttavuutta edistävistä ja jarruttavista tekijöistä.
Tutkimuksessa keskitytään sosiaalityön vuorovaikutustilanteissa esiintyviin mekanismeihin, asiakkaalle tarjottavan tuen sisältöön ja vuorovaikutukseen, sosiaalihuollon sääntelyyn ja normeihin ja niiden laatuvaikutukseen, laadukkaan sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin konteksteihin.
– Sosiaalityön palvelujen vaikuttuvuuden arviointityössä lähdetään takamatkalta mukaan, kertoo Pikassos Oy:n Sulava-hankkeen tutkimuspäällikkö Anne Puuronen.
Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on kuvata ja arvioida asiakas-työntekijätilanteiden laatua ja vaikuttavuutta sosiaalityön sisällön ja toimintaympäristön yhteistuloksena. Toisena tavoitteena on mallintaa sosiaalityöntekijöiden tutkimaa ammattikäytäntöä osana omaa asiakastyötään, erityisesti oman työn laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta. Sisä-Suomen yhteistyöaluetasoisesti tuotetaan uutta tietoa sosiaalityöntekijöiden tutkimusosaamistarpeista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rakenteiden kehittämistarpeista. Näillä tuodaan esille sosiaalipalveluiden laatua ja vaikuttavuutta.
Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
Aluehallitus käynnisti tukipalveluyhtiön perustamisen valmistelun
Yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.
Aluehallitus käynnisti tukipalveluyhtiön perustamisen valmistelun
UUTINEN / 15.04.2024
Yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.
UUTINEN / 15.04.2024
Aluehallitus käynnisti tukipalveluyhtiön perustamisen valmistelun
Aluehallitus käynnisti maanantain kokouksessaan Oma Hämeen oman tukipalveluyhtiön perustamiseen liittyvän valmistelun. Tavoitteena on, että hyvinvointialueen oman yhtiön toiminta käynnistyy ensi vuoden alussa. Perustettava yhtiö vastaa hyvinvointialueen ateria- ja ruokapalveluista, laitoshuoltopalveluista sekä kiinteistönhuoltopalveluista. Oma Hämeen tukipalveluissa nyt työskentelevä henkilöstö siirtyy perustettavaan yhtiöön vanhoina työntekijöinä.
Aluevaltuusto päätti yhtiön perustamisesta helmikuussa. Yhtiöittäminen koskee hyvinvointialueen omaa toimintaa, jonka euromääräinen arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Yhtiöittäminen koskee noin 200 palvelutuotannon tukipalveluissa sekä kiinteistöhuollon tehtävissä työskentelevää henkilöä.
Oman toiminnan yhtiöittäminen ja yhtiön perustaminen vaatii suunnittelua ja monenlaisia toimenpiteitä, jotka aluehallitus hyväksyi maanantaina aikatauluineen. Yhtiön perustamiseen liittyvät toimet on tarkoitus tehdä kevään aikana, jolloin kesä ja syksy olisivat käytettävissä käytännön valmisteluun. Hyvinvointialueen johtoryhmä nimeää yhtiön valmistelua varten projektiryhmän. Aluehallitus nimeää toukokuussa yhtiön hallituksen ja ennen kesälomia on tarkoitus valita yhtiölle toimitusjohtaja.
Muut asiat aluehallitus hyväksyi maanantain kokouksessaan esityslistan mukaisesti. Aluehallituksen seuraava kokous on 22. huhtikuuta.
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
ARTIKKELI / 05.04.2024
Kohtaamiset rikastuttavat sekä opiskelijoita että ammattilaisia, kirjoittavat Taija Ylätalo ja Rita Juvonen.
ARTIKKELI / 05.04.2024
Blogi: Linja auki yliopistoon – yhteydet opiskelijoihin tärkeitä
Tampereen yliopiston sosiaalityön opiskelijat tutustuivat taannoin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalityöhön. Yhteinen päivämme Hämeenlinnassa alkoi aamukahvien jälkeen nuotiopiirillä. Nuotiopiirissä sosiaalityöntekijämme kertoivat nykyisestä työstään ja siitä, keitä heillä on asiakkaina, sekä omista urapoluistaan. Sosiaalityöntekijäksi voi tulla hyvin erilaisten polkujen kautta ja se on rikkautta!
Pienen tauon jälkeen jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa opiskelijat saivat kysyä itselleen tärkeitä kysymyksiä ja kuulla lisää meidän ammattilaisten työstä. Kävimme keskustelua myös palvelujen järjestämisestä ja organisaatiosta. Aamupäivä oli täynnä vilkasta puheen sorinaa ja moni tuleva sosiaalityön ammattilainen sai kuulla arvokasta tietoa sosiaalityön arjesta. Myös meille jo työssä oleville sosiaalityöntekijöille opiskelijoiden kohtaaminen antoi paljon uusia ajatuksia ja uutta virtaa.
Yhteisen lounaan jälkeen opiskelijat suuntasivat omien toiveidensa mukaan tutustumaan vammaissosiaalityöhön ja Virvelinrantaan, Päivätuvalle, Ensi- ja turvakoti ry:n toimintaan, ikäihmisten työhön ja väkivaltatyöhön. Samalla heillä oli mahdollisuus tutustua meidän toimitiloihimme.
Sysäyksen tutustumispäivälle antoi aiempi vierailumme Tampereen yliopistossa. Kävimme siellä esittelemässä sosiaalityön opiskelijoille hyvinvointialueen sosiaalityötä ja mahdollisuuksia harjoitteluun. Toivomme, että yhteys yliopiston ja opiskelijoiden kanssa säilyy ja jatkuu.
Taija Ylätalo, tulosaluejohtaja, lastensuojelu
Rita Juvonen, asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus
Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla
Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.
Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla
ARTIKKELI / 29.02.2024
Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä.
ARTIKKELI / 29.02.2024
Uranuskoti houkuttelee työntekijöitä magneetin lailla
Hyvä maine kiirii kauas ja työnhakijoita riittää. Kun maineelle on katetta, työntekijät myös jäävät taloon ja viihtyvät. Oma Hämeen riihimäkeläinen ympärivuorokautisen asumisen yksikkö Uranuskoti osoittaa tämä todeksi.
Viime keväänä riihimäkeläinen Satu Niskanen makasi aamuvarhaisella sängyssä ja selasi työpaikkoja. Siihen aikaan hän kävi vielä Helsingissä töissä.
– Ajattelin, että en halua väsyttää itseäni enää, että pitää päästä lähemmäs töihin. Silloin huomasin, että katsos, kotipaikkakunnan Uranuskotiin haetaan lähihoitajaa.
Hakemus lähti matkaan, ja samana päivänä Uranuskodin lähijohtaja otti yhteyttä.
– Jo ensivaikutelma puhelimessa toi tunteen, että tämä on minun paikkani. Lähijohtajan nopea yhteydenotto ja se, miten hän kertoi työpaikasta, vakuuttivat minut. Tunne säilyi, kun tulin allekirjoittamaan sopimuksen. Sen jälkeen olikin todella helppoa tulla töihin, Niskanen muistelee.
Uranuskoti on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö. Se tarjoaa kodinomaiset puitteet reilulle 30 asukkaalleen.
– Asukkaiden ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen, ja heidän toiveidensa huomioiminen arjen tiimellyksessä ovat toimintamme kulmakiviä. Päivittäiseen työhömme kuuluu niin hoivaa ja huolenpitoa kuin ravitsemuksesta, lääkityksestä ja virkistyksestä huolehtimista, kuvailee lähijohtaja Henna Pitkä.
Pitkä aloitti työskentelyn Uranuskodissa viime kesänä ja aisti heti yksikön kehittämis- ja oppimismyönteisen ilmapiirin. Huomion allekirjoittaa sairaanhoitaja Outi Jäärni, jolla on neljän vuoden kokemus Uranuskodista.
– Ilmapiirin eteen on tehty vuosien varrella paljon töitä. Mietimme esimerkiksi sitä, miten keikkalaiset otetaan vastaan. Saamme myös vaikuttaa ja suunnitella paljon omaa työtämme.
Enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta
Viihtyvyyden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Sana kiertää, ja hoivakoti on saanut viime aikoina poikkeuksellisen paljon hakijoita avoimiin työpaikkoihin. Myös työkiertoon tullut sairaanhoitaja Riitta Kilpinen ihastui kerrasta.
– Olin aiemmin kotihoidossa ja tykkäsin siitä, mutta ajattelin, että voinhan tehdä jotain muutakin. Tykästyin Uranuskotiin ihan hirveästi ja sain jäädä tänne, hän iloitsee.
– Hoitajat puhuvat hienosti ja kärsivällisesti asukkaille ja heidän läheisilleen. Täällä on enemmän myönteistä kuin kielteistä puhetta.
Uranuskodin työntekijät pitävät arvossa hyvää ja arvostavaa käytöstä. Hyvää huomenta toivotetaan aina sekä työkavereille että asukkaille, ja työpäivän päätteeksi on tapana kiittää päivästä. Sijaisilta kysytään, että milloin tulet uudestaan. Pieniä, mutta työilmapiirin rakentamisessa suuria tekoja.
Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa
Hyvän maineen kiiriminen näkyy myös avoinna olevaan työpaikkaan tulevista hakemuksista. Esimerkiksi Uranuskotiin hakeneet ovat todella panostaneet hakemuksiinsa, ja niistä näkee selvästi hakijan motivaation työpaikkaa kohtaan, vahvistaa rekrytointiasiantuntija Jenny Helminen Oma Hämeen henkilöstöpalveluista.
– Hyvin laaditulla työpaikkailmoituksella voimme edelleen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa ja herättää hakijan kiinnostuksen. Näin on käynyt myös Uranuskodissa, ja hakijat ovat kehuneet ilmoitusta.
– Rekrytiimissä autamme yksiköitämme hakuilmoitusten laatimisessa. Eniten kiinnostusta herättävät kuitenkin työpaikkailmoitukset, joissa näkyy ja kuuluu yksikön oma kädenjälki ja persoona. Yksiköissä tiedetään itse parhaiten omat veto- ja pitovoimatekijät sekä asiat, joita voidaan työntekijälle luvata ja lunastaa, Helminen lisää.
Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.
Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä
ARTIKKELI / 26.01.2024
Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta.
ARTIKKELI / 26.01.2024
Yli 90 % sairaanhoitaja-chatin palautteesta positiivista – myös ammattilaiset voimaantuvat digityöstä
Yhä useampi kantahämäläinen asioi terveysasioissa chatin kautta. Keskimääräinen jonotusaika on alle minuutin ja asia hoituu keskimäärin 16 minuutissa.
Sairaanhoitaja Janni Järvi istuu rennosti sohvalla ja naputtelee läppäriään. Eilen hän on ollut terveysasemalla kohtaamassa asiakkaita, kun taas tänään on vuorossa etätyö sairaanhoitaja-chatin digisairaanhoitajana. Kaikki chatin kuudesta hoitajasta tekevät 50 % työtä terveysasemalla ja 50 % chatissa.
Tällä kertaa Järven chat-vastaanotolle tulee asiakas, joka epäilee silmässään silmätulehdusta. Järvi pyytää asiakasta ottamaan kuvan silmästään ja konsultoi lääkäriä. Pian asiakas on jo saanut reseptin ja kiittää Järveä. Aikaa vastaanottoon on kulunut vain 10 minuuttia. Molemmille jää hyvä mieli ripeästä ja mukavasta hoitotapahtumasta.
– Positiivinen palaute on ollut runsasta. Tässä työssä saa paljon enemmän palautetta kuin terveysasematyössä ja on palkitsevaa, kun se on niin positiivista. Yli 90 prosenttia palautteista on ollut hyvää, Järvi kertoo.
Suuri suosio – keskimääräinen jonotusaika kuitenkin vain alle minuutin
Kesäkuussa avattu sairaanhoitaja-chat on kasvattanut suosiotaan nopeasti. Marraskuussa asioinnissa koettiin huippu: yli 1 500 asiakasta. Alkusyksystä luku oli vasta noin 900 kuukaudessa. Nousseet luvut kertovat kiinnostuksesta ja tarpeesta digitaalisia palveluita kohtaan.
Sairaanhoitaja-chatissa hoidetaan asioita, jotka eivät edellytä käyntiä paikan päällä. Yleisimmin yhteydenotot koskevat flunssaa, lapsen sairastumista, virtsatietulehdusta, seksitautia tai sairausloman tarvetta. Myös asiakkaalle 24/7 käytössä olevat Omaolon oirearvioista poimitaan ne, jotka sopivat chatissa hoidettavaksi. Näin asiakas saa nopeammin vastauksen ja ratkaisun huoleensa.
Yhteyden saaminen ammattilaiseen on nopeaa: keskimääräinen odotusaika chatissa on 58 sekuntia. Ennen chatin aloittamista, vahvan tunnistautumisen jälkeen, asiakas ohjautuu esitietolomakkeelle. Lomakkeella tietoja kerätään asiakkaan iän, sukupuolen ja yhteydenoton syyn tai oireiden mukaisesti.
– Esitietolomake auttaa paljon ja säästää työaikaa. Esitietolomakkeella asiakas on vastannut jo valmiiksi kysymyksiin, jotka pitäisi joka tapauksessa kysyä. Sen täyttämistä ei siis kannata jättää väliin, Järvi muistuttaa.
Keskimääräinen chatin kesto on 16 minuuttia. Se on vähän, kun vertaa terveysasemalla käyntiin kuluvaa aikaa.
Järvi kannustaa ihmisiä ottamaan rohkeasti yhteyttä digipalveluiden kautta. Etänä asioiden kysyminen voi olla joskus helpompaa. Kun ottaa ajoissa yhteyttä, se on ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. Asiat kyllä hoidetaan ja tarvittaessa ohjataan asiakas oikean hoidon piiriin.
Vastuuta ja nopeita päätöksiä
Sairaanhoitaja-chatissa sairaanhoitajan rooli korostuu, kun sairaanhoitaja tekee itsenäisesti päätöksiä ja vain tarvittaessa konsultoi lääkäriä.
Chatissa on kaksi tiimiä, joissa on yhteensä 6 hoitajaa ja yksi lääkäri. Haastavissa tilanteissa tiimi tukee toisiaan: kollegoiden kanssa keskustellaan jatkuvasti ja mietitään yhdessä ratkaisuja.
Erityisesti vakavien sairauksien epäilyissä tarvitaan ammattitaitoa, ja hoitajan vastuulla on tunnistaa omat rajansa ja siirtää potilas oikean asiantuntijan hoitoon. Järvi kertoo esimerkin tapauksesta, jossa potilas ohjattiin vakavan sairauden epäilyn vuoksi päivystykseen. Siinä tarvittiin rautaista ammattitaitoa: osattiin kysyä oikeat kysymykset ja nähtiin riski.
– Kun asiakasta ei näe kasvokkain, pitää kysellä enemmän. Pyydämme usein kuvia, sillä ne auttavat tilanteen arvioimisessa.
Chat-keskusteluja voi olla yhdellä hoitajalla samaan aikaan auki jopa kuusi kappaletta. Mitä sellaisen määrän voi hallita?
– Chatin henkilökunnalta vaaditaan kykyä hoitaa useampaa asiaa yhtä aikaa, rohkeutta tehdä päätöksiä, hyviä tietoteknisiä taitoja sekä kykyä sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä, Järvi kertoo.
Syrjäyttävätkö digipalvelut perinteiset vastaanotot?
Digityö on moderni työkalu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Se ei korvaa perinteisiä palveluita, vaan toimii rinnakkaisena ja helppona väylänä laadukkaiden palveluiden piiriin.
– Etäasiointi soveltuu erityisen hyvin niihin tapauksiin, joissa fyysinen vastaanotto ei ole välttämätön. Suuri osa terveydenhuollossa tehtävistä käynneistä ja yhteydenotoista on kuitenkin mahdollista toteuttaa ilman fyysistä vastaanottoa, digitaalisen sote-keskuksen johtaja, apulaisylilääkäri Tomi Roine kertoo.
Kun osa vastaanotoista hoidetaan etänä, jää enemmän aikaa kohdata terveysasemalla niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat fyysistä kohtaamista. Etäasiointi tarjoaa myös mahdollisuuden ennaltaehkäisyyn, kun neuvoa voi kysyä helposti ja nopeasti chatin kautta. Ikäihmisten ja kotihoidon potilaidenkin elämää helpottaa se, ettei tarvitse joka kerta asioida fyysisesti terveysasemalla.
Järvi sulkee läppärinsä ja lähtee juoksulenkille. Etätyö vapauttaa aikaa iltaan, kun työmatkaan ei kulu aikaa. Seuraavana päivänä on taas mukavaa kohdata asiakkaita terveysasemalla.
– Vaihteleva työ antaa voimaa. Digipalveluiden puolella on innostavaa, kun koko ajan tulee jotain uutta. Kevään aikana chatin aukioloaikoja on muuten tarkoitus laajentaa myös iltoihin, Järvi huikkaa vielä lopuksi.
Digipalveluita kehitetään Oma Hämeessä aktiivisesti. Lokakuussa 2023 lanseerattiin itse kehitetty Oma Häme -sovellus. Oma Häme -sovelluksesta löytyvät kaikki digitaalisen sote-keskuksen palvelut, eli chatit, videovastaanotot ja linkitys Omaolo-palveluun. Sovelluksella voi lisäksi mm. tarkastella ajanvarauksia ja ammattilaisen kirjauksia, asioida toisen puolesta ja hakea tietoa hyvinvoinnin ja terveyden tueksi. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupasta. Palvelua voi käyttää myös kirjautumalla osoitteessa omahame.fi/sovellus. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Lue myös: 5 vinkkiä etävastaanotolle
Lue myös: Kotihoidon etähoitovalmius pian koko hyvinvointialueella – Janakkala ja Hattula liittyvät mukaan
